Ilkka Mattila HS, teksti

Kimmo Taskinen HS, kuvat

FRANKFURT

Ensisilmäyksellä Frankfurtin valtavalla messualueella näyttää olevan kaikki saksalaisen automaailman tunnusmerkit paikallaan.

On Mercedes-Benzin ja Volkswagenin logoja ja lippuja ja siellä täällä uutuuttaan kiilteleviä Audeja ja BMW:itä kuljettamassa ihmisiä alueen sisällä.

Autoalalla pitkään olleet ihmiset näkevät silti suuren muutoksen. Messujen mediapäivinä ei käy entisenlainen kuhina.

Ihmisiä on vähemmän ja näytteilleasettajia on vähemmän. Kun vielä vuosikymmenen alussa kaikki suuret autonvalmistajat olivat tiiviisti mukana Euroopan suurilla automessuilla, niin nyt yksi toisensa jälkeen harventaa osallistumiskertojaan tai jättää messut kokonaan, kuten Volvo on tehnyt.

Frankfurtissa poissaolijoiden lista on tänä vuonna melkein yhtä pitkä kuin osallistujien lista.

Messuilta ei löydy esimerkiksi Toyotaa, Nissania, Mazdaa eikä Kiaa. Italialaisista merkeistä esillä on vain Volkswagen-konserniin kuuluva Lamborghini, ja suurista ranskalaisvalmistajista vain Renault, sekin vain pienellä pop up -osastolla yhden mediapäivän ajan.

Messujen hiljaisuuteen on monia syitä, joista suurin on se, että ihmiset eivät osta enää uusia autoja yhtä paljon kuin ennen.

Automyynnin lasku ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan myyntiluvut ovat pienentyneet koko Euroopassa. Kaupankäynnin hidastuminen taas johtuu autonostajien epätietoisuudesta.

Bensiini- ja varsinkin dieselauton ostoa epäröidään, koska monissa Euroopan maissa suunnitellaan rajoituksia niiden käyttöön. Sähköautojen hinnat ovat edelleen korkeampia kuin polttomoottoriautojen, ja Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa asiakkaat eivät luota vielä latausverkon kattavuuteen.

Niinpä moni suuri automerkki joutuu karsimaan kustannuksia. Frankfurt on kallis messupaikka, ja tänä vuonna valmistajien osastot ovat aiempaa pienempiä, ja esillä on vähemmän autoja kuin ennen.

Nykyisessä tilanteessa ne automerkit, joilla ei ole esitellä uutta sähkömallia tai jo tuotannossa olevan mallin sähkö- tai hybridiversiota, jättäytyvät suosiolla pois tapahtumasta.

Kustannuksia leikataan myös itse tuotannosta. Esimerkiksi Audi aikoo karsia mallistoaan liki kolmanneksella.

Ratkaisut eivät ole helppoja, sillä samaan aikaan Audi on ilmoittanut hakevansa kasvua kalliimpien ja suurimpien malliensa myynnissä, mutta myös houkuttelevansa enemmän nuoria asiakkaita pienemmillä ja halvemmilla malleillaan.

Autoalan hämmennys näkyy jopa Mercedes-Benzin suuressa näyttelyhallissa, jossa itse autoja on melko vähän, mutta niiden sijaan yleisölle tarjotaan erilaisia videopelejä ja kauniita valoinstallaatioita.

Osasto muistuttaa paikoin enemmän elämyspuistoa kuin autonäyttelyä. Ratkaisu on erikoinen, mutta linjassa Mercedes-Benzin uusien mallien suunnittelun kanssa.

Uusien auton hallintalaitteet ovatkin oikeastaan käyttöliittymiä. Mercedesin autotuotannon johtaja Ola Källenius puhui medialle uusien mallien esittelyssä autojen pelillistämisestä, millä tarkoitetaan sitä, että auton mittaristossa sovelletaan videopelien maailmasta tuttuja keinoja.

Mersu esitteli tiistaina julkistustilaisuudessaan sähköauton mittaristoa, jossa näyttöön saa pallon, joka liikkuu ja muuttaa väriään sen mukaan kuinka paljon auto käyttää akkujen energiaa ja kuinka paljon se pystyy ottamaan talteen energiaa jarrutuksissa.

Ajaessaan kuljettaja voi yrittää pitää pallon mahdollisimman suotuisan näköisenä.

Kuvakorteissa esitellään Frankfurtin autonäyttelyn mielenkiintoisimpia uutuusmalleja. Korttien ulkoasu mukailee Pauligin 1950-luvun autokortteja.

Frankfurtissa esiteltävistä uutuusmalleista valtaosa on sähköautoja tai ladattavia hybridejä.

Joukossa on myös Suomen teiltä ja kaduilta tuttuja perusautoja, joista markkinoille tulee perinteinen bensamalli ja ladattava hybridi tai täyssähköversio.

Sellaisia kuin pikkuautoklassikoihin kuuluva Opel Corsa, jonka kuudennen sukupolven malli tulee myyntiin bensiinimoottorilla vuodenvaihteessa ja täyssähköisenä alkuvuodesta.

Tai Renault Captur, jonka uusi malli on entistä suurempi. Auton tavaratila on pienimmilläänkin yli 420 litraa.

Koko ja muunneltava tila tekevät kompaktista katumaasturista varteenotettavan vaihtoehdon farmariautolle. Capturin moottorivaihtoehdot ovat bensiini tai ladattava hybridi, jonka akussa riittää virtaa 65 kilometrin kaupunkiajoon.

Uusien ladattavien hybridimallien toimintamatka on useimmilla merkeillä 50 ja 70 kilometrin välissä. Se mahdollistaa sähköllä ajamisen kaupunkialueella yhden päivän tavallisilla työmatkoilla. Pidemmät matkat liikutaan bensiinin voimalla.

Pohjoismaalaisten suosimia farmarimallejakin on yhä markkinoilla, vaikka muu Eurooppa ei niitä juuri osta. Škodan uusi Suberb Scout on farmari-Superbista maasturihenkisemmäksi muovattu versio, jossa on neliveto ja korkeampi maavara.

BMW:n kolmossarjan uutta farmarimallia saa vielä dieselmoottorillakin ja ensi kesästä alkaen myös ladattavana hybridinä. Frankfurtissa esiteltiin myös uusi versio BMW:n pienimmästä eli ykkössarjan autosta. Bemarilla on maine takavetoisten urheilullisten autojen tekijänä, mutta nyt myös uudet ykkösmallit ovat kakkossarjalaisten tavoin etuvetoisia.

BMW:llä on toistaiseksi tarjolla vain yksi täyssähkömalli, pieni i3, mutta Tesla Model 3:n kilpailijaksi ennustettu i4 on tulossa ennakkotietojen mukaan noin kahden vuoden päästä. Sen sijaan messuilla on näytillä konseptimalli ensi vuonna esiteltävästä 4-sarjan kaksiovisesta mallista. 4 Coupén silmiinpistävin piirre on massiiviseksi paisunut, aggressiivisen näköinen etusäleikkö.

BMW-konsernin sähköuutuus on tällä kertaa Mini Electric, joka ei ulkoisesti poikkea polttomoottori-Mineistä. Minin akku riittää enimmilläänkin vain 270 kilometrin ajoon, mikä on hieman vähemmän kuin kilpailijoilla. Auto tulee Suomessa myyntiin ensi keväänä, ja halvimmillaan sähköllä kulkevan Minin saa runsaalla 38000 eurolla.

Merkillepantavaa on, että bensakonetta avustavalla 48 voltin pikkumoottorilla varustettuja uusia kevythybridiautoja Frankfurtissa ei juuri esitellä. Näkyvin kevythybridi on Fordin Puma, jolla Ford hakee ostajia pienten katumaasturien sarjassa.

Kuvakorteissa esitellään Frankfurtin autonäyttelyn mielenkiintoisimpia uutuusmalleja. Korttien ulkoasu mukailee Pauligin 1950-luvun autokortteja.

Mercedes-Benzin näyttävin uutuusauto Frankfurtissa on täyssähköinen ja futuristinen konseptiauto EQS, joka antaa ennakkoviitteitä joskus tulevaisuudessa esiteltävistä S-sarjan lippulaivamalleista.

Asiakkaiden ulottuvilla olevista uusista malleista Suomessa nähtäneen ensi vuonna GLB-katumaastureita, joihin saa kolmannen penkkirivin. Mercedes markkinoi seitsemän hengen autoa myös taksikäyttöön.

GLB esiteltiin useimmista muista uutuusmalleista poiketen polttomoottorilla, eikä autoa ole toistaiseksi tulossa minkäänlaisena sähköversiona.

Suurempaa katumaasturia haluaville Mercedeksellä on ensi keväästä alkaen valikoimassa myös GLE-malli ladattavana hybridinä.

Myös A-sarjan ja perheautoksi markkinoidun B-sarjan autoja saa ensi vuonna ladattavina hybrideinä. Halvimmillaan ladattava pikkumersu maksaa Suomessa alle 40000 euroa.

Mersujen sähkömallivalikoima kasvaa koko ajan myös Suomessa.

”Vuoden 2021 loppuun mennessä meillä on myynnissä yli 20 ladattavaa hybridiä ja kolme täyssähköautoa, kun vielä nyt sähkömalleja on yhdeksän”, Mercedes-Benziä maahantuovan Vehon lehdistöpäällikkö Pekka Koski sanoo.

Vaikka satojen tuhansien eurojen superautoja ei tänä vuonna messuilla juuri ole, Land Roverin osastolla on esillä päivitetty klassikko, uusi versio maineikkaasta Defender-maastoautosta.

Auto on muotoiltu uudestaan pelkistetyn näköiseksi. Erityisen kauniina sitä ei voi pitää, mutta karu ulkonäkö ja maastoajoa palveleva muotoilu alleviivaa sitä, että kyseessä ei ole katumaasturien kaltainen korkea henkilöauto, vaan oikea nelivetomaastoauto.

Juron ulkokuoren alla Defenderissä on paljon elektroniikkaa, joka antaa mahdollisuudet konfiguroida autoa eri olosuhteisiin ja maastoihin. Auto maksaa Suomessa halvimmillaan noin 77000 euroa.

Asfalttiteille tarkoitettujen katumaasturien sarjassa komeimpiin autoihin messuilla kuuluu Cupran Tavascan. Seatista omaksi merkikseen erotettu Cupra näyttää jatkavan Formentor-mallinsa jälkeen urheilullisten katumaasturien parissa. Täyssähköinen Tavascan on katumaasturin kokoinen, mutta muodoltaan moderni urheiluauto.

Frankfurtin autovalikoiman toisesta ääripäästä löytyvät kaupunkiajoon suunnitellut pienet täyssähköautot, kuten Honda E ja Škoda Citigo-e iV.

Pienet ja ketterät ajopelit ovat sähköautoiksi myös kohtuuhintaisia. Ensi kesänä myyntiin tuleva Honda maksaa Saksassa alle 30000 euroa, mutta Suomen hintaa ei ole vielä julkistettu.

Vielä halvemmalla pääsee käsiksi Škodan ensimmäiseen sähkömalliin. Citigo-e:n hintaa ei ole vielä vahvistettu, mutta ennakkotietojen mukaan se olisi Saksassa jopa alle 20000 euroa.

Halvan hinnan ja hillityn muotoilun ansiosta Škoda saattaa nousta myös vanhemman ostajakunnan suosikkisähköautoksi. Honda taas erottuu joukosta retrohenkisellä ja leikkisällä muotoilulla. Auton nappisilmävalot tuovat etäisesti mieleen jopa Lada 1200:n.

Löytyypä Frankfurtista lopulta myös sellainenkin harvinaisuus kuin uusi pikkuauto, jota saa toistaiseksi vain bensiinimoottorilla. Hyundain uusittu i10 on kaikkien sähkö- ja hybridiautojen keskellä tuulahdus menneisyydestä.

Vielä muutama vuosi sitten se olisi turvavarusteineen ja vähäruokaisine moottoreineen ollut varteenotettava uutuus pientä kaupunkiajoon sopivaa työmatka-autoa tarvitsevalle. Nyt se jäi kompaktien sähköautojen, erityisesti Volkswagenin ID.3:n varjoon.

Suurieleisesti Frankfurtissa esitelty ID.3 on Volkswagen Golfin kokoinen täyssähköauto, ja valmistaja odottaa siitä Golfin veroista menestystä. Halvimmassa perusversiossa ajomatkaa täydellä latauksella on 330 kilometriä ja kalliimman version suuremmalla akulla 550 kilometriä.

Autoa valmistetaan Volkswagenin Zwickaun tehtaalla, jossa tehtiin aiemmin Golfeja ja Passateja. Nyt tehdas on uudistettu pelkkään sähköautotuotantoon, ja alkuvaiheessa sieltä on määrä valmistua vuodessa 330000 ID.3-mallia.

Uudeksi Golfiksi ID.3:lla on vielä matkaa, sillä Golfia on valmistettu jo 45 vuoden ajan, ja joka vuosi maailmassa myydään keskimäärin 780000 Golfia.

Ilkka Mattila HS, teksti

Kimmo Taskinen HS, kuvat

JULKAISTU 14.9.2019 © Helsingin Sanomat