| Maailman keskilämpötilan muutos |
| +0.89C |
| Vuosipäästöt |
| 52 700 |
| MtCO2 eq |
| Lämpötilan muutos vuosien 1951–1980 keskitasoon verrattuna | |
| Yli 2 C | |
| 1–2 asteen välillä | |
| 0.5–1 asteen välillä | |
| 0.2–0.5 asteen välillä | |
Ilmastonmuutos on pysäytettävissä. Ympäri maailmaa on kehitetty keinoja, joilla vähennetään päästöjä ja käännetään ihmiskuntaa uhkaavan katastrofin suunta. Niiden käyttöönotto voi tuoda 36 miljardin euron vuotuiset säästöt vuoteen 2030 mennessä. HS:n verkkoraportti esittelee Sitran kansainväliseen tutkimukseen pohjautuvat ratkaisut.
Voimme saada hiilidioksidipäästöt kuriin pääosin nykyisin keinoin ja kärsimättä taloudellista vahinkoa. Elämänlaadusta ei tarvitse tinkiä. Päinvastoin – ilmastonmuutoksen vastainen taistelu luo työpaikkoja, tekee meistä terveempiä ja säästää vuosien mittaa rahaa.
Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toteuttama kansainvälinen tutkimus vakuuttaa, että ihmiskunnalla on jo nyt käsissään avaimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Hanketta johtava Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen painottaa, että tutkimus on rajattu melko vaivattomasti toteutettaviin keinoihin.
”Tarkastelimme vain jo käytössä olevia ratkaisuja, ja sovelsimme niitä vertailukelpoisiin maihin. Emme tarjoa Bangladeshin ratkaisuja Yhdysvaltoihin. Kukaan ei voi sanoa, että nämä ratkaisut olisivat mahdottomia. Näinkin rajallisella joukolla keinoja, voidaan saada aikaan edullisesti suuri lovi maailman päästöihin.”
| |
 |
 |
| 200 Mt CO2eq vähentyminen | $500 miljoonaa säästöjä | $500 miljoonaa kuluja |
Kiinassa veden lämmittäminen edullisilla aurinkokeräimillä on jo arkista puuhaa. Saksassa puolestaan jyrkkä energiapolitiikan käänne on saanut tehnyt tavallisista kotitalouksista aurinkosähkön tuottajia.
Tuulivoima on otettu käyttöön tehokkaasti Tanskassa, joka tuottaa jo 40 prosenttia sähköstään sen avulla. Suomessa suosittua biomassan käyttöä voisi puolestaan käyttää laajamittaisesti Kanadassa ja Venäjällä.
Pelkästään Sitran tutkimuksen keinoja muihin maihin laajentamalla maailman vuosipäästöjä voitaisiin supistaa 4 500 megatonnia.
*Laskelmat kasvavat, jos kaikki ehdotukset otetaan käyttöön täydessä mahdollisessa laajuudessaan kaikissa mahdollisissa maissa. Valuuttana laskelmissa on käytetty Yhdysvaltojen dollaria vuoden 2010 kurssilla. Dollarin kurssi oli tuolloin 1,33 euroa. Päästöt ja kustannukset ovat mediaaneja eli keskimmäisiä tuloksia.
Tanska on rakentanut vaikuttavan tuulivoimaverkoston, joka painaa Suomessakin sähkön hintaa alas Nord Pool -sähköpörssin kautta. Noin 40 prosenttia Tanskan energiasta tulee tuulesta. Vuonna 2020 osuuden pitäisi olla jo puolet. Myös esimerkiksi Brasiliassa tuulivoima on vahvassa kasvussa. Tuulivoimaa voidaan laajentaa kaikkiin maihin.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa otettaisiin iso loikka pelkästään monistamalla Saksan innostus aurinkoenergiasta muihin maihin. Saksassa uusiutuvan energian kalliit tukiaiset ovat herättäneet kritiikkiä, mutta toisaalta jo neljännes maan energiasta on uusiutuvaa. Sähköverkkoon kytketty aurinkoenergia on laajennettavissa lähes kaikkialle.
Laskelmat perustuvat oletukselle, että ratkaisut otetaan laajasti käyttöön vauraissa ja keskituloisissa maissa.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
Bangladeshin kaltaisessa kehittyvässä maassa sähkökatkokset ovat yleisiä. Sähköverkon ulkopuoliset aurinkopaneelit helpottavat kotitalouksien ja pienyrittäjien sähköntarvetta.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
Kiina on todellinen aurinkokeräimien luvattu maa. 70 prosenttia keräimistä on kiinalaisten käytössä, ja niiden suosio vain kasvaa. Kiinalaiset käyttävät keräimiä veden lämmittämiseen. Maaseudun asukkaat saavat keräimen ostoon julkiselta sektorilta tukea, mikä kasvattaa suosiota. Keinon voi skaalata etenkin muihin kehittyviin maihin.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
Suomessa bioenergia on jo arkipäivää. Noin viidennes maamme energiantuotannosta on jo biopohjaista. Ongelmana on, että laajamittainen biomassan käyttö on skaalattavissa lähinnä vain erittäin metsäisiin paikkoihin, kuten Kanadaan ja Venäjälle. Metsien huolellisesta kasvattamisesta on pidettävä huolta, sillä metsät myös nielevät hiilidioksidipäästöjä.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
| |
|
|
| 200 Mt CO2eq vähentyminen | $500 miljoonaa säästöjä | $500 miljoonaa kuluja |
Metsähakkuiden vähentäminen voisi vähentää vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä noin 2 800 megatonnilla, jos Brasiliassa käytettyjä metodeja monistettaisiin muun muassa Afrikan ja Etelä-Amerikan kehittyvissä valtioissa.
Costa Rica palkitsee kestävää metsänhoitoa harjoittavat maanomistajat. Saaduilla tuloilla köyhät alueet voivat kehittää infrastruktuuria ja terveydenhuoltoa.
Maa- ja metsätalouden tuttuja keinoja laajentamalla maailman päästöistä lähtisi 4 000 megatonnia vuodessa.
*Laskelmat kasvavat, jos kaikki ehdotetut ratkaisut otetaan käyttöön. Tanskan ruokahävikin vähentämisen kohdalla laskelmissa on huomioitu vain ratkaisun laajentaminen vauraisiin ja keskituloisiin maihin. Muiden ratkaisujen kohdalla on käytetty niiden laajin mahdollinen potentiaali (hyödyntäminen kaikissa mahdollisissa maissa). Valuuttana laskelmissa on käytetty Yhdysvaltojen dollaria vuoden 2010 kurssilla. Dollarin kurssi oli tuolloin 1,33 euroa. Päästöt ja kustannukset ovat mediaaneja eli keskimmäisiä tuloksia.
Tanska on onnistunut vajaassa viidessä vuodessa vähentämään ruokahävikkiään neljänneksellä. Ravintolat ovat lähteneet mukaan, ja tarjoavat asiakkaille syömättä jääneet ruoat pussissa kotiin vietäväksi. Mainoskampanjat ovat onnistuneet kitkemään kotitalouksien ruoanhävitysintoa. Vastaavat keinot toimivat maissa, joissa on ruoantuhlaukseen riittävän vauras keskiluokka.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
Costa Rica on kannustanut kansalaisiaan ekologiseen metsänhoitoon jo vuodesta 1996. Valtio antaa Payment for Ecosystem Services eli PES-ohjelman kautta metsää suojeleville ja istuttaville maanomistajille korvauksia. Costa Rica on onnistunut kasvattamaan metsäalaansa 1980-luvun viidenneksestä yli puoleen pinta-alastaan. Vastaavia keinoja voi käyttää kaikissa maissa, jossa metsäistutuksille on tilaa ja tarvetta.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
Brasilia tavoittelee maatalouden päästöjen vähentämistä 160 megatonnilla vuositasolla vuoteen 2025 mennessä. Maatalous on kehittyvän maan toiseksi suurin päästölähde. Keinovalikoimassa on muun muassa lannoitteiden käytön vähentäminen, puiden istutus ja turmeltuneiden peltoalueiden elvytys. Brasilian keinoja voi ottaa käyttöön myös muissa maatalousmaissa, kuten vaikkapa Indonesiassa.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
Brasilia on tunnettu laajoista sademetsien hakkuista. Vuodesta 2004 maa on kuitenkin yrittänyt aktiivisesti torjua laittomia liikahakkuita muun muassa valvontaohjelmin ja kestävää metsänhoitoa kannustaen. Vastaavia keinoja voi käyttää lukuisissa muissa Etelä-Amerikan ja Afrikan maissa.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
| |
|
|
| 200 Mt CO2eq vähentyminen | $500 miljoonaa säästöjä | $500 miljoonaa kuluja |
Kiina ohjaa kansalaisiaan modernien, energiatehokkaiden liesien käyttöön.
Etenkin kehitysmaissa savuavien liesien käyttö on suuri terveysongelma, joka kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia.
Japanin tiukat standardit ajavat sähkösyöpöt jääkaapit pois markkinoilta. Kodinkoneiden energiatehokkuuden parantaminen on yksi kivuttomimmista ilmastonmuutoksen torjuntatavoista. Kalleimmillaankin se toisi maailmalle 28 miljardin euron vuosittaiset säästöt.
Meksiko myöntää vihreitä asuntolainoja ja edistää näin energiatehokasta rakentamista. Asumisen tehokkaimpia keinoja laajentamalla päästöt vähenisivät 1 400 megatonnia vuodessa.
*Laskelmat kasvavat, jos kaikki ehdotetut ratkaisut otetaan käyttöön. Kodinkoneiden tehokkuuden kohdalla laskelmissa on huomioitu vain Japanin menetelmän laajentaminen muihin OECD-maihin sekä Venäjälle, Kiinaan ja Etelä-Afrikkaan. Muiden ratkaisujen kohdalla on käytetty niiden laajin mahdollinen potentiaali (hyödyntäminen kaikissa mahdollisissa maissa). Valuuttana laskelmissa on käytetty Yhdysvaltojen dollaria vuoden 2010 kurssilla. Dollarin kurssi oli tuolloin 1,33 euroa. Päästöt ja kustannukset ovat mediaaneja eli keskimmäisiä tuloksia.
Kierrätyksestä ja energiansäästöstä innostuneet japanilaiset ovat tottuneet energiatehokkaisiin kodinkoneisiin. Japani asetti tehokkuudelle vaatimustason jo 1990-luvulla. Vastaavia standardeja on jo käytössä monissa muissa maissa. Kodinkoneiden ja muiden arkisten laitteiden energiatehokkuudella voitaisiin säästää kymmeniä miljardeja euroja vuosittain maailmanlaajuisesti.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
Saksalaiset ovat innostuneet korjaamaan vanhoja rakennuksia energiatehokkaammiksi. Valtio-omisteinen kehityspankki KfW myöntää matalakorkoisia lainoja rakennusten energiatehokkuuden edistämiseksi. Meksikossa on puolestaan käytössä vihreitä asuntolainoja.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
Kiinassa vanhanaikaisia ja saastuttavia liesiä käyttää enää vain noin joka kymmenes kotitalous. Kiina on patistanut kansalaisiaan vaihtamaan moderneihin liesiin jo 1980-luvulta lähtien kansallisen ohjelman avulla. Kiina ei jaa liesien ostamiseen tukia, mutta on levittänyt tietoisuutta vanhanaikaisten liesien terveysriskeistä. Kehittyvien maiden vanhoista liesistä pitäisi päästä eroon.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
| |
|
|
| 200 Mt CO2eq vähentyminen | $500 miljoonaa säästöjä | $500 miljoonaa kuluja |
Vakavista ilmansaasteongelmista kärsivä Kiina on ottanut viime vuosina ympäristöystävällisiä loikkia teollisuudessa. Energiatehokkuus on kasvanut vuosittain 3–4 prosenttia.
Yhdysvaltojen öljy- ja kaasuteollisuus on vähentänyt metaanipäästöjä. Metaanivuodot maksavat, joten niiden välttäminen on myös kannattavaa toimintaa.
Teollisuus voisi sivaltaa muutaman keinon avulla lähes 1 400 megatonnia päästöistään vuodessa.
*Laskelmat kasvavat, jos kaikki ehdotukset otetaan käyttöön täydessä mahdollisessa laajuudessaan kaikissa mahdollisissa maissa. Valuuttana laskelmissa on käytetty Yhdysvaltojen dollaria vuoden 2010 kurssilla. Dollarin kurssi oli tuolloin 1,33 euroa. Päästöt ja kustannukset ovat mediaaneja eli keskimmäisiä tuloksia.
Yhdysvallat on asettanut tiukat standardit teollisuuden suosimille sähkömoottoreille. Energiatehokkuus hyödyttää myös paikallisia yrityksiä sähkölaskun kutistuessa. Teollisuus voi petrata energiankäyttöään kaikkialla maailmassa.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
Yhdysvalloissa julkinen sektori toimii Natural Gas STAR -ohjelman kautta yhteistyössä öljy- ja kaasualan yritysten kanssa, jotta ne ottaisivat käyttöön parhaita teknologioita ja pystyisivät vähentämään metaanivuotojaan. Vuodoista aiheutuu kustannuksia myös yrityksille. Myös muut fossiilisten polttoaineiden tuottajamaat voivat hyödyntää Yhdysvaltojen kokemuksia.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
Kiinassa on meneillään 10 000 suurinta yhtiötä koskeva energiatehokkuusohjelma. Maa säästää sen avulla rahaa ja luontoa. Parhaiten raskasta teollisuutta kirittävät ratkaisut toimivat kehittyvissä maissa, kuten Brasiliassa, Etelä-Afrikassa ja Venäjällä.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
| |
|
|
| 200 Mt CO2eq vähentyminen | $500 miljoonaa säästöjä | $500 miljoonaa kuluja |
Kolumbiassa ei ole jääty odottelemaan sähköautobuumia. Pääkaupungissa Bogotássa on käytössä pikabussijärjestelmä Trans Mileniosta, jota käyttää yli kaksi miljoonaa asukasta päivittäin. Vastaavat joukkoliikennettä ja pyöräilyä suosivat ratkaisut parantavat ilmanlaatua etenkin suurissa kaupungeissa.
Euroopan unionissa autojen hiilidioksidipäästöt ovat kutistuneet lähes viidenneksellä vuosina 2006–2012 tiukentuneiden polttoainestandardien vuoksi.
Päästöhuijaukset ovat harmillisia, sillä aidosti polttoainepihit autot säästävät luonnon lisäksi rahaa. EU:n keinoja käyttäen maailma voisi säästää vuosittain vähintään 14 miljardia euroa.
Liikenteen keinovalikoimaa muihin maihin laajentamalla maailman päästöt vähenisivät hieman yli 500 megatonnilla.
*Laskelmat kasvavat, jos kaikki ehdotukset otetaan käyttöön täydessä mahdollisessa laajuudessaan kaikissa mahdollisissa maissa. Valuuttana laskelmissa on käytetty Yhdysvaltojen dollaria vuoden 2010 kurssilla. Dollarin kurssi oli tuolloin 1,33 euroa. Päästöt ja kustannukset ovat mediaaneja eli keskimmäisiä tuloksia.
EU on onnistunut parantamaan merkittävästi autokantansa polttoainetehokkuutta tiukentamalla sääntelyä. Volkswagenin päästöhuijaus johtanee myös sääntöjen valvonnan tehostumiseen. Polttoainetehokkuus tuo yhteiskunnalle suoria säästöjä, ja keinoa voi hyödyntää kaikkialla, missä vain on autoja.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
Kolumbian pääkaupungin Bogotán pikabussilinja on saavuttanut suursuosion. Kaupunkilaiset ovat korvanneet henkilöautoilua, taksireissuja ja tavallisia bussimatkoja pikabussilla, joka etenee vaivattomasti omia erikoiskaistojaan pitkin. Pikabussijärjestelmät olisivat erityisen toimivia kehittyvien maiden suurkaupungeissa.
| Maakohtainen data | Alueellinen data |
Ongelmana on, että tehokkaiksi todettuja työkaluja käytetään liian rajallisesti. Laajentamalla jo käytössä olevan 17 keinon käyttöä maailman maat voisivat lohkaista vuosittaisista päästöistä lähes neljänneksen vuoteen 2030 mennessä ja säästää vuosittain keskimäärin 36 miljardia euroa. Aluksi investoinnit kirpaisisivat, mutta vuosien mittaan suurin osa keinoista maksaisi itsensä takaisin moninkerroin.
”Suomalaisen keskustelun kannalta on merkille pantavaa ja yllättävääkin, miten edullisiksi ratkaisut osoittautuivat. Kustannusarvioissa on toki iso haarukka, mutta synkimmänkin arvion mukaan kustannukset ovat erittäin kohtuullisia verrattuina päästövähennysten tuomiin mittaviin hyötyihin”, Tynkkynen huomauttaa.
Enimmillään Sitran keinovalikoiman käyttöönotosta kertyisi 88 miljardin euron kustannukset vielä vuonna 2030. Määrä on noin neljännes öljy-yhtiö Exxon Mobilin vuosittaisesta liikevaihdosta.
Euroopan ilmastosäätiön ECF:n jäsenen Bert Metzin mielestä Sitran tutkimus todistaa laajassa mittakaavassa, että ihmiskunnalla on jo nyt tarvittavat työkalut ilmastonmuutoksen kesyttämiseen.
”Olemme todenneet näin jo aiemmin IPCC:n raporteissakin: Olemassa oleva teknologia riittää hyvin hillitsemään ilmastonmuutosta YK:n tavoittelemalle tasolle ja jopa sen alle.”
Tutkimukseen osallistunut hollantilainen toimi ilmastopaneeli IPCC:n työryhmän puheenjohtajana vuosina 1992–2008. IPCC voitti Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007. Metz huomauttaa, että paras tapa edistää ilmastonmuutosta on luoda jo olemassa oleville ratkaisuille markkinat.
”Teknologian käyttöönotto ei ole aina halpaa, mutta pidemmän päälle hinnat putoavat, kuten aurinkoenergian kohdalla. Näin käy varmasti myös vaikkapa hiilidioksidin varastoinnille.”
Monissa maissa ilmastonmuutos tuntuu jo iholla ja kukkarossa.
Rio de Janeiron yliopiston ilmastotutkija Joana Portugal Pereira kertoo, että trooppisella alueella sijaitsevaa Brasiliaa jo vuosia kiusannut kuivuus on herättänyt kehittyvän valtion ilmastotalkoisiin.
”Olemme olleet erittäin riippuvaisia vesivoimasta, mikä puolestaan vaatii paljon sadetta. Vesivarantomme ovat ehtymässä, ja olemme lähellä energia- ja vesikriisiä. Taloudellisesti ja inhimillisesti meidän on pakko toimia.”
Brasilia on lupautunut vähentämään kasvihuonepäästöjään 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Brasilia on ensimmäinen suuri kehittyvä maa, joka on asettanut absoluuttisen päästötavoitteen, jota ei ole sidottu esimerkiksi talouden kehittymiseen.
”Korostamme toimia, jotka luovat uusia bisnesmahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja pelastavat samalla ympäristöä. Olemme esimerkiksi yksi suurimmista biopolttoaineiden tuottajista, ja tuulivoimatuotantomme kasvuvauhti on maailman huipputasoa.”
Etiopian näkökannan tutkimuksessa toi esille Haileselassie Medhin. Etiopialaisen ilmastontutkimuskeskuksen johtaja ja Göteborgin yliopiston tutkija kertoo, että Etiopiassa pelätään kuivuusaaltojen katkaisevan kehitysmaan ripeä talouskasvun. Viime vuonna maan talous kasvoi noin kymmenen prosenttia, ja Maailmanpankki ennustaa samanlaisia kasvulukemia tälle vuodelle.
”Taloutemme on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, minkä vuoksi ympäristötavoitteemme ovat sitäkin kiinnostavampia: päättäjämme ovat vakuuttuneita, että on mahdollista tavoitella nopeaa kasvua ja päästövähennyksiä yhtäaikaa.”
Hän kertoo, että Etiopia ottaa muilta mailta oppia esimerkiksi vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman hajautetusta käytöstä.
”Mutta muut maat voisivat oppia meiltä, kuinka vähähiilisyys huomioidaan kaikilla talouden sektoreille. Kansantaloutemme on tässä mielessä eräänlainen koekaniini.”
