Havis Amanda on selvinnyt talvisodasta, sirkusnorsuista, lukuisista lakituksista ja kolmista jääkiekon MM-kultajuhlista.
Seuraavia juhlia 111-vuotias pronssipatsas ei välttämättä kestä. Tässä jutussa pääset lähemmäksi patsasta kuin koskaan aiemmin 3d-mallin avulla.
Helsingin taidemuseon arkkitehti Klas Fontell on huolissaan. Hän tietää, että Havis Amanda eli tuttavallisemmin Manta ei välttämättä kestä perjantai-iltaa.
”On ehdottoman tärkeää, että patsaan päälle ei kiivetä. Patsaan sisäinen rakenne ja perustusten kunto ovat arvailujen varassa. Selvää on ainakin se, että patsaan sisällä oleva rakenne on aikojen kuluessa kärsinyt ja haurastunut”, Fontell sanoo.
Allas patsaan alla on arkkitehdin mukaan jo kallistunut, mikä tarkoittaa sitä että patsaan rakenteet ovat jo alkaneet antaa periksi.
Uhan aiheuttaa jalkapallo. Manta on jo vakiintunut jääkiekon MM-kultajuhlien paikaksi, ja jos Suomi voittaa perjantaina Liechtensteinin jalkapallon EM-karsintaottelun ja varmistaa paikkansa EM-kisoissa ensimmäistä kertaa, saattaa Manta houkutella jälleen juhlijoita paikalle.
Manta on tunnettu myös lakituksestaan, joka aloittaa perinteisesti helsinkiläisten vapun. Ensimmäisen maininta Mantan lakituksesta on vuodelta 1909. Jos se pitää paikkansa, patsaan ensimmäinen lakittaja oli maisteri K. W. Hoppu.
Sota-aikana patsas suojattiin laudoin ja hiekkasäkein. Mantalla on nähty vuosien varrella myös sirkusnorsuja, ja sitä on ympäröinyt pop up -hotelli.
Manta paljastettiin ilman seremonioita syyskuun 20. päivän vastaisena yönä 1908. Heti julkistamisen jälkeen patsasta alettiin kutsua Havis Amandaksi. Nimi on yhdistelmä ruotsin sanasta hav, joka tarkoittaa merta, ja latinan sanasta amanda, joka tarkoittaa rakastettua. Suomenkieliset kutsuivat Vallgrenin patsasta Haaviston Mantaksi ja Kaivo-Mantaksi, joista käyttöön jäi tuttavallinen Manta.
Kun patsas ilmestyi paikalleen, kaikki eivät olleet kovin ihastuneita.
Kiivas keskustelu lehtien palstoilla alkoi pian. Manta sai aikaan Suomen ensimmäisen laajamittaisen kuvataidekiistan. Patsaan alastomuudesta ei pidetty. 1900-luvun alkupuolen naisasialiikkeen mukaan suihkulähteen naishahmo oli ”rietas naisenkuva” sekä ”mielistelynhaluinen ja kevytmielinen ranskalainen katunainen”. Myös fennomaanit vastustivat Vallgrenin patsasta siksi, että sen naishahmo ja eläinhahmot olivat ”epäkansallisia” ja ”vailla suomalaista ominaisleimaisuutta”. Julkisuudessa fennomaanit eivät kuitenkaan halunneet asettua naisasialiikkeen kanssa samalle puolelle.
Kun patsas sai puolustajikseen tunnettuja taiteilijoita, esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan, kiista alkoi hiipua. Helsinkiläiset ovat vuosien varrella kiintyneet Mantaan.
Mantan päälle kiipeily kiellettiin vuonna 1990, ja Manta lakitetaan nykyään nosturista. Silti kaupunki ei pysty valvomaan patsaan päälle kultajuhlariemussa kiipeileviä ihmisiä. Se voi kuitenkin Helsingin taidemuseon arkkitehdin Klas Fontellin mukaan olla vaarallista ja myös arvokkaalle patsaalle kohtalokasta.
Muiden kaupunkilaisten tavoin Mantaan ovat vuosien varrella kiintyneet myös Kauppatorin lukuisat pulut. Perjantai-iltana nähdään, miten heidän suosikilleen käy.
