Pääkaupunkiseutu on yksi suuri koirapuisto.
Nelijalkaisia hännänheiluttajia näkee kaikkialla: kaduilla, lenkkipoluilla, raitiovaunuissa ja tietysti koirapuistoissa. Lumettomana vuonna koirankakkakeskustelu ei taukoa hetkeksikään.
Suomessa on 700 000 koiraa, ja niistä melkein joka kymmenes asustaa pääkaupunkiseudulla. Eniten koiria on Kennelliiton rekisterin mukaan Korson postinumeroalueella. Roturekisterissä olevia koiria elää siellä noin 1
Hyvin paljon koiria on myös Tikkurilan, Ruskeasannan, Ilolan sekä Kauklahden postinumeroalueilla. Siellä koirilla onkin hyvät maastot liikkua.
Jos koirien määrää suhteuttaa väestöön, kartta näyttää hieman erilaiselta. Näin laskettuna eniten koiria on Laajasalossa, Itä-Vantaalla ja Vantaanlaaksossa. Kennelliiton rotutilastoon on laskettu mukaan kaikki rekisterissä olevat alle kymmenvuotiaat koirat. Rekisterin ulkopuolella lasketaan olevan noin 15–20 prosenttia koirista.
Koirien rekisteröintimäärät laskivat hieman viime vuonna pääkaupunkiseudulla. Samansuuntaista muutosta on nähtävissä myös koko maan tilastossa. Koirien kokonaismäärä on kuitenkin ollut viime vuosina kasvussa, joka kertoo siitä että rekisteröimättömien koirien määrä on kasvanut.
Yhteensä pääkaupunkiseudulla asustaa arviolta noin 60 000 koiraa. Rekisterissä oli viime vuoden lopussa vähän yli 50 000 koiraa.
Satojen koirarotujen joukosta yksi nousee tilastoista esiin niin Helsingissä, Espoossa kuin Vantaallakin. Se on labradorinnoutaja, joka on jo vuosia ollut koko Suomen suosituin koirarotu.
Näitä säyseiksi ja helposti koulutettaviksi kuvailtuja noutajia on pääkaupunkiseudulla reilusti yli 2 000 yksilöä.
Mutta mistä johtuu labradorinnoutajien hurja suosio?
Labradoreja kuvaillaan älykkäiksi, helposti koulutettaviksi ja innokkaiksi liikkujiksi. Ne tulevat helposti toimeen muiden koirien ja pienten lasten kanssa. Niiden ulkomuoto on lempeä: lurpattavat pehmoiset korvat, hymyilevältä näyttävä naama ja innostuksesta heiluva häntä.
Labradorit ovat keskikokoisia, mutta rodun vankan rakenteen takia ne vaikuttavat suuremmilta. Säyseä luonne kuitenkin kompensoi koirien kokoa. Uroksen enimmäiskorkeus on 60 senttiä, ja koirat painavat reilusta 20 kilosta lähes 40 kiloon.
”Labradorinnoutajat ovat miellyttämisen haluisia, ei aggressiivisia. Niillä on kotikoiriksi hyvä ja tasapainoinen luonne”, kertoo Kennelliiton puheenjohtaja Harri Lehkonen.
Eniten labradoreja on aineiston mukaan Konalan ja Puistolan postinumeroalueilla Helsingissä.
Vuonna 1943 valkokankaille ilmestyi rakastettu koira: Lassie. Koiran nimeä kantava elokuva sai Oscar-ehdokkuuden ja avasi uran näyttelijä Elizabeth Taylorille. Mutta mikä tärkeintä, se teki nimikkotähdestään ikonin.
Lassie-elokuvista ja -tv-sarjoista alkoi pitkäkarvaisen collien suosioputki, joka jatkui vielä 1990-luvullakin. Vuonna 1995 pitkäkarvainen collie oli pääkaupunkiseudun neljänneksi rekisteröidyin koirarotu. 2000-luvulla rodun suosio kuitenkin laski.
Muotirodut ovat ikiaikainen ilmiö koiramaailmassa. Usein yksittäisen rodun suosio saa alkusysäyksensä elokuvista tai muusta julkisesta näkyvyydestä. 1990-luvulla pääkaupunkiseudun suosituimpia koiria olivat saksanpaimenkoirat ja kultaisetnoutajat.
Harri Lehkosen mukaan suurimpia viime vuosien trendejä on ollut pienten koirien suosion kasvu.
”Koiran keskimääräinen koko on pienentynyt. 40 yleisimmän rodun joukossa on nykyään hyvinkin paljon kääpiökokoisia koiria.” Suosittuja pieniä rotuja ovat muun muassa havannankoira, chihuahua ja ranskanbulldoggi.
Pitkäkarvaisen collien syrjäytti lopulta hyvin saman näköinen mutta pienempi shetlanninlammaskoira. Vuoden 2019 tilastoissa collie on tippunut kärkikymmeniköstä ja shetlanninlammaskoira on noussut pääkaupunkiseudulla neljänneksi.
Jotkut koirarodut ovat menettäneet suosionsa täysin. Näin tapahtui muun muassa lihaksikkaasta rakenteestaan tunnetulle rottweilerille. Vielä takavuosina rotu oli pidetty palveluskoira ja hyvin suosittu lemmikkinä myös pääkaupunkiseudulla.
Rottweilerien suosio oli suurimmillaan 2000-luvulla, silloin niitä oli pääkaupunkiseudulla rekisterissä noin 900 yksilöä. Vuosikymmenessä niiden lähes puolittui. Vuonna 2019 rotu on jo harvinainen.
Romahduksen syy on selvä. Rotua innostuttiin käyttämään suojelukoirana ja sitä ryhdyttiin jalostamaan siihen suuntaan, Lehkonen kertoo.
Rottweilereista haluttiin nopeasti reagoivia ja hyvin vilkkaita. Pian niiden hallitsemisesta tuli hankalaa. Rotu menetti maineensa, ja sen suosio laski.
Kun perhe päättää hankkia koiran, rodusta käydään usein pitkiä keskusteluja. Rodun valinnassa pitää ottaa huomioon, mihin tarkoitukseen rotu on alun perin jalostettu. Onko se seurakoira vai onko rotua käytetty palveluskoirana, paimentamiseen tai ehkä metsästämiseen.
Kaupungissa koiran kokoon täytyy kiinnittää erityisesti huomiota. Suuret koirat tarvitsevat enemmän tilaa ympärilleen kuin kääpiörotuiset lajitoverinsa.
Kun katsotaan koko Suomen suosituimpia rotuja, tulee selväksi, että Suomi on edelleen metsästäjien maa. Neljä kymmenestä koko maan suosituimmasta rodusta on metsästykseen jalostettuja rotuja. Sellaisia kuten jämtlanninpystykorva ja suomenajokoira, jonka suosio on viime vuosina hieman hiipunut. Sen sijaan paimentamiseen ja pohjoisen kylmiin oloihin sopeutunut suomenlapinkoira on kasvattanut suosiotaan.
Yllättävää rodun kannalta on, että se on noussut myös pääkaupunkiseudulla suosituimpiin rotuihin. Tavallisesti Helsingin alueella halutuimmat rodut ovat olleet seurakoiria.
Katso oman postinumeroalueesi suosituimmat koirarodut
Tilastossa on mukana vain Kennelliittoon rekisteröidyt koirat, joita on yli 10 per rotu kullakin postinumeroalueella
Tämän voi todeta tutkailemalla vaikkapa koirapuistojen vierailijoita. Todennäköisesti siellä törmää ainakin yhteen jackrusselinterrieriin, joka virallistettiin roduksi vuonna 2001. Viime vuonna se oli jo pääkaupunkiseudun kolmanneksi suosituin koirarotu.
Myös pienestä koostaan tunnetut chihuahuat ovat yleistyneet, vaikka rodun sisällä onkin käyty valtataistelua. Nyt näyttää siltä, että lyhytkarvainen rotu on vienyt voiton pitkäkarvaisesta lähisukulaisestaan.
Noin neljännesosa suomalaisista koirista elää kaupungissa, ja vielä lisää taajama-alueilla. Pääasiassa koiria on lapsiperheissä ja seuraavaksi eniten yksinhuoltajien ja kahden työssä käyvän aikuisen kodeissa.
Elääkseen lajityypillistä elämäänsä koirat tarvitsevat runsaasti virikkeitä ja liikuntaa, rotuun katsomatta. Kaupunkiympäristössä mahdollisuudet esimerkiksi juoksennella vapaana ovat niukemmat. Koiranomistajat käyttävätkin ahkerasti hyväkseen koirille omistettuja tiloja kuten koira-aitauksia ja -rantoja.
Samaan aikaan koiran kanssa harrastaminen on kasvattanut suosiotaan. Tutun agilityn rinnalle on syntynyt uusia lajeja, joissa koira aktivoidaan erilaisten harjoitteiden kautta. Kennelliiton Harri Lehkonen nimeää uusiksi suosituiksi lajeiksi muun muassa liikunnallisen rally-tokon ja koiran hajuaistiin keskittyvän nose workin.
Lemmikkeihin panostetaan jatkuvasti enemmän myös rahallisesti.
Kotitaloudet käyttivät vuonna 2018 pelkkiin lemmikkieläintuotteisiin lähes viisisataa miljoonaa euroa. Eläinlääkintäpalveluihin ja muihin lemmikkieläinpalveluihin käytettiin noin 330 miljoonaa euroa. Kolmessa lemmikkieläintuotteiden menot kasvoivat yli 10 prosenttia ja eläinlääkintäpalveluihin käytetyt menot lähes 30 prosenttia.
Lemmikinomistajista on tullut lemmikkivanhempia. Heidän koiristaan perheenjäseniä, joiden kanssa käydään uimahallissa, kauneuskisoissa ja jotka viedään arkisin päivähoitoon. Useat trendit osoittavat siihen suuntaan, että koirien määrä ja niiden ympärille kasvanut bisnes jatkavat kasvuaan myös 2020-luvulla.