Lahjat, ruoat, koristeet ja kuuset tietävät röykkiöittäin jätettä. Kaaos on kuitenkin helposti hallittavissa.
Joulu kasaa moneen kotiin jätevuoren. On pakkauksia, lahjapapereita, ylijäämäruokaa ja kynttilänjämiä. Kuusikin alkaa varistaa neulasiaan. Talon jäteastiat pursuavat, ja pahimmassa tapauksessa viemärikin tukkeutuu.
Kaaos on vältettävissä.
Miten pahimmat sumat voisi välttää ja mitä jätteille pitäisi tehdä? HS listasi joulunajan jätteitä ja etsi niille oikeat osoitteet. Skrollaa alaspäin ja katso, miten joulun jätteet pitäisi kierrättää:
Kynttilänjämät, hautakynttilöiden muovikuoret, lasinen hautakynttilä Sekajätteisiin | Tuikkukynttilän alumiinikuoret, ulkotulien tinapeltipurkit, hautakynttilöiden metallikannet Metallinkeräykseen
Lahjapaperit ja -narut Sekajätteisiin tai talteen uutta käyttöä varten | Sellofaani Sekajätteisiin | Joulukortit Paperinkeräykseen
Joulukalenteri ja konvehtirasia Pahvipakkaus kartonkikeräykseen. Muovikääre ja muovinen alusta muovipakkauskeräykseen tai sekajätteeseen. | Konvehtien kääreet Alumiiniset metallinkeräykseen, muoviset muovipakkauskeräykseen, paperiset kartonkikeräykseen.
Lahjapakkaukset Pahvi- ja kartonkipakkaukset kartonkikeräykseen. Muoviosat sekajätteisiin.
Rosolli- ja muut ruokapakkaukset sekä kahvipaketit Muovipakkausten keräykseen
Glögitölkit ja -pullot Kartonkiset tölkit kartonkikeräykseen. Lasipullot lasinkeräykseen, pantilliset kauppaan. Muovikorkit muovipakkauskeräykseen, metallikorkit metallinkeräykseen.
Alumiinivuoat ja foliot sekä tähtisädetikut Metallinkeräykseen
Ruokajäte Uusiksi aterioiksi tai biojätteisiin | Kinkun paistorasva Tiiviissä astiassa sekajätteeseen tai jähmettyneenä biojätteisiin, ei viemäriin. Rasvan voi toimittaa pahvitölkkiin pakattuna myös erilliseen keräyspisteeseen. | Kinkun luu Joulukinkun lopusta voi keittää esimerkiksi hernekeiton. Luu sekajätteeseen tai biojätteeseen. | Kinkunpaistopussi Sekajätteisiin | Joulukukat Kuolleet kukat biojätteisiin. Kukkaruukut sekajätteisiin. Jos kukka on alkuperäisessä kaupan muoviruukussa, se käy myös muovipakkauskeräykseen. | Leivinpaperit ja lautasliinat Biojätteisiin
Rikkinäiset joulukoristeet Sekajätteisiin
Rikkinäiset lelut ja tavarat Sekajätteisiin. Patterilla, akulla tai virtajohdolla varustetut laitteet sähkölaiteromun vastaanottopisteeseen.
Valosarjat, sähkökyntteliköt ja led-hautakynttilät Sähkölaiteromun vastaanottopisteeseen
Paristot Paristojen keräyspisteeseen | Uudenvuodentina Vaarallisen jätteen keräykseen. Tina sisältää myrkyllistä lyijyä. Myynti kiellettiin maaliskuussa 2018. | Ilotulitusraketit Käyttämättä jääneet ja vanhentuneet raketit myyntipisteisiin. Käytettyjen rakettien pahvihylsyt ja tikut sekajätteisiin.
Joulukuusi Kokonaisena ja koristeistaan riisuttuna jätekatoksen viereen odottamaan jäteautoa. Vanha muovikuusi on metallijätettä.
Joulu tuottaa tavallista enemmän jätettä, mutta pyhäpäivinä jäteastioita ei pääsääntöisesti tyhjennetä. Kuitenkin kaikki pyrkivät viemään jätteensä samaan aikaan. Tämä näkyy taloyhtiöiden jätekatoksissa ja -huoneissa tavaraa pursuavina roska-astioina.
Ratkaisu on ajoitus. Jätteet on hyvä laittaa järjestykseen, mutta kiirettä ei kannata pitää. Kiinteistöjen ja kierrätyspisteiden jäteastioita on hyvä täyttää maltilla, sanoo ympäristöasiantuntija Minna Partti Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY).
”Jouluaaton jälkeinen jätepiikki on suuri. Toivon, etteivät ihmiset kiirehtisi jätteidensä kanssa. Jos pakkauksia on mahdollista säilyttää pyhien yli vaikka varastossa, se kannattaa tehdä, etteivät katokset täyty. Ja tilan säästämiseksi pakkauslaatikot kannattaa litistää ennen keräysastiaan laittamista”, Partti sanoo.
Ruokahävikkiä syntyy kuitenkin helposti, kun ruokaa on paljon ja montaa lajia. Helpoiten ruokajätteen määrää voi vähentää jo ennen pyhiä ostamalla ruokaa kohtuudella. Joulu on kuitenkin herkuttelun juhlapyhä, joten tähteitä jää vääjäämättä.
”Jos ruokaa on tullut hankittua liikaa, sitä voi laittaa pakastimeen tai sitä voi tuunata uusiksi aterioiksi”, Partti neuvoo.
Valtaosan tähteistä saa hyödynnettyä uusissa ruoissa, jos säilytys hoidetaan asiallisesti.
”Kun tähteet on säilötty hyvin merkittyinä kylmään, voi niille ideoida joulun välipäivinä uutta elämää herkullisina ruokina”, sanoo johtava hävikkiasiantuntija Eveliina Lindell kierrätyspalveluita tuottavasta Lassila & Tikanojasta.
”Kinkut kannattaa pakastaa, ja niistä voi laittaa vaikka hernekeittoa. Kalasta voi tehdä piirakkaa ja laatikoista sosekeittoa. Glögistä saa juomasekoituksia tai vaikka kiisseliä. Ja suklaahan ei vanhene”, Lindell luettelee.
Ruokaa voi viedä myös tuliaiseksi: ”Kutsu itsesi kylään ja tarjoudu tuomaan ruokaa.”
Ihannetilanteessa ruoka on tietysti suhteutettu ruokailijoiden toiveisiin ja määrään. Ylivarautuminen on turhaa, sillä yhä useammasta kaupasta saa täydennystä myös pyhinä.
”Kannattaa miettiä, mikä on realistinen määrä ruokaa”, Lindell muistuttaa.
Lahjapaperit eivät sovi paperinkeräykseen, koska niistä useimmat ovat päällystettyjä ja sisältävät paljon painoväriä. On teippejä ja tarroja.
”Siistit lahjapaperit, narut ja rusetit kannattaa kerätä talteen ja käyttää myöhemmin uudestaan”, Partti neuvoo.
Kun jätteitä joka tapauksessa syntyy, ne kannattaa lajitella ja kierrättää. Lahjapaperit ja -narut ovat sekajätettä tai energiajätettä.
Ohjeet eivät aina ole yksiselitteiset eivätkä samat koko Suomessa. Esimerkiksi Helsingin seudulla ei kerätä energiajätettä, vaikka muualla Suomessa niin tehdään.
Esimerkiksi sekajätettä, energiajätettä ja biojätettä koskevissa ohjeissa voi olla jonkin verran eroja eri puolilla Suomea.
Molemmat jätemuodot päätyvät poltettavaksi. Energiajätteisiin ei voi kuitenkaan laittaa kaikkea sitä, mikä sopii sekajätteisiin.
Lasisen kynttilälyhdyn voi laittaa sekajätteisiin mutta ei energiajätteisiin.
Lasituikkujen lajittelu on Partin mukaan ongelmallista: ”Lasikipoissa olevat kynttilät laitetaan yleisesti lasinkeräykseen, vaikka ne eivät sinne kuulu.” Niidenkin oikea paikka on sekajäte.
Pakkausjätteiden ja sähkölaitteiden lajittelu sen sijaan on valtakunnallisesti yhdenmukaista. Sähkölaitteet, esimerkiksi vanhat kynttiläsarjat, tulee viedä sähköromun keräyspisteeseen. Monet kaupat ottavat vastaan vanhoja sähkölaitteita. Sellaisia ovat esimerkiksi paristoilla toimivat lelut.
Kodeissa joulu on perinteiden ja herkuttelun juhla. Siihen kuuluvat kuusi ja kinkku, lahjat ja kynttilät.
Joulukuusia hankitaan tänäkin vuonna noin 1,4 miljoonaa. Kotimaisia joulutähtiä viljellään jouluksi noin 1,8 miljoonaa, hyasintteja noin 2,6 miljoonaa ja amarylliksenäkin tunnettuja ritarinkukkia noin miljoona kappaletta.
Kuusen voi joulun jälkeen jättää bio- tai sekajäteastioiden luo. Helsingin seudulla HSY vie kuuset pois maksutta tammikuun ajan. Näin tekevät monet muutkin kunnalliset jäteyhtiöt. Joillakin paikkakunnilla kuusen voi pilkkoa ja laittaa palasina sekajätteisiin. Pääkaupunkiseudulla näin ei saa tehdä.
Kuivuneen kuusen voi myös paloitella ja polttaa omassa takassa tai hakettaa ja kompostoida omassa kompostorissa.
TESTAA TAITOSI
Löydä oikea roskakori kymmenelle joulun roskalle!
Joulukinkun hankkii Tilastokeskuksen mukaan noin 70 prosenttia Suomen kotitalouksista. Sitä syödään joka joulu 6−7 miljoonaa kiloa.
Kinkku tietää sitä, että keittiössä syntyy paistorasvaa. Sen paikka ei ole wc-pönttö eikä viemäri, sillä rasva voi aiheuttaa jähmettyessään pahoja tukoksia. Niitä avataan taloyhtiöissä joka vuosi, mutta välillä rasvaa kulkeutuu pääviemäreihin asti.
Esimerkiksi HSY avaa vuosittain Helsingin seudulla noin kahdeksan isoa, jähmettyneen rasvan aiheuttamaa viemäritukosta.
Kierrätettynä kinkun rasva on hyvä raaka-aine. Se voidaan jalostaa polttoaineeksi, energiaksi tai vaikkapa kompostimullaksi.
Jähmettyneen rasvan voi laittaa biojätteisiin, mutta jätteeksi päätynyt nestemäinen rasva kuuluu sekajätteisiin.
Sekajätteeseen mukana rasva poltetaan energiaksi ja lämmöksi, ja biojätteenäkin rasva päätyy hyötykäyttöön. Pääkaupunkiseudulla siitä syntyy biokaasua ja kompostimultaa.
Rasvan voi säästää myös kotona ja käyttää myöhemmin vaikka kastikkeen raaka-aineena. Sitä voi myös pakastaa.
Paistorasvasta saa myös polttoainetta. Valtakunnallisessa Kinkkutemppu-kampanjassa rasvat kerätään ja kierrätetään uusiutuvaksi dieseliksi. Tempaus kestää 7. tammikuuta saakka, ja keräyspisteitä on yli 200 ympäri Suomea.
Viime vuonna Kinkkutemppuun osallistui 185 000 kotitaloutta. Kaikkiaan kampanjan yhteydessä on kerätty 100 000 kiloa rasvajätettä.
Helsingin Seudun ympäristöpalveluiden jäteopas sisältää hakukoneen, joka löytää oikean sijoituspaikan miltei mille tahansa materiaalille.