”Isä tuli humalassa kotiin ja kävi päälle. Onnistuin irtaantumaan, mutta hän sai viillettyä puukolla reiteen. Pakenin lähellä asuvalle tädille, jossa haavaa hoidettiin.”

”Myöhemmin huomasin Instagramissa tietoja tästä projektista. Otin yhteyttä tatuoijaan. Sopiva tatuointi löytyi puolessa tunnissa.”

”Nyt kun katson sitä, en enää kiinnitä huomiota arpeen. Sitä ei näy, eikä se siksi enää muistuta tapahtuneesta.”

Höyhen
peittää
arven

Kun Venäjä päätti, etteivät satunnaiset perheensisäiset pahoinpitelyt ole rikos, tapaukset lisääntyivät merkittävästi. HS tapasi Venäjällä naisia, joilta vapaaehtoistyötä tekevät tatuoijat ovat piilottaneet väkivallan merkit.

Jussi Niemeläinen, teksti

Vadim Braidov, kuvat

Ufa

TILAAJILLE

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaus päättyy automaattisesti
Lue 2 viikkoa maksutta Olen jo tilaaja