Pärjäisitkö taidesijoittajana?

HS:n interaktiivisessa tarinassa pääset testaamaan, selviäisitkö taidehuutokaupasta voittajana.


Oli Scarff / Getty Images
Robert Ryman
Eräs valkoisista tauluista

Paljonko sinä maksaisit oheisesta valkoisesta taulusta, jotta saisit sen omaksesi? 120 euroa? 120 000 euroa? 12 000 000 euroa?

Viimeinen vastaus lienee lähimpänä teoksen oikeaa arvoa, sillä maalaus on yksi Robert Rymanin ns. valkoisista tauluista. Vuonna 1930 syntynyt yhdysvaltalainen minimalisti on maalannut jo vuosikymmeniä lähinnä yksivärisiä – ja usein valkoisia – maalauksia, joista on huutokaupoissa maksettu valtavia summia.

Pari vuotta sitten eräs Rymanin toinen, täysin valkoinen teos vaihtoi omistajaa noin 12 miljoonalla eurolla.

Tässä jutussa sukellamme taidehuutokaupan maailmaan, ja saat kokeilla osaisitko itse arvioida taiteen hintaa. Kerromme, mitkä asiat nostavat ja laskevat taideteosten arvoa ja millaiset ilmiöt vaikuttavat taiteen hinnoitteluun. Jokaisen huutokaupan jälkeen saat arvion onnistumisestasi ja lopussa lasketaan voitot ja tappiot.

Myytävien teosten optimihinnat perustuvat todellisiin voittaneisiin huutoihin viime vuoden aikana pidetyissä huutokaupoissa. Matkan varrella pääset myös testaamaan kykyäsi taide-etsivänä.

Teokset hintoineen ovat Bukowskin ja Hagelstamin viime vuoden huutokaupoista.

Tervetuloa huutokauppaan siis! Otetaan esiin ensimmäinen teos.

Perhe retkellä on Eero Järnefeltin pienikokoinen (46x40 cm) guassityö vuodelta 1913. Se kuuluu taiteilijan myöhäistaiteen töihin ja malleina on käytetty hänen tyttäriään.

Eero Järnefelt kuuluu Suomen taiteen kultakauden tekijöihin, ja hänen nimensä lausuminen saa tunnelman tässäkin huutokaupassa tihenemään. Monien muistissa on esimerkiksi muutama vuosi sitten myyty mestariteos Pyykkiranta, joka meni kaupaksi 650 000 eurolla.

Ennen tarjouksen tekemistä kannattaa kuitenkin muistaa, että Järnefelt oli tuottelias taiteilija. Ei siis kannata sokaistua näistä huipputeoksista maksetuista hinnoista.

Hintaan vaikuttaa tekoajankohta, ja yleensä kalleimmat työt on tehty kukkeimman aktiivivaiheen aikana. Suomen kalleimmat maalaukset ovat usein olleet taiteilijan uran ensimmäisiä töitä ja maalattu noin parikymppisinä.

Mutta sopivalla hinnalla mikä tahansa työ voi tietysti olla hyvä sijoitus. Mikä se mielestäsi tässä tapauksessa on?

Paljonko sinä tästä maksaisit?

Bukowskis
Eero Järnefelt
Perhe retkellä
  • 5 000 e
  • 10 000 e
  • 25 000 e
  • 75 000 e
Tehtäväsi on valita oheisista vaihtoehdoista mahdollisimman sopiva hinta teokselle. Haluat saada sen itsellesi, mutta et maksaa ylihintaa. Jos taas teet liian pienen tarjouksen, joku muu ostaa teoksen.

Teoksen hintaan vaikuttaa se, että Järnefelt oli varsin tuottelias taiteilija ja perheenjäsenistäkin maalattuja töitä on useampia satoja. Teos ei siis aiheeltaan ole harvinaisuus eikä se kuulu Järnefeltin perhemaalausten ykköskastiin. Myös kultakauden mestareiden töistä osa on keskinkertaisia ja heidän merkittävimpiä teoksiaan on myynnissä äärimmäisen harvoin.

Sillä lailla, ensimmäinen huutokauppa takana, uudet odottavat. Seuraavaa huutokauppaa varten kannattaa jo hankkia kättä pidempää ja turvautua asiantuntija-apuun. Eräs taidesijoittamisen tunnetuimpia nimiä on televisiostakin tuttu taidetohtori Pauliina Laitinen-Littorin (ent. Laitinen-Laiho), joka on kirjoittanut aiheesta muun muassa teoksen Miten sijoitan taiteeseen (Minerva, 2011).

Taidetohtori ilmoittaa useimpien keräilijöiden maksavan teoksista ylihintaa, lähinnä hinnoittelun yleisen epämääräisyyden takia. Siihen puolestaan on syynä taidemaailman kaupallisuuteen kohdistama epäluulo, jonka ranskalainen sosiologi Pierre Bourdieu tiivistää näin:

”Taidekauppa on siitä omituista, että siinä on näyteltävä olevansa tekemättä jotain, mitä tulevaisuudessa on tekemässä. Vaikka taidetta osaisi, myisi ja välittäisi, sitä ei saa näyttää ulospäin. Suurin synti on kertoa haluavansa taiteesta taloudellista hyötyä.”

Taloudellista hyötyä tässä kuitenkin nyt ollaan hakemassa. Poimitaan siis taidetohtorin blogista ensimmäiset neuvot ja lähdetään ostoksille.

Toimi huutokaupassa itsenäisesti. Huutokaupassa laumahenki vaikuttaa kaikkiin paikalla olijoihin ja vaikeuttaa päätöksentekoa. Ihmiset yleensä huutavat samankaltaisista töistä edullisempaa. Siksi lähtöhinnaltaan kalliimpi työ saattaa jäädä myymättä tai tulla edullisemmaksi.

Taidemarkkinoilla tarinat ovat tärkeitä. Yleensä ostaja valitsee kahdesta yhtä kiinnostavasta työstä sen, jolla on kiehtova tarina. Hyvä myyjä kehittää draamalliset tarinat sekä teoksesta että taiteilijan elämästä. Vaadi kuitenkin ostaessasi tarinalle vahvistus tai sulje korvasi myyntipuheilta.

Yksi kiinnostavimmista henkilötarinoista on taidemaalari Ilkka Lammella, jonka teoksesta pääsemme huutamaan kilpaa seuraavana.

Nuorena kuollut Ilkka Lammi on yksi tämän hetken kalleimmista suomalaisista nykytaiteilijoista. Hänen Ajatuksia –teoksensa (130x110 cm) on öljyvärityö vuodelta 1999. Lammi nousi yleisön tietoisuuteen vuosituhannen vaihteessa menestyneiden yksityisnäyttelyiden ja taidekeskus Salmelan Vuoden nuori taiteilija –tittelin ansiosta. Lammin teokset vetoavat suureen yleisöön, sillä hän onnistui teoksissaan herättämään henkiin kultakauden mestarien tekniikat ja hengen.

Myös varhainen kuolema kasvatti henkilökulttia, ja Lammista on usein käytetty sanaa nero. Mitä mieltä sinä olet? Mikä olisi sopiva hinta teokselle?

Paljonko sinä tästä maksaisit?

Hagelstam
Ilkka Lammi
Ajatuksia
  • 15 000 e
  • 40 000 e
  • 55 000 e
  • 100 000 e
Tehtäväsi on valita oheisista vaihtoehdoista mahdollisimman sopiva hinta teokselle. Haluat saada sen itsellesi, mutta et maksaa ylihintaa. Jos taas teet liian pienen tarjouksen, joku muu ostaa teoksen.

Hinta on korkea, muttei tavaton, kun Lammin työstä on kysymys. Monesta hänen teoksestaan on maksettu yli 70 000 euroa. Ajatuksia-teoksessa figuurina on tumma kaunis nainen, keräilijöiden arvostama aihe Lammin tuotannossa. Lamminkin tapauksessa arvokkaimpia ovat taiteilijan ns. päätyöt eli työt, jotka ovat päässeet näyttelyihin taidemuseoihin. Taidemuseoon pääsy puolestaan on yleensä tae teoksen aitoudesta. Lammin töitäkin on väärennetty hänen kuolemansa jälkeen.

Suomalaisissa huutokaupoissa satoihintuhansiin euroihin nousevat huudot ovat harvinaisia. Niissä liikkuvat rahat ovat pikkusummia, jos vertailukohdaksi otetaan ulkomaiset taidehuutokaupat. Esimerkiksi Christie´sillä nuijaa paukuttava suomalaissyntyinen meklari Jussi Pylkkänen saattaa vasaroida taidetta yhdessä huutokaupassa reilusti yli puolen miljardin euron arvosta. Vuonna 2015 Pylkkänen myi New Yorkissa Pablo Picasson öljyvärimaalauksen The Women of Algiers (Version 0) noin 161 miljoonalla eurolla.

Suomen arvostetuimpiin kuuluvan kuvataiteilijan Helene Schjerfbeckin teos Äitini myytiin huutokaupassa 875 000 euron hintaan joulukuussa 2001. Kyseessä on tiettävästi korkein hinta, joka suomalaisesta taideteoksesta on maksettu suomalaisessa huutokaupassa. Tällä hinnalla saisi kuitenkin vain pienen palan Picasson teoksesta (katso oheinen kuva).

Sari Gustafsson / Lehtikuva
Bobby Yip / Reuters
Helene Schjerfbeckin öljymaalaus Äitini (yllä) myytiin huutokaupassa 875 000 euron hintaan joulukuussa 2001. Tällä hinnalla saisi kuitenkin vain 1/184-osan Pablo Picasson The Women of Algiers -maalauksesta (alla).

Maine ja kunnia synnyttävät parhaassa tapauksessa kierteen, jossa taiteilijan taulujen arvo nousee, mutta liian halvalla tehdyt kaupat voivat synnyttää myös toisensuuntaisen kierteen. Jos yksi taulu myydään liian halvalla, voi muidenkin teosten arvo laskea, kertoo Laitinen-Littorin kirjassaan. Esimerkiksi vuonna 2001 Vincent van Goghin maalaus myytiin arviolta 10 miljoonaa euroa liian halvalla, ja sekä keräilijät, taidekauppiaat että vakuutusyhtiöt pillastuivat pelätessään sijoitustensa arvon laskevan.

Laitinen-Littorinin mukaan vastaava ilmiö syntyisi myös vaikkapa Schjerfbeckin teosten rajun alihinnoittelun seurauksena.

Lisää neuvoja huutokauppaan:

Schjerbeckiä tuntemattomampien taiteilijoiden kohdalla kannattaa selvittää muun muassa, onko taiteilija pitänyt näyttelyitä ja mihin kokoelmiin hänen teoksiaan kuuluu.

Jos valittavana on joko yksi pääteos tai useampia vaatimattomampia maalauksia, kannattaa yleensä hankkia pääteos vaikka kalliimmallakin.

Aiheina haluttuja ovat iloiset ja elämänmyönteiset aiheet, kuolema ja sairaudet laskevat hintaa.

Naiset ja lapset kiinnostavat miehiä enemmän.

Kevät ja kesä hakkaavat talven. Myrskyisä sää kiehtoo enemmän kuin pilvetön taivas.

Taiteilijan kuolema sen sijaan ei mitenkään automaattisesti nosta teosten arvoa. Arvon muodostumiseen se kuitenkin vaikuttaa, sillä taidemarkkinat punnitsevat taiteilijan todellisen arvon vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Seuraavan taiteilijan kohdalla se on arvioitu melkoiseksi.

Akseli Gallen-Kallelan Alastonmalli on öljytyö (81x38,5 cm) vuodelta 1887. Suomen ehkä arvostetuin taidemaalari maalasi erityisesti Pariisin-aikoinaan runsaasti alastonmalleja. Teoksista kuuluisin on Ateneumin kokoelmiin kuuluva Démasquée (suomeksi Paljastettu).

Vain vuotta aiemmin maalattu Alastonmalli taas on tuntemattomampi.

Yksi suuri ero kahdessa teoksessa on mallin suhde katsojaan. Kun Démasquéssa kuvan neito katsoo tupakka kädessä häpeämättömästi katsojaan, Alastonmallissa tämä vaikuttaa kainostelevan alastomuuttaan.

Gallen-Kallelan teoksista, kuten yli 400 000 eurolla ostetusta Maalaiselämää-taulusta, on suomalaisissakin huutokaupoissa huudettu satojatuhansia, mutta on niitä lähtenyt mukaan parillakymmenellä tuhannella eurollakin.

On päätöksen aika.

Paljonko sinä tästä maksaisit?

Bukowskis
Akseli Gallen-Kallela
Alastonmalli
  • 40 000 e
  • 65 000 e
  • 100 000 e
  • 150 000 e
Tehtäväsi on valita oheisista vaihtoehdoista mahdollisimman sopiva hinta teokselle. Haluat saada sen itsellesi, mutta et maksaa ylihintaa. Jos taas teet liian pienen tarjouksen, joku muu ostaa teoksen.

Hinta saattaa vaikuttaa halvalta Gallen-Kallelasta, mutta, kuten todettua, pienikokoinen teos ei kuulu taiteilijan merkittävimpiin töihin. Huutokaupassa se kuitenkin kolminkertaisti lähtöhintansa.

Taidehuutokaupassa kilpailet myös ammattimaisia sijoittajia vastaan. Monet osallistuvat kilpalaulantaan puhelimitse, mutta saattaa viereesi istahtaa sijoittaja itsekin. Menestynyttä sijoittajaa kannattaa arvostaa, sillä taiteella rikastuminen on pirullisen vaikea tehtävä. Nyrkkisäännön mukaan vain noin yksi kymmenestä teoksesta nostaa arvoaan ja vain joka sadatta voi pitää hyvänä sijoituskohteena.

Aivan mahdoton kohde taide ei kuitenkaan ole.

Teosten hinnankehitystä analysoineet hollantilaistutkijat laskivat huutokaupoissa vuosikymmenten aikana myytyjen teosten kasvattaneen arvoaan keskimäärin nelisen prosenttia vuodessa, mikä on vähemmän kuin osakkeilla, muttei surkeasti.

Arvotaide myös tasoittaa pörssiosakkeiden suhdanneherkkyyttä. Jos osakemarkkinat romahtavat, taiteen hinnat seuraavat perässä vasta muutamaa vuotta myöhemmin.

Tutkijoiden mukaan taidesalkun kasvattaminen vaatiikin samaa kuin mikä tahansa sijoittaminen: täytyy tuntea alansa, tutkia kohteensa, hallita hermonsa ja onnistua ajoituksessa.

Kannattaa siis ostaa halvalla ja myydä kalliilla.

Helppoa kuin heinänteko.

Design-esineet ovat nostaneet arvoaan 2000-luvulla. Näin on käynyt erityisesti 1940–1950 -lukujen suomalaiselle designille. Designiä on myös myynnissä aiempaa enemmän, kun kuolinpesät ovat myyneet jäämistöjään.

Buumi alkoi Kaj Franckin 1950-luvun lasiesineistä, ja muutenkin suomalaisen designin kultakauden tavaraa on myyty hyvään hintaan. Parhaimmillaan hinnat liikkuvat kymmenissä tuhansissa euroissa.

Kuten muissakin huutokaupoissa, myös designissa siis vetävät kultakauden tunnetuimmat nimet. Alvar Aallon Mehiläispesä on rakastettu klassikko, jonka Aalto suunnitteli vuonna 1953.

Paljonko sinä tästä maksaisit?

Bukowskis
Alvar Aalto
Mehiläispesä-valaisin
  • 5 000 e
  • 10 000 e
  • 15 000 e
  • 35 000 e
Tehtäväsi on valita oheisista vaihtoehdoista mahdollisimman sopiva hinta teokselle. Haluat saada sen itsellesi, mutta et maksaa ylihintaa. Jos taas teet liian pienen tarjouksen, joku muu ostaa teoksen.

Hinta on Aallon Mehiläispesästä poikkeuksellisen korkea. Lähtöhinta valaisimilla on yleensä parin tonnin luokkaa. Hintaa kuitenkin nostaa väri. Valtaosa Mehiläispesistä on valkoisia, sen sijaan siniset ja punaiset valaisimet ovat harvinaisuuksia. Muun väriset, yleensä tilauksesta valmistetut, Mehiläispesät ovatkin sitten jo todella arvokkaita.

Peter Carl Fabergé oli venäläinen kultaseppä, joka tunnetaan parhaiten Venäjän keisariperheille tekemistään pääsiäismunista. Alun perin vuosina 1885–1917 tehtyjä koristemunia oli 69, mutta seitsemän niistä on nykyään kadoksissa. Jäljelle jääneistä maksetaan huutokaupoissa miljoonia euroja.

Yksi Fabergén alaisuudessa työskennelleistä kultasepistä oli suomalainen Henrik Wigström, josta tuli vuonna 1903 jopa Fabergén vastaava kultaseppämestari. Kuinka paljon olisit valmis maksamaan hänen tekemästään savukerasiasta?

Paljonko sinä tästä maksaisit?

Bukowskis
Henrik Wigström
Savukerasia
  • 5 000 e
  • 10 000 e
  • 15 000 e
  • 20 000 e
Tehtäväsi on valita oheisista vaihtoehdoista mahdollisimman sopiva hinta teokselle. Haluat saada sen itsellesi, mutta et maksaa ylihintaa. Jos taas teet liian pienen tarjouksen, joku muu ostaa teoksen.

Taidesijoittamisessa ihmisluonteen tuntemisesta on apua. Taidetohtori Laitinen-Littorinin mukaan ihmiset esimerkiksi ostavat yleensä kahdesta työstä sen edullisemman, vaikka taidehankinnoissa pitäisi olla juuri päinvastoin. Taiteilija kun hinnoittelee korkeammalle sen työn, jossa hän on mielestään onnistunut ainutlaatuisemmin.

Sellaiset työt säilyttävät arvonsa paremmin.

Suhdanteistakin pitäisi olla selvillä. Laskusuhdanne tuntuu välittömästi taidemarkkinoilla, kun taas noususuhdanne näkyy muutaman vuoden viiveellä. Oikeaan aikaan ostaminen on vaikeaa, mutta oikeaan aikaan myyminen vasta hankalaa onkin. Työ kun pitäisi yleensä myydä silloin, kun sitä itse eniten arvostaa.

Tarjolla on jälleen Eero Järnefeltin työ. Saimi kedolla on päiväämätön öljyvärityö, mutta se on liitetty kesään 1892, jolloin Järnefeltin oletetaan maalanneen sen sukukartanossa Tottesundissa.

Signeeraamattomassa teoksessa taiteilijan vaimo makaa raukeana kesäkukkien keskellä.

Ranskalainen ulkoilmamaalaus inspiroi Järnefeltiä 1890-luvun alussa, ja hän alkoi maalata erittäin yksityiskohtaisia kuvia luonnosta. Järnefeltistä oli turhaa järjestää varsinaisia asetelmia kuvattavaksi, kun luonnosta löytyi oikeitakin ihmeitä.

Paljonko sinä tästä maksaisit?

Markku Ulander / Lehtikuva
Eero Järnefelt
Saimi kedolla
  • 20 000 e
  • 60 000 e
  • 90 000 e
  • 115 000 e
Tehtäväsi on valita oheisista vaihtoehdoista mahdollisimman sopiva hinta teokselle. Haluat saada sen itsellesi, mutta et maksaa ylihintaa. Jos taas teet liian pienen tarjouksen, joku muu ostaa teoksen.

Signeeraamaton teos on hieman luonnosmainen ja ehkä maalattu pelkästään perheen katseltavaksi. Toisaalta sen arvoa kasvattaa aiheen henkilökohtaisuus sekä poutapilvien, auringon ja kesäkukkien luoma positiivinen tunnelma. Maalausta ei nähty Järnefeltin aikana näyttelyissä, mutta myöhemmin se on kiertänyt yli kaksikymmentä merkittävää näyttelyä Suomessa.

Järnefeltien ja gallenkalleloitten kanssa saakin olla tarkkana, sillä kultakauden mestarit houkuttelevat myös väärentäjiä. Poliisin mukaan Suomessa suosituin tapa tehdä väärennöksiä on signeerauksen vaihtaminen. Rikolliset hankkivat kirpputoreilta tai pikkuhuutokaupoista amatöörien maalaamia tauluja ja maalaavat päälle tunnetun taiteilijan nimen.

Menetelmä on amatöörimäinen, mutta vähitellen väärentäminen on ammattimaistunut täälläkin. Keskusrikospoliisi on jo useamman vuoden ajan tutkinut jättimäistä taideväärennösvyyhtiä, jossa rikoshyöty saattaa nousta jopa yli kymmeneen miljoonaan euroon. Väärennöksiä on tehty useiden tunnettujen taiteilijoiden, kuten Ilja Repinin, Ivan Šiškinin, Wassily Kandinskyn, Ilkka Lammin, Reidar Särestöniemen ja Helene Schjerfbeckin teoksista.

Väärennökset tunnistaa pienistä vihjeistä, kuten turhan räikeistä väreistä tai huolimattomasta sivellintyöstä. Osaisitko sinä erottaa nämä väärennökset aidoista teoksista?

Teos on Viktor Westerholmin Syystunnelmia. Kumpi on aito?

Kuvassa on kaksi Kuoleman puutarha -teosta. Kumpi on Hugo Simbergin maalaama?

Kuvassa on kaksi Ilja Repinin Vera-teosta. Kumpi on aito?


Olet siirtymässä taipeleesi viimeiselle etapille. Viimeinen huutokaupassa myytävä työ on Helene Schjerfbeckin Hymyilevä tyttö.

Schjerfbeckin työ on aina huutokaupassa tapaus, sillä hänen työnsä ovat korkeimmilla sijoilla eniten maksettujen suomalaismaalausten listalla. Monista on täkäläisissäkin huutokaupoissa maksettu lähes miljoona euroa, ja vuonna 2008 Lontoon Sothebyn huutokaupassa Tanssikengät-teos myytiin lähes neljällä miljoonaa eurolla.

Nyt myytävä työ on maalattu vuonna 1921 Hyvinkään kodissa, jossa Schjerfbeck asui parikymmentä vuotta. Radanvarsipaikkakunnalla hän maalasi joukon tärkeimmistä nais- ja lapsikuvistaan.

Hymyilevän tytön mallina Schjerfbeck käytti naapurissa asuvan sepän tytärtä, Katria. Tämä oli hommaan tyytyväinen ja kertoi myöhemmin, että ansaitsi mallina olemisesta markan tunnilta eikä ”tarvinnut kuin näyttää herran enkeliltä”.

Ennen tarjouksen tekemistä kannattaa huomioida teoksen pieni koko (32x27,5 cm).

Paljonko sinä tästä maksaisit?

Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
Helene Schjerfbeck
Hymyilevä tyttö
  • 100 000 e
  • 300 000 e
  • 375 000 e
  • 500 000 e
Tehtäväsi on valita oheisista vaihtoehdoista mahdollisimman sopiva hinta teokselle. Haluat saada sen itsellesi, mutta et maksaa ylihintaa. Jos taas teet liian pienen tarjouksen, joku muu ostaa teoksen.

Teoksella on monia sen arvoja nostavia ominaisuuksia. Ensinnäkin se on erittäin tunnistettava Schjerfbeck sekä aiheensa että toteutuksensa puolesta. Toiseksi työssä on positiivinen lapsiaihe, ja sitä on pidetty jopa osoituksena taiteilijan huumorintajusta. Siihen liittyy myös henkilökohtainen tarina: Schjerfbeck maalasi sen elämänsä kriisivaiheessa, kun hänen avioliittotoiveensa olivat kariutuneet.



Jussi Lehmusvesi, teksti
Georgia Panagiotidou, design ja ulkoasu
Olavi Koistinen, tuottaminen