Kun isä sairastui, oli aika palata kotiin. Johanna Hakkarainen oli asunut jo pitkään Länsi-Suomessa, viimeksi Porissa, mutta päätös muuttaa takaisin Kuopioon syntyi helposti. Länsi-Suomessa ei ollut mitään, mikä Hakkaraista olisi sinne sitonut. Näin hän ajatteli muuttoa tehdessään viisi vuotta sitten.
Yksi side osoittautui kuitenkin yllättävän vahvaksi. Hakkaraisen omistama pieni kerrostalokolmio Kankaanpäässä Satakunnassa on ollut myynnissä jo kymmenen kuukautta eikä tahdo mennä kaupaksi.
Hakkarainen haluaisi eroon asunnosta, josta saatava vuokratulo on pieni. Remonttilainaa olisi lyhennettävänä vielä vanhoista remonteista, ja 1970-luvun talossa on tiedossa rahareikiä vastedeskin.
Myyntituloillekin olisi käyttöä. Hakkarainen asuu Kuopiossa vanhempiensa vanhassa talossa, josta sisarusten osuus pitäisi lunastaa omaksi. Asunto Kankaanpäässä tuntuu entistä enemmän rasitteelta.
”Olen jo kaksi kertaa hivuttanut hintaa alas. Nyt saisin omani takaisin, mutta olen jo valmis tinkimään muutaman tonnin alaspäin ihan vain päästäkseni eroon siitä”, Hakkarainen sanoo.
Hakkaraisen tilanne ei ole poikkeuksellinen. Iso osa suomalaisista asuu alueilla, joilla asuntoa ottaessaan ottaa riskin, että joutuu myymään sen tappiolla.
Mikä on oman asuinalueesi tilanne? Kerro yllä oma postinumeroalueesi. Jutun sisältö muuttuu valintasi perusteella. Tietoa ei tallenneta.
Asuntomarkkinoilla on käynnissä historiallinen kahtiajako. Reaalihinnat nousevat pääkaupunkiseudulla ja muutamassa maakuntakeskuksessa. Muualla maassa ne ovat laskeneet vuodesta 2010 saakka.
Ainakin 1,8 miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joilla asuntojen hinnat ovat laskeneet viime vuodesta, selviää Tilastokeskuksen perjantaina julkaisemista hintatiedoista. Monin paikoin hintojen lasku on pidempiaikainen ilmiö. 1,4 miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joilla asuntojen neliöhinnat ovat nyt pienemmät kuin viisi vuotta sitten.
Todennäköisesti määrät ovat vielä selvästi suurempia. Laskelma on tehty nimellishinnoin, eli siinä ei ole huomioitu inflaatiota. Asuntojen hintojen laskusta kärsivien joukko kasvaisi edelleen, jos katsottaisiin, missä asuntojen hintojen nousu on jäänyt jälkeen yleisen kustannustason noususta.
Lisäksi postinumerokohtaiset hintatiedot kattavat vain alueet, joilla asuu runsaat neljä miljoonaa suomalaista. Tämä johtuu siitä, että Tilastokeskus ilmoittaa keskihinnat ainoastaan alueilta, joilla tapahtuu tarkastelujaksolla vähintään kuusi asuntokauppaa. Näin vähän kauppaa tehdään tyypillisesti kasvukeskusten ulkopuolella, missä hinnat yleisesti ottaen laskevat.
Alta näet, mihin suuntaan kauppojen lukumäärä on alueellasi kehittynyt.
Kiinteistövälittäjä Mikko Parikka esittelee myytävänä olevaa rivitalokolmiota Kouvolan Penttilänpellolla. Lähellä keskustaa sijaitsevat kohteet, kuten tämäkin, menevät nopeasti kaupaksi. Mitä kauemmaksi keskustasta siirrytään, sitä vaikeampaa myynti on.
Penttilänpelto Kouvolassa on suomalaisen pientaloalueen arkkityyppi. Yhdenmukaista, matalaa rivitaloa ja omakotitaloa vieri vieressä. Ensilumi on muuttanut pihamaat valkeiksi. Hiljaisuus on liki rikkumaton.
Kiinteistövälittäjä Mikko Parikka harppoo läpi pihan ja johdattaa sisälle myynnissä olevaan rivitalokolmioon.
Kouvolan alueella asuntokauppa pyörii paikallisten kesken. Jimi Pulkka myy sataneliöistä rivitalon päätyä Valkealan kaupunginosassa ja etsii samalla omakotitaloa samalta alueelta. Hän ei ole huolestunut siitä, etteikö asunto menisi kaupaksi asialliseen hintaan, sillä kiirettä kaupantekoon ei ole. ”En usko, että asuntoa tarvitsee ainakaan isolla tappiolla myydä.”
”Tämä on kuin tehty nuorelle parille. Ei tarvitse kuin kantaa kalusteet sisään”, kiinteistönvälitystoimisto Asuntokaupan Kotikentän yrittäjä kehuu esitellessään asuntoa.
Tällaiset kohteet menevät nopeasti kaupaksi. Vastaremontoitu, pienehkö asunto omalla pihalla, puolentoista kilometrin päässä Kouvolan keskustasta. Hintaa on vähemmän kuin pienellä yksiöllä Etelä-Helsingissä.
Parikka ei ole tippaakaan huolissaan, etteikö tämäkin asunto tulisi myytyä. Ei, vaikka ollaan siinä kolkassa Suomea, jossa asuntomarkkinoiden kehitys on ollut erityisen heikkoa.
Monet alueista, joilla asuntojen hinnat ovat laskeneet eniten, löytyvät Kaakkois-Suomesta: Kouvolasta, Imatralta, Kotkasta, Haminasta. Näiltä paikkakunnilta löytyy alueita, joilla neliöhinnat ovat laskeneet jopa yli 20 prosenttia kymmenen vuoden takaisesta.
Parikka näkee ilmiön työssään. Monet pettyvät kuullessaan kotinsa hinta-arvion. Myyntiaikeet tyssäävät, kun osoittautuu, että asuntolaina on asunnon arvoa suurempi.
Entäpä sinun kotiseutusi? Postinumeroalueella hinnat ovat kehittyneet kuin muualla maassa keskimäärin viiden viime vuoden aikana. Alueesi hintakehitys on ollut maan neljänneksessä. Kymmenen vuoden aikana kotialueesi hintakehitys on ollut neljänneksessä.
Entäpä sinun kotiseutusi? Postinumeroalueeltasi ei valitettavasti ole koko ajalta saatavilla hintatietoja, jotta kehitystä voisi verrata muuhun maahan.
Omassa maakunnassasi hinnat ovat kehittyneet kuin koko maassa keskimäärin. Alueella yhdestä neliöstä on pitänyt tänä vuonna maksaa keskimäärin euroa. Koko maan keskiarvo on ollut euroa. Maakunnassasi hinnat ovat tällä vuosikymmenellä.
Pääkaupunkiseudulla painitaan aivan päinvastaisten ongelmien kanssa kuin kasvukeskusten ulkopuolella. Alirakentaminen on johtanut asuntojen hintojen nopeaan nousuun ja pulaan kohtuuhintaisista asunnoista.
Viime vuosina nähty asuntomarkkinoiden jakautuminen on uusi ilmiö. Näyttää myös siltä, ettei ilmiötä voi selittää taloustilanteella.
”Kyseessä on täysin selvästi pysyvämpi ja laajempi trendi”, sanoo Hypo-pankin pääekonomisti Juhana Brotherus.
Kehitystä ajaa väestön hakeutuminen kaupunkeihin, etenkin pääkaupunkiseudulle. Maan sisäinen muuttoliike Suomessa on ennätyksellisen vilkasta. Joka vuosi yli neljännesmiljoona suomalaista muuttaa kunnasta toiseen. Valtaosa muuttajista on nuoria aikuisia, ihmisiä parhaassa työiässä.
Muuttotappioalueilla asuntojen kysyntä vähenee. Esimerkiksi Kouvolan väki vähenee suunnilleen 400 asukkaalla joka vuosi.
”Me teemme täällä koko ajan sisäpiirikauppaa”, Parikka kuvaa. ”Kauppa käy kouvolalaisten kesken, ja ihmisiä muuttaa pois. Ei tänne juuri tule helsinkiläisiä asuntoja ostamaan.”
Kiinteistövälittäjä Piia Kulmala esittelee Kankaanpäässä kerrostaloasuntoa, joka on ollut kaupan jo kymmenen kuukautta. Omistaja Johanna Hakkarainen harkitsee jo asunnon myymistä pienellä tappiolla.
Asuntomarkkinoiden jakautuminen tarkoittaa myös suomalaisten varallisuuden uusjakoa. Kaksi kolmasosaa kotitalouksien varallisuudesta on kiinni asunnoissa. Useimmille asunto on jotakuinkin ainoa varallisuuden muoto.
Jos kotitalouden nettovarallisuus putoaa negatiiviseksi eli velkaa on enemmän kuin varoja, tekee se kotitaloudesta haavoittuvan. Veloista ei vaikkapa työttömyyden iskiessä pääsekään eroon myymällä asunnon. Myös muuttaminen työpaikan perässä vaikeutuu. Tämä ei ole vain yksilön vaan koko kansantalouden ongelma.
Brotheruksen mukaan kehitys on muuttanut perustavanlaatuisella tavalla sitä, kuinka esimerkiksi pankit arvioivat, kenelle ja millä hinnalla asuntolainaa myöntävät.
”Aiemmin koko Suomea pidettiin AAA-maana. Se on muuttunut totaalisesti”, hän sanoo. ”Finanssikriisissä pankit ja sijoittajat tajusivat, että teollisuuspaikkakunnalle rakennetusta omakotitalosta ei välttämättä pääse eroon mihinkään hintaan.”
Käynnissä oleva murros haastaa Suomessa yhä vahvana elävän ajatuksen siitä, että asunto on turvallinen sijoitus.
”Meille opetettiin pienestä pitäen, että jos on varaa maksaa oma vuokra, niin kannattaa ostaa oma asunto”, Johanna Hakkarainen sanoo.
Aiemmin näin on ollutkin, vahvistaa vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti Suomen Pankista.
”Tähän saakka oman asunnon ostaminen on ollut hyvä sijoitus lähes joka puolella maata. Omistusasujien varallisuus on suurempi kuin vuokra-asujien”, Mäki-Fränti sanoo.
”Tilanne on muuttumassa. Välttämättä ihan joka puolella Suomea asunto ei ole enää niin hyvä sijoitus.”
Voit katsoa alta taulukosta, miten asuntojen hinnat ovat eri puolilla Suomea muuttuneet. Mukana ovat alueet, joilla on tehty riittävästi kauppoja tilastointia varten.
Kyltti toivottaa tervetulleeksi Johanna Hakkaraisen asuntoon.
