Arki voi tempaista ihmisen mukaansa niin, että tärkeiden kysymysten esittäminen unohtuu. Olenko tyytyväinen siihen, mitä olen saanut aikaiseksi? Mitkä ovat asioita, joiden haluaisin olevan elämässäni toisin?
Olenko onnellinen?
Tämä juttu on elämäsi välintilinpäätös, joka pohtii suuria kysymyksiä perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta. Millaisessa tilanteessa olet elämässäsi ja mitä on vielä edessä? Entä mitä kuuluu muille samanikäisille suomalaisille?
Teksti mukautuu antamiesi tietojen perusteella. Voit antaa tiedot turvallisesti, sillä niitä ei tallenneta mihinkään.
Kokeillaan. Kerro ensin, oletko vai .
Kerro sitten ikäsi.
Olet siis -vuotias XX, nuorempivanhempi kuin suomalaiset keskimäärin. Satavuotias! On uskomatonta, että olet vanhempi kuin itsenäinen Suomi.
Iän perusteella voi ennustaa, kuinka monta vuotta elämää sinun ikäluokkasi on suunnilleen jäljellä ja missä vaiheessa sinun toivottaisiin jäävän eläkkeelle ja missä vaiheessa sinun toivottaisiin jäävän eläkkeelle. Jokainen ympyrä alla edustaa yhtä elettyä tai vielä edessä olevaa vuotta.
Eletyt vuodet:
Vuosia jäljellä opiskelijana tai työelämässäVuosia jäljellä työelämässä (XX):
Eläkevuosia edessä ():
-vuotiailla elinaikaa on keskimäärin vielä xx vuotta. Voi siis ennustaa, että elämästäsi on jäljellä XX.
Jatketaan. Kerro seuraavaksi hieman lisää itsestäsi.
Oletko siivilisäädyltäsi , , , vai ?
Entä asutko vai ?
Onko sinulla vai oletko ?
Asutko vai ?
Kun suomalaisia pyytää nimeämään elämän tärkeimpiä asioita, kaksi nousee ylitse muiden: perhe ja terveys. Ystävät, vapaa-aika ja työ ovat jo vähemmän tärkeitä.
Elät niitä vuosikymmeniä, jotka ovat monille perheen perustamisen aikaa.Olet elämänvaiheessa, jossa suurin osa ihmisistä elää parisuhteessa. Useimmat ovat myös vaihtaneet sormuksia.Olet elämänvaiheessa, jossa ihmisten perhetilanne on erilainen kuin ennen. Lapset ovat muuttaneet kotoa ja elävät omaa elämäänsä. Kun ikää karttuu, etenkin naisista yhä useampi päätyy asumaan yksin. Ikäisistäsi naimisissa on XX prosenttia. Naimattomia on XX prosenttia ja eronneita tai leskiä prosenttia. Osalla on vakiintunut parisuhde, mutta sormuksia ei ole vaihdettu.
Kerrot asuvasi puolison kanssa. Kerrot myös olevasi naimisissa. (Onneksi olkoon!) Kerrot myös olevasi rekisteröidyssä parisuhteessa. (Onneksi olkoon!) Parisuhteen merkitys ihmisen elämässä on suuri. Kun suomalaisilta kysyttiin hyvän elämän edellytyksiä, hyvää työtä tai lasten saamista tärkeämpää oli hyvä suhde puolisoon, toisin sanoen rakkaus. Kerrot, että asut ilman puolisoa. Tavatonta ei ole, että vakiintuneessa parisuhteessa eletään eri kodeissa. Toisaalta yhä useampi suomalainen on viime vuosikymmeninä valinnut elämän sinkkuna.
Lasten ja oman hyvinvoinnin suhde on ristiriitainen. Lasten ajatellaan olevan onnellisuuden ja hyvän elämän edellytys – yhteiskuntaan on iskostunut ajatus, että lapset ovat lahja.
Todellisuus on usein toista. Etenkin pienten lasten vanhemmilla arjen huolet ja haasteet saattavat usein jättää varjoonsa lasten tuoman onnen. Lapsettomat ovatkin tutkimusten mukaan keskimäärin onnellisempia kuin lapsia saaneet. Sinua voi kuitenkin lohduttaa tieto, että elämäsi todennäköisesti muuttuu mukavammaksi. Ikä kääntää asetelman, ja yli 50-vuotiaista onnellisimpia ovat jo he, joilla on lapsia.
Kerrot, että sinulla ei ole lapsia. Lapsettomien joukko on kasvanut koko 2000-luvun. Kaikille lapsettomaksi jääminen ei ole valinta, ja merkittävä osa suomalaisista kertoo kärsineensä ainakin jossain vaiheessa elämäänsä tahattomasta lapsettomuudesta.
Alta näet, millaisissa perhetilanteissa ikäisesi elävät.
Koti ja turvallinen ympäristö ovat perheen ohella tärkeitä. Moni pitää kodin ostamista saavutuksena, josta voi onnitella. Omistamisen suhteen kuulut vähemmistöönenemmistöön. Suomalaisista liki kolme neljästä asuu omistusasunnossa.
Suomalaisten halu omistaa koti on kasvanut hieman tällä vuosituhannella. Oman asunnon omistavien osuus on tosin vähentynyt vuonna 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen.
Kerro seuraavaksi työstäsi ja toimeentulostasi. Oletko , , , vai ?
Entä tulosi? Kerro, kuinka monta euroa kotitaloutesi kaikki käteen jäävät tulot ovat kuukaudessa.
Työn arvostus on juurtunut Suomessa syvälle.
"Työn merkitys on ihmisille edelleen erittäin keskeinen. Ihmisillä on tarve olla hyödyksi”, sanoo hyvinvointiosaston johtaja Tuire Santamäki-Vuori Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Toisaalta työssä puurtaminen ei ole nykyisin vain ansio. Vapaa-ajan arvostuksen kasvu on ollut yksi suurista viime vuosikymmenten trendeistä.
Työelämässä on korostunut työn merkityksellisyys. Mutta merkityksetönkin työ saattaa olla parempi vaihtoehto kuin työttömyys.
Kerrot olevasi työtön. Työttömyys ja erityisesti työttömyyden pitkittyminen ovat suuria riskejä ihmisen terveydelle sekä muulle hyvinvoinnille. Vakavimmillaan työn puute saa ihmisen kuolemaan nuorempana.
Grafiikka alla kertoo, ovatko ikäisesi työelämässä vai sen ulkopuolella.
Ikä vaikuttaa töissä käymiseen. Ikäryhmässäsi eli alle 45-vuotiaissa naiset ovat miehiä useammin työelämän ulkopuolella. Tilanne kääntyy päinvastaiseksi, kun ikä alkaa lähestyä viittäkymmentä.
Ikä vaikuttaa töissä käymiseen. Nuorempana naiset käyvät vähemmän töissä kuin miehet, mutta ikäryhmässäsi tilanne on jo toinen. Ikä alkaa näkyä muutenkin: työkyvyttömien osuus alkaa kääntyä nousuun 55 ikävuoden jälkeen.
Ikäryhmässäsi enää harva käy töissä. Eläkkeelle jäädään keskimäärin hieman yli 61 vuoden iässä, ja 75 vuoden jälkeen liki kukaan ei ole enää työelämässä.
Töissä käymisellä on luonnollisesti suora yhteys toimeentuloon. Vaativissa tehtävissä palkka yleensä nousee, kun ikää tulee lisää, mutta vähemmän vaativissa ammateissa palkkahuippu saattaa tulla vastaan 40–50 ikävuoden tienoilla.
Nuoremmilla on enemmän vaikeuksia saada rahat riittämään. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän kertoo rahojen riittävän.
Kotitaloudessasi käteen jäävät tulot, euroa, ovat suuremmatpienemmät kuin ikäryhmässäsi (XX). Ryhmän talouksissa tulot ovat kuussa keskimäärin XX euroa. Summaan vaikuttaa suuresti se, moniko kotitaloudesta käy töissä.
Kaikkiin suomalaisiin verrattuna kotitaloutesi kuukausitulot ovat tavallista suuremmatpienemmät. Kaikkien kotitalouksien tulojen mediaani on kuussa keskimäärin 2 647 euroa. Puolet kotitalouksista siis tienaa tätä enemmän ja puolet vähemmän.
Tärkeä havainto ihmisen kokemasta hyvinvoinnista on, että se on usein suhteellista. Omaa tilannetta arvioidaan suhteessa muuhun yhteiskuntaan. SinuaPienituloista tuskin lohduttaa tieto siitä, että iso osa maailman ihmisistä tienaa vähemmän.
Seuraavaksi pohditaan terveyttä. Koetko terveytesi , , , vai ?
Kuinka usein harrastat liikuntaa ainakin puoli tuntia kerrallaan? , , , , , vai ?
On hyviä uutisia ja huonoja uutisia.
Jos kuulut hyväosaisten suomalaisten joukkoon – ja kotitaloutesi tulojen perusteella näin saattaa hyvin olla –, olet voinut päästä nauttimaan suomalaisten terveyden kohentumisesta. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat monin tavoin tällä vuosituhannella parantuneet – keskimäärin.
Ikävä uutinen on, että huono-osaisten terveys on merkittävästi heikompi verrattuna hyväosaisiin.
”Väestöryhmien väliset terveyserot ovat huikean suuret”, sanoo THL:n Tuire Santamäki-Vuori.
Kerrot, että koet terveytesi . Sitä kannattaa uskoa. Ihmisen oma arvio terveydentilastaan on usein samansuuntainen kuin lääkärin tekemä arvio. Kenties sinun kannattaa pohtia keinoja, joilla terveyttäsi voisit kohentaa.On arvokasta, että koet terveytesi varsin hyväksi. Heikoksi koetulla terveydellä on vahva yhteys tuleviin terveysongelmiin ja jopa kuolemanvaaraan.
Ikäisistäsi XX prosenttia kertoo kokevansa terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Kuten voi arvata, koettu terveys huononee, kun ikää alkaa karttua. Ikäryhmässäsi XX on yksi tai useita pitkäaikaissairauksia.
Mistä sitten hyvä terveys syntyy, jos geenejä ei oteta huomioon? Liikunta sekä hyvin nukkuminen kohentavat hyvinvointia ja tupakointi, alkoholi sekä huono ruokavalio heikentävät sitä.
Liikunta on yksi keskeisin terveyttä ja siten elämänlaatua kohentava seikka. Tässä suhteessa suomalaisilla olisi paljon parannettavaa. Sinulla on syytä tyytyväisyyteen: liikut riittävästi. Sinun olisi syytä miettiä, pysyisitkö lisäämään liikkumisesi määrää.
Liikuntakertoja olisi hyvä olla viikossa vähintään kolme, jotta myönteiset vaikutukset olisivat pysyviä.
Alta näet, kuinka aktiivisia liikkujia ikäisesi ovat.
Seuraavaksi vuorossa on viimeinen osio hyvinvoinnista ja onnesta. Onko elämänlaatusi mielestäsi , vai ?
Tapaatko ystäviä, sukulaisia tai muita läheisiä vai
On parasta olla luottamatta kehenkään. Oletko väitteen kanssa vai ?
Oletko onnellinen?
Jokainen ihminen todennäköisesti osaa vastata tähän kysymykseen. Vaikeampaa on selittää, mistä onni tai yleisemmin hyvinvointi koostuu.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari nostaa kirjassaan Onnellisuuspolitiikka esiin psykologisen onnellisuusteorian, joka jakaa elämään tyytyväisyyden viiteen osaan. Osia ovat positiiviset tunteet, tapahtumien merkityksellisyys, elämän mielekkyys, saavutukset ja myönteiset ihmissuhteet.
Tyytyväisyys kumpuaa ihmisille tärkeistä asioista: perheestä, terveydestä, läheisistä, työstä.
Suomalaiset ovat muihin eurooppalaisiin verrattuna varsin onnellista kansaa. Hyvää on esimerkiksi se, että vain hyvin pieni osa suomalaisista kertoo, ettei heillä ole ketään, joka välittäisi, tapahtui heille mitä tahansa.
Hyvin paljon onnesta kertoo se, millaiseksi oman elämänlaatunsa kokee. Kerrot, että elämänlaatusi on hyvä. Se on asia, josta voit olla iloinen.Kerrot, että elämänlaatusi on kohtalainen.Kerrot, että elämänlaatusi on huono. Se on ikävä kuulla. Ikäisistäsi XX prosenttia kertoo elämänlaatunsa olevan hyvä ja XX prosenttia huono.
Yksi onnellisuutta ja hyvinvointia lisäävä seikka on niin sanottu sosiaalinen pääoma. Se tarkoittaa yhteyksiä läheisiin ja muihin ihmisiin sekä ihmisten tuntemaa luottamusta toisiinsa ja yhteiskuntaan. Yksi sosiaalisen pääoman mittari on se, kuinka usein tapaa ystäviä ja muita läheisiä. Naiset sekä tapaavat enemmän läheisiä että luottavat ihmisiin enemmän kuin miehet.
Harvardin yliopiston professorin Robert Putnamin mukaan sosiaalisella pääomalla on suuria heijastusvaikutuksia. Mitä enemmän sosiaalista pääomaa on, sitä paremmin voivat yksilön lisäksi kaikki muutkin. Rikollisuutta on vähemmän, koulujen oppimistulokset ovat parempia ja jopa elinajanodote kasvaa.
Ihmisten tapaamisen suhteen kuulut enemmistöönonnelliseen vähemmistöön, sillä yli puolet aikuisista ei tapaa ystäviä, sukulaisia tai muita läheisiä viikoittain. Ikäisistäsi viikoittain läheisiä tapaa XX prosenttia. Luottamuksen suhteen olet enemmistössävähemmistössä. Vain noin neljä kymmenestä kertoo luottavansa ihmisiin.
Nämä kaksi mittaria kulkevat eri suuntiin, kun ikää karttuu. Ikä vähentää luottamusta toisiin, mutta toisaalta läheisiä tapaa yleensä tiiviimmin.
Sinua on tässä jutussa verrattu siihen, mitä suomalaiset ovat ja mitä he ajattelevat keskimäärin. Mutta kukaan meistä ei ole kaikessa keskimääräinen. Kenties elämässäsi tärkeintä seikkaa ei ole edes mainittu: luontoa, uskoa, harrastuksia, jotain muuta.
Kenties moni pitää hyvän elämän edellytyksenä sellaista, mitä et ole voinut saada.
Ihmisen elämä on yleensä yllätyksetöntä mutta toisinaan arvaamatonta. Huomenna voit yhtä hyvin liukastua ja vammautua loppuiäksesi kuin tutustua ihmiseen, joka mullistaa elämäsi.
Tämä tarkoittaa myös muutoksen mahdollisuutta. Kohtalainen elämä voi muuttua paremmaksi, huono kelvolliseksi tai jopa hyväksi.
Sinulla on ennusteen mukaan jäljellä vielä xx vuotta elämästäsi. Mitä aiot vuosillasi tehdä?
|
Jaa juttu napista: "Minulla on XX vuotta jäljellä elämästäni" |
|
Alla voit vielä tarkastella artikkelin tietoja eri ikien ja sukupuolen perusteella.
Valitse ensin tai .
Valitse ikä:
Eletyt vuodet:
Vuosia jäljellä työelämässä:
Eläkevuosia edessä:
-vuotiaista XX naimattomia on XX prosenttia, naimisissa on XX prosenttia ja eronneita tai leskiä XX prosenttia. Kotitalouden tulot ovat keskimäärin XX euroa kuussa (ikäryhmä XX).
Terveytensä -vuotiaista XX kokee hyväksi XX prosenttia ja pitkäaikaissairauksia on XX. Elämänlaatunsa kokee hyväksi XX prosenttia ja huonoksi XX prosenttia. Ystäviä, sukulaisia tai muita läheisiä tapaa viikoittain XX prosenttia.
Tietojen lähteinä on käytetty ensisijaisesti THL:n kahta raporttia, Tilastokeskuksen tilastoja väestöstä, omistus- ja vuokra-asumisesta, työmarkkinoista sekä tuloista ja Eläketurvakeskuksen arvioita eläkeiän muutoksista.