Tapiolan raiskioilla

Suomi hakkaa metsiään enemmän kuin koskaan ennen. 2000-luvulla etenkin vanhoja metsiä on kaadettu vauhdilla. Valokuvaaja Mika Ranta kuvasi suomalaista metsänhoitoa ja mietti, miksi avohakkuu tuntuu yhä olevan ainoa vaihtoehto.

Tammela.
Tietä myöten kulkee Liesjärven kansallispuiston ja valtion monikäyttömetsän raja. Suomi on Euroopan metsäisin maa. Pinta-alastamme yli 75 prosenttia on metsää.

Tammela.
Avohakkuu on käynnissä, runkoja kuljetetaan tien varteen. Metsänomistaja: yritys. Iso sellutehdas voi käyttää 240 rekka-autollista ja 70 junanvaunullista puuta joka päivä.

Loppi.
Nuorta kuusikkoa. Metsänomistaja: valtio. Merkittävä osa Suomen metsistä on taimikkoa tai nuorta metsää.

Sysmä.
Hakattua kuusikkoa. Metsänomistaja: yksityinen.

Karkkila.
Avohakkuu. Metsänomistaja: yhteismetsä. Suomi hakkaa metsiään nyt ennätystahdilla.

Toivakka.
Avohakkuun jälkeen aurattua maata. Metsänomistaja: valtio.

Hankasalmi.
Kuusitukkeja, jotka on korjattu jatkuvan kasvatuksen periaatteella hoidetusta metsästä. Metsänomistaja: yksityinen. Vuonna 2014 metsälaki muuttui niin, että jatkuva kasvatus tuli sallituksi metsänhoidon menetelmäksi avohakkuun rinnalle.

Myrskylä.
Avohakkuualueella näkyy siemenpuita sekä motocross-rata. Metsänomistaja: useita yksityisiä omistajia.

Orimattila.
Suolammen ympärille on jätetty hakkaamaton suojavyöhyke. Metsänomistaja: yksityinen.

Toivakka.
Vuonna 2008 hakattu metsä kasvaa nyt nuorta mäntyä. Metsänomistaja: valtio.

Iitti.
Säntillisesti istutettua koivikkoa. Metsänomistaja: yksityinen kuolinpesä.

Toivakka.
Palstojen välistä kulkee metsäautotie. Metsänomistaja: valtio. Yli 160-vuotiaista metsistä on 2000-luvun aikana kaadettu yli 40 prosenttia.

Myrskylä.
Talvella kaadetun koivun kannolla on jäätynyttä mahlaa. Metsänomistaja: useita yksityisiä omistajia.

Tammela.
Valtion monikäyttömetsää. Hakkuun jälkeen suon ojitus näkyy selvästi.

Toivakka.
Hakkuuaukkoja valtion monikäyttömetsässä.

Myrskylä.
Hakkuun jälkeen maata muokataan muun muassa mätästämällä. Se tekee maastossa kulkemisen vaivalloiseksi. Mättäisiin istutetaan taimia. Metsänomistaja: yksityinen.

Tammela.
Metsäautotie päättyy kääntöpaikkaan valtion monikäyttömetsässä Liesjärven kansallispuiston kupeessa.

Konnevesi.
Rantoihin jätetään suojavyöhyke vesistöjen suojelemiseksi sekä esteettistä syistä. Metsänomistaja: yksityinen.

Hankasalmi.
Luonnonpuro on parturoitu paljaaksi vastoin lakia. Metsänomistaja: yksityinen

Loppi.
Valtion monikäyttömetsää.

Sysmä.
Ilta-aurinko värjää hakkuuaukean haavat. Metsänomistaja: yksityinen.

Konnevesi.
Tämä sekametsä kuuluu tällä hetkellä Metso-metsiensuojeluohjelmaan. Sitä on hoidettu jatkuvapeitteisen metsänhoidon oppien mukaan. Suurilta hakkuilta metsä on välttynyt vaikeakulkuisuutensa vuoksi. Metsänomistaja: yksityinen.