Maahanmuuton kulut supistuvat – Katso HS:n budjettipuusta, mihin valtion rahat kuluvat

Velanotto kasvaa, mutta valtionvelat korot laskevat. HS:n perinteinen budjettipuu näyttää, mistä valtion tulot tulevat ja mihin ne menevät.

Hyvä lukija, edessäsi on HS:n jokavuotinen esitys valtion tuloista ja menoista.

Valtion menot nousevat vuonna 2017 noin miljardilla eurolla edellisvuodesta, 55,5 miljardiin euroon. Tulot taas ovat noin 49,9 miljardia euroa. Koska tulot eivät riitä kattamaan menoja, valtio ottaa 5,6 miljardia euroa uutta lainaa.

Lukuja voi tarkastella alla olevassa grafiikassa. Teksti jatkuu grafiikan jälkeen.

Olennaista on tarkastella velan ja alijäämän suhdetta kansantalouden kokoon. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluvan vuoden lopussa velkasuhde on noin 51 prosenttia ja alijäämä 2,8 prosenttia.

EU:n komission mielestä Suomi uhkaa rikkoa julkista taloutta valvovan vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä. Alijäämää ja velkaa kertyy, koska Suomen talouskasvu on yhä heikkoa ja työllisyys liian matala.

Taantuma on kuitenkin jäämässä taakse. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia ja jatkaa hidasta kasvuaan tulevina vuosina. Valtiovarainministeriön kasvuennuste on pessimistisempi, vajaan prosentin.

Pitkälti kasvuvauhdista ja työllisyydestä on kiinni se, missä määrin lainanottoa saadaan vähennettyä. Miljardien eurojen lisävelka kirpaiseekin pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusta, joka on sitoutunut taittamaan velkaantumisen vuoteen 2019 mennessä.

Velkaantuminen on yksi keskeisimpiä asioita kevään kehysriihessä, jossa etenkin keskusta ja kokoomus kiistelevät lisäleikkausten tarpeesta. Keskusta uskoo kasvuun, kokoomus varoittaa lisäleikkauksista, ellei työllisyyttä saada parannettua.

Koko hallitusta helpottanee se, että vaikka velka kasvaa, rahoituskustannukset supistuvat. Valtionvelan korot pienenevät kuluvana vuonna lähes 17 prosenttia edellisvuodesta, mikä tarkoittaa, että Suomen kirstuun jää 300 miljoonaa euroa enemmän. Sijoittajat luottavat Suomeen, joka saa myös nauttia siitä, että korot ovat lähes kaikkialla nollissa.

Mitätön ei valtionvelan korkojen määrä toki ole. 1,3 miljardilla eurolla maksaisi aika tarkkaan esimerkiksi kaikki lapsilisät tai asumistuen.

Oheisesta budjettiesityksestä näet tarkasti, mistä valtio kerää rahansa ja mihin ne käytetään. Mitä paksumpi oksa, sitä suurempi on tulo- ja menoerä.

Kuten aina, suurimmat menot ovat valtiovarainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla. Valtiovarainministeriön 17 miljardin euron potista 8,6 miljardia euroa menee kunnille, jotka järjestävät suomalaisille peruspalveluja.

Sosiaali- ja terveysministeriön yli 14 miljardin euron menoista valtaosa menee eläkkeisiin (4,5 miljardia euroa) sekä asumistukeen (1,3 miljardia euroa) ja lapsilisiin (1,4 miljardia euroa). Ministeriön menot kasvavat reippaasti, koska vuoden alusta noin 830 miljoonan euron toimeentulotuki siirtyy kunnilta Kelalle. Summa kompensoidaan leikkaamalla kuntien valtionosuuksia.

Maahanmuuton kuluvat laskevat merkittävästi.

Suuri turvapaikanhakijoiden määrä kasvatti viime vuonna turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja kotouttamiseen käytettävän summan 836 miljoonaan euroon. Nyt suunta on alaspäin ja tulee olemaan jatkossakin, kun arviolta yli 10000 turvapaikanhakijaa saa tänä vuonna lainvoimaisen käännytyspäätöksen.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotolle on budjetoitu tälle vuodelle noin 320 miljoonaa euroa. Luku voi olla yläkanttiin, koska se perustuu arvioon 10000 uudesta turvapaikanhakijasta.

Siihen päälle tulee vielä kotouttamistuki, joka kasvaa viime vuodesta reilusti, yhteensä 230 miljoonaan euroon. Kotouttamistuen kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin vastaanoton kulujen lasku. Yhteensä vastaanoton ja kotouttamisen menot supistuvat noin 34 prosenttia.

Budjetissa näkyvät hallitusohjelman kärkihanke eli 200 miljoonan euron lisäpanostus perusväylänpitoon sekä kustannuskilpailukykysopimus eli kiky.

Työn hintaa leikkaava kiky-sopimus kasvattaa valtion alijäämää noin 900 miljoonalla eurolla, kun menot kasvavat ja verotulot supistuvat. Työnantajien sivukulujen leikkaaminen tuo esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön sairausvakuutusmaksuihin yli 800 miljoonan euron korotuksen edellisvuodesta. Näin veronmaksajat osallistuvat pyrkimykseen piristää suomalaista vientiä.

Työttömyys maksaa tänäkin vuonna paljon, mikä kertoo yhä heikosta taloustilanteesta. Ansiopäivärahaan, työmarkkinatukeen ja työnvälityspalveluihin menee tänäkin vuonna noin 3 miljardia euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön menot ovat 6,8 miljardia euroa. Paljon puhuttaneet hallituksen koulutusleikkaukset näkyvät siinä, että menoja karsitaan yliopistoilta.

Entä sitten tulopuoli? Veroja valtio kerää lähes 42 miljardia euroa.

Kuten aina, ylivoimaisesti suurin osa tulee arvonlisäverosta (17 miljardia euroa).

Suurta kasvua arvioidaan etenkin yhteisöveroon, lähes 3,6 miljardia euroa eli 700 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuoden budjetissa.

Myös varainsiirtoveron sekä ansio- ja pääomatuloveron arvioidaan tuottavan valtiolle entistä enemmän, vaikka kiky keventääkin palkansaajan verotusta.

Pieniä puroja tulee sieltä täältä. Tupakkavero nousee tänä vuonna kahdesti, mikä näkyy verokertymän pienenä kasvuna. Myös ajoneuvovero kiristyy.

Toisaalta verotulot keventyvästä perintö- ja lahjaverotuksesta hupenevat 200 miljoonaa euroa noin puoleen miljardiin euroon. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta taas jää valtion käteen 100 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, kun makeisilta ja jäätelöltä poistui vero vuoden alusta.

Yrittäjävähennys vie valtiolta tuloja noin 123 miljoonaa euroa. Kiistelty verouudistus on opposition mukaan apteekkareiden ja juristien kaltaisten varakkaiden ammattien suosimista, hallituksen mukaan se kannustaa yrittäjyyteen.

Luvut ovat peräisin valtiovarainministeriöstä. Lukuja voi tutkia myös ministeriön omalta Tutki budjettia -sivustolta.