a
HS:n muuttuva juttu kertoo, millaiseen asuntoon rahasi riittäisivät eri puolilla Suomea
Elias Luotonen asuu yksiössä Kruununhaassa, Helsingin keskustassa. Irma Immosen koti on 175 neliön omakotitalo järven rannalla.
Vaikka Luotosen ja Immosen asumisratkaisut poikkeavat toisistaan täydellisesti, heitä yhdistää yksi asia. Jos asunnot laittaisi nyt myyntiin, he molemmat saisivat niistä saman verran rahaa, reilut 300 000 euroa.
Hintaerot Suomen maakuntien ja kaupunkien välillä on kiistaton tosiasia.
Katsotaan kohta, mistä sinä voisit löytää itsellesi uuden kodin. Sitä ennen tarkastellaan hieman nykynurkkiasi.
Kerro missä asut nyt?
Ensiasunnon Kruununhaasta ostanut Elias Luotonen sisäpihallaan.
Alun perin Kauniaisista kotoisin oleva Elias Luotonen, 22, on asunut Helsingissä noin kahden vuoden ajan. Muutto pääkaupungin keskustaan oli ollut jo vuosia aiemmin mielessä.
Kun vastaan tuli 1900-luvun alkupuolella rakennettu idyllinen jugend-kerrostalo Kruununhaassa, Luotosen kiinnostus heräsi heti. Pian kaupat oli tehty, ja hän pääsi muuttamaan uuteen kotiin.
Kyseessä on 38 neliön yksiö, mutta taloyhtiön kirjoissa se on luokiteltu pienkaksioksi.
Tämä johtuu keittiön ja makuuhuoneen välille rakennetusta väliseinästä, jonka Luotonen aikoo kuitenkin tulevaisuudessa kaataa.
Vaikka Luotosen omistama asunto ei ole miniyksiö, tilaa ei ole kuitenkaan turhaan hukattavaksi. Tästä kertoo esimerkiksi se, että pyykinpesukone on keittiössä. Luotonen myöntää, ettei voi myöskään kutsua kovin usein isoa määrää ihmisiä kerralla kylään.
Kolmanneksi hän nostaa esille tyypillisen vanhojen helsinkiläiskerrostalojen ongelman, huonon äänieristyksen. Välillä seinät ovat tuntuneet melkein pahvilta, ja tällä hetkellä asunnon seiniä ollaankin eristämässä.
Nyt muutetaan!
Entäpä jos nykyiset nurkkasi kyllästyttävät?
Tarkastellaan seuraavaksi, mitä saisit muualta Suomesta nykyisen asuntosi hinnalla. Onnenpyörämme arpoo sinulle uuden kotikunnan.
Määrittele budjettisi ja asunnon koko. Kartta näyttää, mistä sinulla olisi varaa ostaa asunto, mistä ei. Kaikista kunnista ei ole tietoja.
Irma Immonen asuu liki 200 neliön talossa Pyhäselän rannassa Joensuun Niittylahdessa.
Irma Immonen, 66, on syntynyt Joensuun seudulla ja asunut siellä koko ikänsä. Kun Immonen meni naimisiin miehensä kanssa, he muuttivat kuivalla maalla olevaan omakotitaloon.
Pari ehti asua talossa yli 25 vuotta. Vuonna 2005 he hankkivat tontin järven rannalta Niittylahdesta, josta on matkaa Joensuun keskustaan 16 kilometriä.
Kauppojen jälkeen Immoset alkoivat suunnitella, millainen talo tontille kohoaisi. Tuloksena oli 175 neliön yksikerroksinen talo, jossa huomion kiinnittävät avarat huoneet.
Asunnossa on kolme makuuhuonetta, olohuone, keittiö sekä mittavat saunatilat takkahuoneineen. Tontilla on myös rantasauna.
Talon isoista ikkunoista avautuu näkymä Pyhäselälle, joka kuuluu Saimaan vesistöön. Keittiön ikkunasta järvelle on vain alle viisikymmentä metriä.
Kaksi ja puoli vuotta sitten Immonen jäi asumaan yksin miehensä kuoleman vuoksi. Vaikka talo on iso yhdelle, yhdessä rakennetusta kodista luopuminen ei silti siinnä suunnitelmissa.
”Vaikka minulla ei ole tänne erikoista intressiä, uskon, että se on tuo järvi, joka pidättelee muuttamista pois.”
Haluatko:
Olemme samassa videopuhelussa Elias Luotosen ja Irma Immosen kanssa. Immonen kääntää kameran ikkunoihinsa, joista avautuu suora näkymä rannalle.
”On kyllä upeat puitteet”, Luotonen toteaa.
”Kyllä, mutta nurmikkoa pitäisi taas alkaa leikata”, Immonen vastaa.
Arkiaskareisiin omakotitalossa kuuluvat talvella myös lumityöt ja ympäri vuoden halkojen hakkaaminen.
Koska Luotonen asuu aivan pääkaupungin sykkeessä, ihmisvilinä on hänelle tuttua ja mieluistakin.
Toisaalta Immonenkaan ei koe, että maaseudun hiljaisuus olisi koskaan viehättänyt häntä. Se on oikeastaan suurin miinuspuoli nykyisessä asumisessa.
Kysymykseen siitä, voisivatko Immonen ja Luotonen vaihtaa paikkoja, molemmat reagoivat naurahtaen.
Luotonen näkisi maalla asumisen mahdollisena vaihtoehtona ”joskus myöhemmin”.
Immonen ei usko, että muutto Helsinkiin tulisi enää iän vuoksi kyseeseen, vaikka yksiöasuminen ajatuksena ei hirvitä.
Immosella on kuitenkin hihassaan vuosikymmenien takainen kauhukuva Helsingistä, jolloin hän poikkesi Laivanvarustajankadulla.
Siellä asunnon ikkunasta ei näkynyt muuta kuin piharoskis ja naapuritalon seinä.
”Olen monta kertaa sen jälkeen ajatellut, miten ihminen on voinut viihtyä sellaisessa kodissa yli 40 vuotta. Minulle se olisi sula mahdottomuus.”
Tilastojen valossa kalleimmat asunnot sijaitsevat toki pääkaupungissa, mutta yksittäisiä poikkeuksia on.
Esimerkiksi Hämeenlinnassa myytiin hiljattain iso omakotitalo liki miljoonalla eurolla. Tampereen Pyynikillä sijaitsevasta kerrostaloasunnosta taas sai maksaa liki 900 000 euroa.
Minne sitä oikeastaan kannattaisi muuttaa? Jos et muuta keksi, muuta Suomen onnellisimpaan kuntaan.
Onnellisuuslistausten kärjessä ovat keikkuneet Kauniainen ja Naantali, mutta jos asiaa katsoo asuntokaupan näkökulmasta, valinta on selvä: Naantali.
Keskiverto omakotitalo maksoi Kauniaisissa viime vuonna keskimäärin liki 600 000 euroa. Naantalissa omakotitaloon pääsi kiinni alle 250 000 eurolla.
Omakotitalojen osalta käytettiin Maanmittauslaitoksen (MML) kuntakohtaisia keskiarvotietoja kaikista Suomessa tehdyistä omakotikaupoista vuonna 2020. Kunnissa, joissa kauppaa käydään vähän, hintojen vuosivaihtelu voi olla hyvin suurta. Tilastossa on mukana myös purkukuntoiset omakotitalot, mikä selittää joidenkin kuntien alhaista keskiarvohintaa. Kuntia, joissa kauppoja oli alle 3, ei ole mukana MML:n aineistossa.
Kerros- ja rivitalojen osalta käytettiin Tilastokeskuksen keskiarvotietoja osakeasuntojen hinnoista. Mikäli kunnasta oli saatavilla hintatietoja erikseen kerrostaloyksiöille, -kaksioille ja -kolmioille, käytettiin niitä. Mikäli ei, asunnon hinta laskettiin kunnan kaikkien osakeasuntojen keskineliöhinnan avulla.
Tiedot kunnan yksittäisistä kalleimmista ja halvimmista asuntokaupoista viimeiseltä vuodelta on haettu Asuntojen.hintatiedot.fi-palvelusta, jonne kerätään suurimpien kiinteistövälittäjien asuntokauppatietoja. Mikäli kunnasta on raportoitu tietyssä kokoluokassa (esimerkiksi yksiöt) alle kolme kauppaa, kyseisen kokoluokan tietoja ei näytetä palvelussa. Tiedot haettiin maalis-huhtikuun vaihteessa.
Tällä hetkellä myynnissä olevat asunnot poimitaan juttuun Oikotie Asunnot -palvelusta reaaliaikaisesti.