|
Hiljaisuus on suurin aamulla. Tunnelma on harras, unen kalvo on vielä ihmisten yllä.
|
|
Yleensä kukaan ei istu toisen viereen, jos ei ole pakko. Se vasta on huomaavaista.
|
|
Älypuhelimen napit korvilla voi olla kuin ei kuulisi, kun yksinäinen, henkisesti huonokuntoinen ihminen alkaa huutaa ja karjua.
|
|
Tasa-arvo on kunnia-asia. Ei päivitellä pissattua penkkiä. Samaan ratikkaan voi astua vaikka presidentti Mauno Koivisto.
|
|
Maisemia ei katsota. Paitsi tiettyjä asioita. Onko pilkkijöitä?
|
|
Kokenut julkisten välineiden käyttäjä skannaa yhdellä silmäyksellä vaaran paikat ja vältettävät penkit. Se on urbaania älyä.
|
|
Ajan mittaan väkisinkin oppii tietyt tyypit ja niiden pysäkit. Arvailee ammatteja.
|
|
Rutiinit rentouttavat. Metrossa aina sama ovi ja bussissa vakiopaikka.
|
|
Tutun reitin tuntee koko kropalla, vaikka ei katsoisi ulos, liikkeistä ja äänistä.
|
|
Pysäkillä seisomme luottavaisin mielin. Pitkään. Myös pakkasella. Aina se bussi tulee.
|
|
Ehkä matkustajien pitäisi noudattaa samoja käytössääntöjä kuin saunassa. Ei höpötetä.
|
|
Joskus joutuu toista liki. Se on meille helppoa. Onhan sauna. Osataan istua alasti vieraan viereen. Saati sitten toppatakissa.
|
|
Ulos vain urheasti, tuuleen ja tuiskuun, huppu silmille ja kaulaliina naaman peitoksi. Siinä on sisua.
|
|
Bussiin noustaan pysäkillesaapumisjärjestyksessä, jonka kaikki kyllä ovat rekisteröineet, vaikka ovat muka omissa oloissaan.
|
|
Rauha on Suomessa tärkeintä. On hieno kyky olla kuin ei näkisi ketään. Sitä pitäisi ihailla.
|
