Valtio ottaa viisi miljardia uutta velkaa

HS:n perinteinen budjettipuu näyttää, mistä valtion tulot tulevat ja mihin ne menevät.

Hyvä lukija, edessäsi on HS:n perinteinen esitys valtion tuloista ja menoista vuonna 2016.

Interaktiivisen version avulla voi selvittää esimerkiksi, kuinka paljon valtio ottaa uutta velkaa tänä vuonna. Klikkaamalla tuloarvioruutua aukeaa lainat-niminen otsake, jota painamalla käy ilmi, että valtion nettolainanotto on 5,3 miljardia euroa. Valtio ottaa siis tänäkin vuonna uutta velkaa. Se johtuu siitä, että valtion tulot eivät riitä menoihin. Velanottoon liittyy massiivinen poliittis-taloudellinen keskustelu, jota on käyty paljon viime aikoina.

Jotkut ovat sitä mieltä, että pitkään jatkuneen laman oloissa kiivaampikin velkaantuminen olisi paikallaan talouskasvun tukemiseksi eli kysynnän elvyttämiseksi. Velka ei kuitenkaan matalienkaan korkojen oloissa ole ilmaista. Valtion lainanhoitokulut ovat tänä vuonna 1,6 miljardia euroa. Summalla valtio maksaisi heittämällä esimerkiksi kokonaisen vuoden lapsilisät (1,4 mrd euroa). Tässä ei kuitenkaan nyt uppouduta velkakeskusteluun.

Valtion tuloista valtaosa tulee tietenkin veroista. Suurin potti tulee arvonlisäverosta, lähes 17 miljardia euroa. Alv:n korotus kummittelee poliittisessa keskustelussa jatkuvasti, niin nytkin. Veron kiristämisen suuri ongelma olisi, että se kurittaisi muutenkin vaisua kotimaista kysyntää.

Nykyisen hallituksen liikkumavara verotuksessa on muutenkin melko pieni. Hallituspuolueet ovat moneen kertaan luvanneet, että kokonaisveroaste ei Suomessa nouse. Jos sekä lisävelka että veronkiristykset ovat suljettu pois, ratkaisuksi jää tunnetusti lähinnä menojen karsiminen. Palataan menopuoleen hetken päästä.

Valtio kerää runsaat seitsemän miljardia euroa valmisteveroilla. Suurimman potin (4,5 miljardia euroa) muodostavat energiaverot, mutta alkoholivero tuo valtion kassaan 1,3 miljardia ja tupakkaverokin lähes miljardi euroa. Kansan yhtäkkinen raitistuminen ja savuttomuus aiheuttaisivatkin melkoisen aukon tulopuoleen. Toisaalta, mitään laajamittaista ryhtiliikettä tuskin on tulossa. Entä ne menot sitten? Pelkkä vilkaisu menopuolelle riittää kertomaan, mihin rahat isossa mittakaavassa uppoavat. Ministeriöstä suurimmat menot ovat perinteisesti valtiovarainministeriöllä ja sosiaali- ja terveysministeriöllä. VM:n kaikista menoista (17 mrd euroa) yhdeksän miljardia menee valtionosuuksina kunnille, joiden tehtävä on järjestää koulutusta ja sosiaali- ja terveyspalveluja suomalaisille.

Sosiaali- ja terveysministeriön menoista (13 mrd euroa) kolmisen miljardia menee eläkkeisiin (4,5 mrd euroa) ja ”perhe- ja asumiskustannuksien tasaukseen” eli muun muassa lapsilisiin (1,4 mrd euroa) ja asumistukeen (1 mrd euroa). Noin 2,9 miljardia euroa kuluu kasvavan työttömyyden hoitoon. Työmarkkinatuki (1,4 mrd euroa) ja ansiopäiväraha (1,1 mrd euroa) nielevät eniten varoja. Pienikin parannus työllisyydessä keventäisi työttömyydestä aiheutuvia kuluja.