Kone käynnistyy...
Hetken helpotuksesta huolimatta Suomen valtiontalous saattaa taas pian kaivata säästökuuria tai veronkiristyksiä. Tänä vuonna lisää rahaa menee esimerkiksi sotilaskalustohankintoihin ja alati kasvaviin eläkemenoihin.
Lukuja voi tarkastella alla olevassa grafiikassa. Teksti jatkuu grafiikan jälkeen.
Hämmästys oli suuri, kun Suomi yllättäen lyhensi valtionvelkaansa vuonna 2018 ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.
Osin kertaluonteisiin tuloeriin perustuva käänne näyttää jäävän väliaikaiseksi. Vuoden 2019 budjetissa menot ylittävät jälleen tulot ja erotus katetaan lisävelalla.
Tilanne on kuitenkin nyt aivan erilainen kuin vielä muutama vuosi sitten. Velanoton tarpeeksi arvioidaan tänä vuonna 1,6 miljardia euroa eli alle kolmannes siitä, mitä vaikkapa vuonna 2014.
Juha Sipilän (kesk) hallituksen lähes mahdottomana pidetty työllisyystavoite täyttyi etuajassa, ja menneen vuoden vauhdikas talouskasvu löi ennustajat ällikällä.
Työllisyyden ja viennin koheneminen on tuonut kassaan rutkasti lisäeuroja, ja hallituksen tekemät leikkaukset ovat hillinneet menojen kasvua.
Valtaosa lisätuloista menee nimenomaan velanoton vähentämiseen, sillä alkavana vuonna ei tehdä kovinkaan monia merkittäviä lisäpanostuksia.
Miksi velkaa tarvitaan silti lisää?
Valtion kirstua painavat hallituksen kilpailukykysopimuksen vastineeksi tekemät veronkevennykset ja työnantajien sairausvakuutusmaksun kevennykset. Yhdessä ne nakertavat budjettiin koko velanottotarpeen suuruisen aukon.
Pitkällä aikavälillä kyse on kuitenkin ennen kaikkea väestön ikääntymisen tuomista menoista.
HS:n elokuussa tekemän selvityksen mukaan kymmenen vuoden aikana ovat kasvaneet eniten budjettipuun suurimmat menopalikat: eläkkeet sekä suurilta osin sosiaali- ja terveyspalveluihin menevät kuntien valtionosuudet.
Lisäksi työttömyystukiin ja asumistukiin menee yhä verrattain paljon rahaa työllisyyden kohenemisesta huolimatta.
Vastaavasti tulopuolella lovia ovat tehneet kymmenen vuoden aikana esimerkiksi yrityksille annetut tuntuvat helpotukset, kuten työnantajien kansaneläkemaksun poisto ja yhteisöveron kevennys.
Juuri nyt Suomen valtionvelan määrä tai sen kasvu ei aiheuta ongelmia, mutta valtiovarainministeriön ja useiden asiantuntijoiden mukaan tilanne vaikeutuu jälleen 2020-luvulla.
Ikääntyminen kasvattaa menoja väistämättä, mikä ei näy pelkästään valtion budjetissa. Enemmistö eläkkeistä on valtion budjetin ulkopuolelta maksettavia työeläkkeitä, jotka rahoitetaan pakollisilla eläkemaksuilla. Niihin uhkaa tulla nousupainetta.
Valtion kassaa rokottavat ikääntymisen lisäksi muun muassa sotilaskalustohankinnat. Jo tänä vuonna puolustusministeriön alaiset menot kasvavat suhteellisesti kaikkein eniten uusien merisota-alusten rakennuttamisen vuoksi.
Tulevalla vuosikymmenellä vuorossa on hyvin todennäköisesti 64 uuden hävittäjän ostaminen, josta puolueilla on laaja yksimielisyys. Vastaavasti esimerkiksi epäsuosittujen koulutusleikkausten tai sosiaalietuuksien jäädytyksen jatkamiseen ei näytä olevan samanlaista halukkuutta.
Kysymys kuuluukin, mistä seuraava hallitus voi hakea valtion kassaan kaivattuja lisätuloja. Jos työllisyyttä ei onnistuta kasvattamaan merkittävästi enemmän, saatetaan tarvita muita keinoja.
Edellisten eduskuntavaalien alla vuonna 2015 valtiovarainministeriö piti ankaran virkamiespuheenvuoron mutta totesi samalla, ettei julkista taloutta saisi tasapainottaa veroastetta nostamalla.
Ministeriön on määrä julkaista vastaavanlainen puheenvuoro jälleen helmikuussa. Virkamiesten voi jälleen odottaa maalaavan synkkiä pilviä julkisen talouden näkymiin.
On mielenkiintoista nähdä, voivatko hekään enää sulkea veronkiristyksiä pois keinovalikoimasta.
Tänä vuonna suhteellisesti eniten kasvavat puolustusministeriön menot. Puolustusmateriaalihankintoihin käytetään lähes 300 miljoonaa euroa enemmän, mikä selittyy suurimmaksi osaksi uusien merisota-alusten rakennuttamiseen ohjattavilla määrärahoilla.
Ympäristöministeriön menoja taas kasvattaa 15 miljoonan euron lisärahoitus Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseksi.
Budjetin suurin menoerä on jälleen eläkkeet, jotka on jaettu valtiovarainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön alle. Eläkemenot ovat tänä vuonna yhteensä runsaat 9,7 miljardia euroa, mikä on noin 200 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.
Valtioneuvoston kanslian budjetti kasvaa tänä vuonna yli neljänneksen. Tämä johtuu siitä, että Suomesta tulee heinäkuussa EU:n puheenjohtajamaa.
Puoli vuotta kestävään puheenjohtajakauteen on varattu 60 miljoonaa euroa esimerkiksi henkilöstö- ja kokousmenoja varten.
Selvästi vähemmän rahaa kuin viime vuonna saa liikenne- ja viestintäministeriö. Syynä on perusväylänpidon korjausvelan vähentämiseen osoitetun lisärahoituksen loppuminen.
Työ- ja elinkeinoministeriön budjettia taas pienentää muun muassa määräaikaisen kärkihankerahoituksen lakkaaminen.
Luvut ovat peräisin valtiovarainministeriöstä. Lukuja voi tutkia myös ministeriön omalla Tutki budjettia -sivustolla.