Vain 11 prosenttia synnyttää ilman kipulääkkeitä - Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

Parikymppisen synnytys on erilainen kuin nelikymppisen. Tämä juttu muuttuu antamiesi tietojen perusteella. Mies, älä säikähdä! Jutun avulla jokainen voi hetkeksi eläytyä tulevan äidin asemaan.

Auts!

Alavatsaasi kipristelee. Vatsasi jännittyy pinkeäksi palloksi. Sattuu.

Olet jo parin päivän ajan tuntenut vatsassasi epämääräisiä tuntemuksia. Mutta nyt sattuu todella.

Ei epäilystäkään: kyseessä on oikea supistus.

Kohta tulee toinen.

Ja kolmas.

Tuntuu, kuin vatsassasi olisi sata suonenvetoa. Tuntuu, kuin sinulla olisi kuukautiset, mutta kipu on moninkertaista. Supistukset säteilevät selkään, jomottavat jaloissa ja viiltävät vatsaa.

Joiltakuilta lorahtaa myös lapsivesi, mutta kovin yleistä se ei tässä vaiheessa ole.

Soitat vapisevin käsin sairaalan päivystykseen. Siellä neuvotaan lähtemään matkaan.

Se on menoa nyt.

Matkasynnytysten määrä on viime vuosina lisääntynyt, kun synnytysosastoja on suljettu. Vuonna 2015 matkalla sairaalaan syntyi 82 vauvaa. Lisäksi 104 vauvaa syntyi kotona tai muualla niin yllättäen, että sairaalaan ei ehditty edes lähteä.

99,7 prosentin varmuudella ehdit kuitenkin sairaalaan.

Nyt on aika valita, millaisen jutun haluat lukea.

Näytä synnytystarina tiedoilla. Sen avulla näet, miten esimerkiksi ikä ja paino vaikuttavat synnytykseen. Tämä vaihtoehto sopii parhaiten 15-45-vuotiaille naisille ja heidän puolisoilleen.

Kerro tarina. Kerromme tarinan kaikkien vuoden 2015 synnytysten keskiarvojen perusteella.

Valitse alta sinua koskevat tiedot, niin saat lukea, miten juuri sinun kaltaisesi ihmisen synnytys vuoden 2015 tilastojen valossa etenisi.

Ikä

Oletko vai ?

Pituutesi: cm, painosi (ennen raskautta): kg.

K errot olevasi keskivertosynnyttäjä. Keskimäärin prosenttia kaikista synnyttäjistä synnyttää alateitse. alle 20-vuotias synnyttäjä. Alle 20-vuotiaita synnyttäjiä on sen verran vähän, että vuoden 2015 lukujen sijasta kerromme tarinan viimeisen yhdeksän vuoden keskiarvolukuja käyttäen, ilman painoindeksijaottelua. Alle 20-vuotiaista synnyttäjistä alateitse synnyttää prosenttia. -vuotias synnyttäjä. Painoindeksisi perusteella . Kaltaisistasi synnyttäjistä prosenttia synnyttää alateitse.

Nuoret, normaalipainoiset ja uudelleensynnyttäjät synnyttävät muita todennäköisemmin alakautta. Eniten alatiesynnyttäjiä onkin alle 25-vuotiaissa uudelleensynnyttäjissä, joista 93 prosenttia synnyttää alateitse. Vähiten alatiesynnyttäjiä on hyvin ylipainoisissa, yli 40-vuotiaissa ensisynnyttäjissä, joista vain 47 prosenttia synnyttää alakautta.

Joskus vauva voi olla esimerkiksi normaalista poikkeavassa asennossa tai normaalia isompi, tai saatat kärsiä voimakkaasta synnytyspelosta. Silloin on mahdollista, että synnytystavaksesi on valittu suunniteltu sektio eli keisarileikkaus. Suunniteltu sektio tehdään prosentille sinun kaltaisistasi synnyttäjistä.

Ikä ja ylipaino lisäävät todennäköisyyttä suunniteltuun sektioon. Eniten niitä tehdään hyvin ylipainoisille, yli 40-vuotiaille uudelleensynnyttäjille, joista 16 prosenttia synnyttää suunnitellulla keisarileikkauksella. Vähiten suunniteltuja keisarileikkauksia tehdään alle 25-vuotiaille.

Suunniteltu sektio tehdään yleensä noin viikkoa ennen laskettua aikaa.

Lahjoitettuja vaatteita Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuonna 2014.

Mutta nyt kaasutamme autolla synnytyssairaalaan.

Ohjaimissa on miehesi, sillä sellainen sinulla todennäköisesti on. Arviolta reilut 90 prosenttia kaikista lapsista syntyy äidille ja isälle ja vajaa prosentti naispareille. Yksin lapsen saa 8 prosenttia synnyttäjistä.

Puolisosi kurvailee kohti sairaalaa. Supistus saa sinut kampeamaan itseäsi vaakatasoon ja tarrautumaan ovenkahvasta kiinni.

Ärräpääkin saattaa lentää, mutta se on vasta alkua.

Saavutte sairaalalle. Mies kaartaa etuovelle. Nouset autosta ja mies lähtee etsimään parkkipaikkaa. Sinä lähdet etsimään päivystyksen ovea.

Kun supistus iskee, nojaat välillä seinään levätäksesi. Viimein pääset osastolle.

Sinut ohjataan tarkkailuhuoneeseen. Seuraa alkurutiineja:

Vatsaasi kiinnitetään kuminauhavöillä anturit, joilla tarkkaillaan vauvan sydänääniä puolisen tuntia.

Kätilö tekee ulko- ja sisätutkimuksen ja huomaa, että synnytys todella on käynnistynyt.

Pääset synnytyssaliin.

Miehesikin löytää jossain vaiheessa paikalle. Juuri, kun olette asettuneet taloksi, kipusi voimistuvat. Hälytät kätilön paikalle.

Valitse, millaista kivunlievitystä mieluiten toivoisit: vai ?

Kätilö Reetta Martikainen esitteli synnytysammetta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2015.

Synnyttäjien toiveita pyritään kuuntelemaan. Kerroit haluavasi luomusynnytyksen. Sillä tarkoitetaan yleensä synnytystä, jossa ei käytetä lääkkeellistä kivunlievitystä. Kerroit haluavasi lääkkeistä helpotusta kipuun.

Onneksi olet jo kotona kirjoittanut toiveesi synnytyssuunnitelmaan.

Salissa muistat lomakkeesi ja ojennat sen kätilölle. Supistuksia tulee jo niin usein, että omien toiveiden kertominen selväsanaisesti voisi olla vaikeaa.

Kun supistus iskee, asettelet lämmitettyä kauratyynyä alaselälle synnytyskipuja helpottamaan. Välillä käyt kuumassa suihkussa. Vaikka moni saattaa haaveilla luomusynnytyksestä, lääkkeittä synnyttäminen on todellisuudessa aika harvinaista. vain prosenttia synnyttää kokonaan ilman lääkkeiden apua. Kaikista synnyttäjistä ilman kipulääkkeitä synnyttää 11 prosenttia.

Mieltään saa myös muuttaa kesken synnytyksen. Vaikka olisit toivonut lääkkeetöntä synnytystä, voit myöhemmin pyytää lääkitystä tarpeen mukaan.

Kivunlievitystä ei ole tilastoitu painon mukaan, joten kerromme tiedot iän ja sen perusteella, oletko ensi- vai uudelleensynnyttäjä.

Kätilö tutkii tilanteesi ja tulee siihen tulokseen, että nyt voisi olla toivomasi epiduraalin eli selän kautta annettavan puudutteen aika. Kätilö pyytää anestesialääkäriä paikalle.

Hetken kestää, sillä lääkäriä tarvitaan juuri toisaalla leikkaussalissa.

Olosi on jo aika tuskainen.

Sitten lääkäri saapuu paikalle, kääntää sinut kyljelleen ja ohjaa piikin selkäytimen ja luukanavan väliseen epiduraalitilaan.

Aine alkaa vaikuttaa 10-15 minuutissa. Olosi helpottuu.

Kivunlievitystä ei ole tilastoitu painon mukaan, joten kerromme tiedot iän ja sen perusteella, oletko ensi- vai uudelleensynnyttäjä.

Vaikka moni saattaa haaveilla luomusynnytyksestä, lääkkeittä synnyttäminen on todellisuudessa aika harvinaista. Kaikista synnyttäjistä vain 11 prosenttia synnyttää kokonaan ilman lääkkeellistä kivunlievitystä.

Todennäköisimmin saat epiduraalin eli selän kautta annettavan puudutteen. Kätilö pyytää sitä varten anestesialääkäriä paikalle.

Hetken kestää, sillä lääkäriä tarvitaan juuri toisaalla leikkaussalissa.

Olosi on jo aika tuskainen.

Sitten lääkäri saapuu paikalle, kääntää sinut kyljelleen ja ohjaa piikin selkäytimen ja luukanavan väliseen epiduraalitilaan.

Aine alkaa vaikuttaa 10-15 minuutissa. Olosi helpottuu.

Keskivertosynnyttäjistä Ikäisistäsi synnyttäjistä prosenttia saa epiduraali- tai spinaalipuudutuksen. Spinaalipuudutus muistuttaa epiduraalia, mutta sen vaikutusaika on lyhyempi. Sitä suositaankin jo aiemmin synnyttäneillä.

Ensisynnyttäjistä epiduraalin tai spinaalin saa 79 prosenttia. Uudelleensynnyttäjistä 56 prosenttia saa jommankumman puudutteista. Iällä ei niinkään ole merkitystä puudutteiden käyttöön.

Ilokaasua kaltaisistasi käyttää prosenttia.

Saatat saada myös paraservikaali- eli kohdunkaulan puudutuksen ( prosenttia kaltaisistasi). Lisäksi käytetään myös pudendaalipuudutusta ( prosenttia kaltaisistasi), joka vähentää synnytyskanavan alaosan ja ulkosynnyttimien kipuja.

Aina esimerkiksi epiduraalia ei voida antaa. Esimerkiksi silloin, jos synnytys on edistynyt jo kovin pitkälle ja on kohta aika ponnistaa.

Sitä ei ole tilastoitu, kuinka usea luomusynnytystä toivova lopulta saa lääkehoitoa. Sitä ei ole tilastoitu, kuinka usein lääkkeellistä kivunlievitystä toivonut joutuu synnyttämään ilman lääkkeiden apua. Kaiken kaikkiaan sinun kaltaisistasi synnyttäjistä vain prosenttia synnyttää ilman lääkkeitä. Kaikista synnyttäjistä ilman kipulääkkeitä synnyttää 11 prosenttia.

Hetkinen.

Tähän mennessä jutussa olleet tiedot ovat koskeneet koko maan synnytyksiä. Silti alueelliset erot esimerkiksi kivunlievityksessä ovat merkittäviä. Erot johtuvat pääasiassa sairaaloiden erilaisista tavoista ja toimintakulttuureista. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, joutuvatko äidit eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa perusteella. Ilman minkäänlaista kivunlievitystä synnyttää sairaalasta riippuen 4-17 prosenttia synnyttäjistä.

Osa eroista selittyy myös erilaisilla synnyttäjillä: joissain sairaaloissa on esimerkiksi enemmän uudelleensynnyttäjiä kuin muualla.

Seuraavaksi voit halutessasi vertailla kahden eri sairaalan eroja kivunlievitystavoissa vuonna 2015.

Kivunlievitys eri sairaaloissa

Isoja eroja on esimerkiksi epiduraaleissa. Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä epiduraalin saa vain 23 prosenttia synnyttäjistä, kun taas Naistenklinikalla sen saa 68 prosenttia. Eroa selittää se, että Länsi-Pohjassa suositaan pudendaalipuudutusta, jonka saa 56 prosenttia synnyttäjistä, kun Naistenklinikalla se annetaan vain 14 prosentille.

Isoja eroja on myös ilokaasussa. Sen käyttö vaihtelee Keski-Suomen keskussairaalan 0 prosentista Päijät-Hämeen keskussairaalan 85 prosenttiin.

Mutta palataan nyt synnytyssaliin.

Iällä on jonkin verran vaikutusta siihen, kuinka nopeasti synnytys sujuu, mutta erot eivät ole kovin isoja. Sen sijaan uudelleensynnyttäjät synnyttävät huomattavasti ensisynnyttäjiä nopeammin.

Nopeimmin synnyttävät yli 40-vuotiaat uudelleensynnyttäjät. He selviävät hommasta niukin naukin kuudessa tunnissa. Kauimmin kestää 30-34-vuotiailla ensisynnyttäjille. Heidän synnytyksensä kestää keskimäärin 11 tuntia 43 minuuttia.

Varaudu siis vielä odottamaan.

Miehellesi tulee nälkä, ja hän lähtee käymään sairaalan kanttiinissa. Miehesi kysyy, haluatko sinä jotain, mutta kätilö tulee väliin. Ei saa syödä enää mitään, jos joudutaan hätäkeisarileikkaukseen. Mahalaukussa ei saisi nukuttaessa olla ruokaa, jottei se vahingossa päädy hengitysteihin.

Sektion riski onkin todella olemassa. Kiireelliseen sektioon voidaan päätyä esimerkiksi silloin, jos synnytys ei etene vauvan asennon takia tai synnytys pitkittyy niin, että vauva kärsii. Mahdollisimman nopeaan hätäsektioon joudutaan, jos äidin tai vauvan henki on välittömässä vaarassa esimerkiksi runsaan verenvuodon tai kohdun repeämän takia.

Keisarileikkaukset, kuten synnyttäminen ylipäätäänkin, ovat Suomessa turvallisia. Silti jotain voi aina sattua.

Runsaan verenvuodon takia verensiirtoa tarvitsee 3,9 prosenttia kaikenikäisistä hätä- tai kiireelliseen sektioon joutuneista synnyttäjistä. Alatiesynnytyksessä verensiirtoa tarvitsee vain 1,7 prosenttia.

Tämä ei tarkoita, että sektio sinänsä olisi välttämättä näin vaarallinen. Suunniteltu sektio on tästä näkökulmasta jopa alatiesynnytystä turvallisempi. Suunnitellussa sektiossa verensiirtoa tarvitsee vain 1,3 prosenttia synnyttäjistä.

Riskit erilaisiin vammoihin vaihtelevat synnytystavan mukaan. Alatiesynnytyksissä voi tulla sellaisia repeämiä, joita suunnitelluissa sektioissa ei tule. Sektioihin sen sijaan liittyy esimerkiksi leikkaushaavan tulehtumisen ja kohdun arpeutumisen riski. Toipuminen on yleensä sektiossa hitaampaa.

Ennen kuin palaamme takaisin synnytyssaliin, käydään vielä läpi vähän ikävämpiä lukuja.

Synnytys on turvallista, mutta joskus tapahtuu se hirvein asia. Äiti tai lapsi kuolee.

Äitien kuolemat ovat Suomessa ja muissa länsimaissa onneksi todella harvinaisia. Tällä vuosituhannella kuolemia on ollut Suomessa vuosittain 0-7.

Vuonna 2015 Suomessa kuoli raskauteen ja synnytykseen 2 naista.

Lapsia kuolee enemmän. Yhteensä noin 170 vauvaa syntyy kuolleena. Valtaosa näistä vauvoista syntyy ennenaikaisina eli ennen 37. raskausviikkoa.

Jos raskautesi on täysiaikainen, saat 99,91 prosentin varmuudella syliisi elävän vauvan.

Palataan siis synnytyssaliin.

Naistenklinikka remontoitiin vasta. Tältä näyttää uusittu synnytyssali.

Miehesi on saapunut kanttiinista. Supistuksesi ovat sillä välin voimistuneet ja tihentyneet. Kohdunkaula on jo avautunut täysin auki ja vauva laskeutunut tarpeeksi alas.

Saat luvan ponnistaa.

Vihdoin! Olet iloinen, että pääset tositoimiin.

Joillekuille ponnistaminen on voimauttava kokemus. Toisista se tuntuu lähinnä samalta kuin, noh, jos yrittäisi ulostaa vesimelonia.

Niin, ulostaminen. Monia ensisynnyttäjiä jännittää etukäteen, että mitä jos ponnistellessa tulee ulos vauvan lisäksi kakkaa.

Se on hyvinkin mahdollista. Itse asiassa näin käy liki kaikilla. Se ei tietenkään haittaa mitään. Kätilö pyyhkii ulosteen pois ja puserrus jatkuu.

Ulostamisen voi estää peräruiskeella. Ruisketta voi halutessaan pyytää sairaalaan tullessaan, vaikka nykyään harva niin tekee.

Yhtä kaikki, vauva on matkalla ulos.

Kun supistus tulee, lataat esille kaikki tuntemasi kirosanat – ja ponnistat!

”Pää näkyy jo!” kätilö huudahtaa.

Vielä muutama ponnistus. Puristat miehesi kättä niin että mies huudahtaa kivusta.

Sitten tunnet, kuinka vauva muljahtaa ulos sinusta.

Kuluu sekunti, toinen, kolmas.

Kuuluu itku.

Onneksi olkoon! Sinulla on nyt lapsi.

Vauva nostetaan rinnallesi. Puolisosi pääsee leikkaamaan napanuoran.

Mutta ei tässä vielä kaikki.

Saatoit ehkä luulla, että synnytys on ohi, mutta vielä pitää synnyttää istukka. Se käy yleensä helposti eikä tunnu juuri miltään. Tarvitaan vain pieni ponnistus. Kätilö voi auttaa vatsasta painelemalla tai napanuorasta kevyesti vetämällä.

Lopuksi tarkastetaan vauriot. Alatiesynnytyksessä on aika yleistä, että jotain nirhaumaa tulee.

Repeämät ja haavat pitää ommella.

Ikä ja synnytysten määrä vaikuttavat repeämisriskiin. Todennäköisimmin jonkinlaisen repeämän saa 35-39-vuotias ensisynnyttäjä, joista 12,3 prosenttia saa repeämän. Useimmin repeämän välttää 20-24-vuotias uudelleensynnyttäjä, joista repeämän saa vain 3,1 prosenttia.

Mutta repeämät ja tikit tuntuvat yleensä tässä vaiheessa pieneltä murheelta. Sinullehan on juuri syntynyt lapsi!

Keskitytään siis vauvaan.

Kätilö mittaa vauvasi strategiset mitat.

Valitse seuraavaksi, oletko tupakoinut raskauden aikana vai et. Se vaikuttaa vauvan painoon.

Kerroit, että tupakoit raskauden aikana. Tupakoivien äitien vauvat painavat keskimäärin 3422 grammaa. Tupakoimattoman äidin vauva painaa keskimäärin 90 grammaa enemmän.

Pituutta tupakoivan äidin vauvalla on noin 49,5 senttimetriä, mikä on noin puoli senttiä vähemmän kuin tupakoimattomilla.

Valtaosa vauvoista saa hyvät Apgar-pisteet. Niiden avulla arvioidaan vauvan vointia, esimerkiksi ihonväriä ja sydämen sykettä. 96,9 prosenttia tupakoijien ja hieman useampi tupakoimattomien äitien vauvoista saa vähintään 7 pistettä.

Kerroit, että et tupakoinut raskauden aikana. Savuttomien äitien vauvat painavat keskimäärin 3512 grammaa. Tupakoivan äidin vauva painaa keskimäärin 90 grammaa vähemmän.

Pituutta savuttomien äitien vauvoilla on noin 50 senttiä, mikä on noin puoli senttiä enemmän kuin tupakoivilla.

Valtaosa vauvoista saa hyvät Apgar-pisteet. Niiden avulla arvioidaan vauvan vointia, esimerkiksi ihonväriä ja sydämen sykettä. 97,5 prosenttia tupakoimattomien ja hieman harvempi tupakoivien äitien vauvoista saa vähintään 7 pistettä.

Keskivertosynnyttäjä ei tupakoi. Hänen vauvansa painaa siten keskimäärin 3512 grammaa. Tupakoivan äidin vauva painaa keskimäärin 90 grammaa vähemmän.

Pituutta vauvallasi on noin 50 senttiä, mikä on noin puoli senttiä enemmän kuin tupakoivalla.

Valtaosa vauvoista saa hyvät Apgar-pisteet. Niiden avulla arvioidaan vauvan vointia, esimerkiksi ihonväriä ja sydämen sykettä. 97,5 prosenttia tupakoimattomien ja hieman harvempi tupakoivien äitien vauvoista saa vähintään 7 pistettä.

Saatoit jo tietää vauvan sukupuolen etukäteen. Se on kerrottu sinulle ultraäänitutkimuksessa, jos olet sitä kysynyt.

Tilastojen valossa lapsesi on todennäköisemmin poika. Poikia nimittäin syntyy aavistuksen verran enemmän kuin tyttöjä. Vuonna 2015 syntyneistä 51,3 prosenttia oli poikia.

Kaikkien vauvojen sukupuolta ei pystytä määrittämään. Tilastoissa he kuitenkin näkyvät henkilötunnuksensa mukaisella sukupuolella, joka saattaa sitten muuttua myöhemmin.

Poikien tyttöjä huonompi arvosanamenestys näyttää alkavan jo varhain. Pojat nimittäin saavat keskimäärin tyttöjä kehnommat Apgar-pisteet. Pojista 6,7 prosenttia saa 6 pistettä tai vähemmän, tytöistä vain 5,5 prosenttia.

Syitä on esitetty useita: poikavauvat ovat usein vähän isompia, ja isokokoisuus sinänsä voi aiheuttaa ongelmia. Yksi teoria on se, että poikavauva on eri sukupuolta kuin äitinsä. Tämä voi aiheuttaa äidin kehossa hylkimisreaktioita.

Todennäköisesti kaikki on kuitenkin hyvin.

Nyt siirrytään synnytysosastolta vastasyntyneiden vuodeosastolle.

Vastasyntyneiden teho-osasto Naistenklinikalla Helsingissä.

Makoilet vauvan kanssa huoneessa. Koska olet ensisynnyttäjä, olette hyvässä lykyssä saaneet perhehuoneen. Tällöin myös mies voi viettää yön teidän kanssanne. Tutkitte vauvaanne ihmeissänne: hän todella on uusi, oikea, oma ihmisensä. Ja mitkä suloiset sormet! Sisarukset pääsevät nyt katsomaan uutta tulokasta. Sen jälkeen mies lähtee lasten kanssa kotiin ja sinä pääset lepäämään. Ihastelet vauvaa. Mitkä suloiset sormet!

Otat vauvasta kuvan ja julkaiset sen Facebookissa. ”Minikirppumme on nyt täällä, kaikki voivat hyvin.”

Mutta on heitäkin, jotka eivät julkaise yhtä hersyviä onnenviestejä.

Kaikista vauvoista 11,4 prosenttia joutuu valvonta- tai teho-osastolle. Valvontaosastolle vauva voi joutua esimerkiksi vedettyään keuhkoihinsa lapsivettä. Tehohoidolle voi olla tarvetta, jos vauvalla on esimerkiksi sydänvika tai streptokokki B:n aiheuttama vaikea infektio. Joka sadas vauva tarvitsee hengityskoneen apua.

Onneksi näistäkin yleensä selvitään.

Keskimäärin synnyttäjät pääsevät kotiin 2,8 sairaalayön jälkeen. Olet valinnut äitiyspakkauksesta (noin 90 prosenttia ensisynnyttäjistä ottaa pakkauksen) (noin puolet uudelleensynnyttäjistä ottaa pakkauksen) (kaksi kolmesta synnyttäjästä ottaa äitiyspakkauksen) suosikkiasun ja puet sen nyt lapsesi päälle. Ihmettelet, miten niin pieni vaate voi näyttää jonkun päällä niin suurelta.

Pussaat vauvaasi otsalle ja nostat hänet auton turvakaukaloon. Mies tarttuu kopan kahvaan, ja suuntaatte kohti ulko-ovea.

Viimeistään viikon päästä syntymästä on kotona jo 94,1 prosenttia vauvoista.

Perheessänne on nyt yksi jäsen enemmän.

Kotona saat rauhassa keskittyä haistelemaan vauvan päätä. Ihailemaan silmiä ja nöpönenää sekä miettimään, onko kakka normaalin väristä.

Lähteet mm: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2015, kätilö Pia Bärlund; tutkimusprofessori Mika Gissler, THL; erikoissuunnittelija Anna Heino, THL.

Jutussa käytetyt numerotiedot ovat pääsääntöisesti vuodelta 2015. Jos lukua ei ole ollut saatavilla, joissain kohdissa on voitu käyttää pidemmän aikavälin tilastoa.


Päivi Ala-Risku, teksti
Colourbox, Pentti Vänskä, Kaarina Salmi, Jonne Sippola / HS, Juha Metso, kuvitus
Jarmo Lundgren, koostaminen