Kone käynnistyy...
Talouskasvu tuo valtion kassaan lähes kolme miljardia lisää rahaa. Lisäraha menee pitkälti velanoton vähentämiseen. Rahaa kuluu myös esimerkiksi liikenneverkkoon, asumistukeen ja Kultarannan remonttiin.
Lukuja voi tarkastella alla olevassa grafiikassa. Teksti jatkuu grafiikan jälkeen.
Muutos on ollut nopea.
Näin voi sanoa, kun vertailee tämän ja edellisen vuoden HS:n esitystä valtion tuloista ja menoista.
Vielä reilu vuosi sitten valtion kassaa vartioiva valtiovarainministeriö (vm) ennusti 0,9 prosentin talouskasvua vuodelle 2017.
”Kokonaiskuva vuosista 2016—2018 on talouskasvun kannalta erittäin vaisu. Syynä alhaiseen kasvuun on se, että viennin kehitys jää koko tarkastelukauden ajan heikoksi”, kirjoittivat ministeriön ekonomistit viime vuoden budjetin perusteluissa.
Pieleen meni ja rankasti.
Noin kuukausi sitten vm:n virkamiehet arvioivat, että vuoden 2017 talouskasvu on 3,2 prosenttia eikä 0,9 prosenttia. Viime vuoden budjetti oli toisin sanoen rakennettu täysin väärän ennustuksen varaan.
Tälle vuodelle valtiovarainministeriö ennustaakin jo viime vuotta kehnompaa kasvua. Ministeriön ikkunoista kun tuppaa näkymään tummia pilviä, vaikka aurinko kuinka häikäisisi.
Hallituksen ministereillä on tapana myötäillä ja tukea valtiovarainministeriön virkamiehiä. Vuoden 2016 lopulla nimitetty elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) poikkesi linjasta ja julisti heti nimittämisensä jälkeen, että talouskasvu tulee olemaan vahvempaa kuin valtiovarainministeriö ennustaa.
Kollegat antoivat sapiskaa, mutta nyt Lintilä voi nokitella takaisin.
Kansalaisten kannattaa iloita kasvusta ainakin, jos heidän mielestään julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus pitää turvata jatkossa.
Talouskasvu tuo valtion kassaan tänä vuonna 2,8 miljardia euroa enemmän rahaa kuin viime vuonna. Se on jokseenkin saman verran kuin valtio maksaa työttömyysturvaa vuodessa.
Mihin valtio lisääntyneen rahan käyttää?
Käytännössä se menee velanoton vähentämiseen.
Tämä johtuu hallituksen alkutaipaleellaan sopimasta menokehyksestä: kevääseen 2015 verrattuna valtion menojen pitää olla 1,2 miljardia euroa pienemmät hallituskauden lopussa eli vuonna 2019.
Kehys ei ole sama kuin budjetin loppusumma, vaan siihen on laskettu vain kolme neljäsosaa menoista. Mukaan ei lasketa suhdanteiden mukaan muuttuvia menoja kuten työttömyyskuluja tai korkomenoja.
Näin laskettuna valtion menot vähenevät tänä vuonna 300 miljoonaa euroa vuodesta 2017. Lisäbudjetteihin hallituksella on tälle vuodelle varattu 400 miljoonaa euroa.
Hallitus asetti itselleen etukäteen raamit, jotta se pysyisi päätöksessään pysäyttää velaksi eläminen vuoteen 2021 mennessä.
Poliitikot tuntevat itsensä. Jos yhteisiä sopimuksia ja pakotteita ei ole, kansan äänillä työhönsä valittavan poliitikon on aina helpompi jakaa lisää rahaa kuin olla jakamatta.
Kansalaiset ovat huomanneet menokehykset siitä, että Juha Sipilän (kesk) hallitus on rahoittanut uudet menot pääosin vähentämällä toisia menoja. Siitä huolimatta valtio otti vielä viime vuonna enemmän velkaa kuin edellisenä vuonna.
Lisääntyneet verotulot helpottavat vuoden 2018 budjetin tekoa siksi, ettei hallituksen tarvitse nyt säästää velkaantumisen pysäyttämistavoitteen vuoksi.
Talouskasvu antaa myös hieman pelivaraa siirtää menoja uusiin kohteisiin, sillä kasvu on vähentänyt työttömyyttä ja samalla myös työttömyysmenoja.
Onko nyt kaikki sitten hyvin?
Ei ole, ainakin jos uskoo valtiovarainministeriötä ja suurinta osaa ekonomisteja.
Talouskasvun jatkosta ei ole varmuutta, mutta siitä on, että suomalaiset vanhenevat. Vanheneminen puolestaan lisää valtion menoja.
Kun työikäisten määrä väestöstä pienenee, samalla usein myös talouskasvu ja verotulot kutistuvat.
Ratkaisu olisi se, että työn tuottavuus kasvaisi kohisten. Näin ei ole uusista teknologioista huolimatta käynyt.
Tuottavuuden automaattiseen kasvuun ei voi luottaa, koska koko ajan suurempi osa väestöstä on töissä palvelualoilla, joilla tuottavuus kasvaa yleensä hitaammin kuin teollisuudessa.
Kymmenen vuoden ajan hallitukset ovat pitäneet julkisia palveluja pystyssä korottamalla veroja, leikkaamalla menoja sekä kasvattamalla valtion velkaa 55 miljardilla eurolla. Valtiovarainministeriö arvioi, että valtiolla on tämän vuoden lopussa velkaa 110 miljardia euroa.
Tänä vuonna valtio joutuu ottamaan velkaa lähes kolme miljardia euroa, vaikka talous kasvaa reippaasti. Talouskasvun ansiosta velkaa otetaan kuitenkin selvästi odotettua vähemmän.
Pelkona on, että palvelujen rahoitus vaarantuu pitkällä aikavälillä, jos väestön vanhenemisen ohella korot lähtevät nousuun.
Korkojen nousu ei vaikuta pitkäaikaisia sopimuksia tekevän valtion velkataakkaan kovin nopeasti. Nyt valtio maksoi velastaan vain 1,2 miljardia euroa korkoa.
Korkojen ja korkomenojen nousu on kuitenkin mahdollista. Esimerkiksi 1990-luvun laman jälkeen valtiolla oli vähemmän velkaa kuin nyt, mutta vuosittaiset korkomenot olivat nykyvaluutassa yli viisi miljardia euroa.
Hallitusohjelmassa on linjattu, että velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taitetaan vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021.
Hallitus todennäköisesti pääsee ainakin siihen, ettei velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen enää kasva, mutta se ei tarkoita, etteikö palvelujen rahoittamiseksi edelleen otettaisi lisää velkaa.
Sen sijaan kaksi muuta tavoitetta eli työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja työllisten määrän kasvattaminen 110 000 hengellä voivat jäädä toteutumatta.
Vuoden 2008 finanssikriisi ja Nokian romahdus saivat Suomen talouden notkahtamaan niin, että kansantuote päässee vasta tänä vuonna samalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten.
Talouskriisin iskiessä Suomi oli sikäli onnellisessa tilanteessa, että velkaa oli varsin vähän.
1990-luvun alun lamassa otettua velkaa oli maksettu hyvinä vuosina pois. Kansantuote oli kasvanut, joten siihen suhteutettuna velkaa oli eurooppalaisittain kohtalaisesti tai jopa vähän.
Jos ja kun seuraava taantuma iskee, Suomen mahdollisuudet velkaantua samaan tahtiin kuin edelliset kymmenen vuotta ovat jo todella paljon huonommat.
Lisää rahaa budjetissa heltiää erityisesti liikenneverkoston ja perusväylien ylläpitoon. Niihin menee karkeasti ottaen noin 200 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017.
Asumistukeen on varattu lisää noin 220 miljoonaa euroa. Tämä johtuu siitä, että hallitus siirsi opiskelijat yleisen asumistuen piiriin ja poisti opintotuen asumislisän. Opintotukirahat pienenivät, mutta eivät yhtä paljon kuin asumistuki kasvoi.
Lisää rahaa menee myös maakuntahallinnon valmisteluun. Siihen käytetään eri määrärahoista arviolta ainakin 200 miljoonaa euroa.
Myös kansalaisten vanheneminen näkyy budjetissa, sillä eläkkeisiin menee noin 80 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin 2017.
Ammatillinen koulutus saa 50 miljoonaa euroa lisää.
Talouskasvu näkyy budjetissa niin, että työttömyysmenot kutistuvat ainakin 150 miljoonalla eurolla.
Myös maahanmuuton kulujen oletetaan kutistuvan edelleen, koska turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt. Vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja kouluttamiseen käytettiin 836 miljoonaa euroa.
Ensi vuonna määräraha on noin 240 miljoonaa euroa.
Suurin nousuprosentti on tasavallan presidentin kanslian menoissa. Ne nousevat noin 39 prosenttia, koska presidentin kesäasuntoa Kultarantaa korjataan.
Eduskunnan kulut vähenivät suhteellisesti puolestaan eniten, koska Eduskuntatalon remontti on valmis.
Luvut ovat peräisin valtiovarainministeriöstä. Lukuja voi tutkia myös ministeriön omalla Tutki budjettia -sivustolla.