Tutkin työn tulevaisuutta, mutta näen itseni ensisijaisesti taloustieteen tutkijana ja yhteiskuntatieteilijänä. En suhtaudu erityisen fanaattisesti mihinkään yhteen kysymykseen. Enemmän kyse on tavasta ajatella ja olla utelias.
MIT:ssa olen päässyt tekemään tiiviisti työtä alan huippujen, kuten Daron Acemoglun ja David Autorinkanssa. Elämä Yhdysvalloissa on intensiivistä. Se on kova maailma, jossa tehdään paljon duunia. Samaan aikaan MIT on tosi innostava paikka.
Tutkimuksen tekeminen on aika hierarkkista. Tittelit ja urapolut ovat täsmällisesti määrättyjä. Se tuntuu vanhanaikaiselta.
Haluaisin, että taloustieteessä otettaisiin vastaan se haaste, että yhteen kaavaan tiivistettäviä lopullisia totuuksia ei aina olekaan. Tuloksiin voitaisiin tuoda enemmän sitä monimutkaisuutta ja yksityiskohtien kirjoa, jota taloudessa on.
Silloin uusi tieto ehkä palvelisi paremmin päättäjiä ja ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnasta.
Yllätykselliset tulokset ovat olleet tutkimustyön paras osa. Ne tekevät tutkimuksesta paljon innostavampaa ja vievät tietoa eteenpäin.

”Globalisaatio ja teknologia ovat luoneet tilanteita, joissa ihmisten on vaikeampi luoda elantoa kuin aikaisemmin.”

Työn tulevaisuudesta tiedetään joitain asioita hyvin. Tiedämme, että työn vaatimustasot ovat koulutuksen osalta nousseet. Voidaan hyvin ennustaa, että tämä myös jatkuu.
Joidenkin taitojen kysyntä on kadonnut. Vaativamman tason työt, jotka ovat usein myös luovempia, ovat lisääntyneet. Niiden tulot ovat kasvaneet, jotka pystyvät tekemään kognitiivisesti ja sosiaalisesti vaativampia töitä.
Voidaan kärjistää, että se synnyttää voittajia ja häviäjiä.

Mutta sitä emme tiedä, miten paljon tämä liittyy teknologiaan, tai ainakaan suoraan robotteihin ja automatisaatioon. Emme tiedä, missä määrin tuloerojen kasvuun ovat teknologiaan verrattuna vaikuttaneet esimerkiksi ammattiliittojen roolin heikkeneminen tai kansainvälisen kaupan kasvu.
Globalisaatio ja teknologia ovat luoneet tilanteita, joissa ihmisten on vaikeampi luoda elantoa kuin aikaisemmin. Suomen kuva on kuitenkin hyvin erilainen kuin Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Suomessa tuloerot eivät ole kasvaneet samalla tavalla.
Siinäkin on iso ero, miten muutos on vaikuttanut ihmisten identiteettiin. Yhdysvalloissa ihmisen arvo määräytyy kärjistäen enemmän taloudellisen tuotoksen mukaan. Se on ollut Yhdysvalloissa musertavampi tilanne näille ihmisille, koska heidän arvokkuutensa on mennyt.
Suomi on toiminut tässä paremmin. Molemmissa maissa on kurjaa olla työnsä menettänyt tehdastyöntekijä, mutta Yhdysvalloissa se on vielä eri mittaluokan kurjaa.
Pärjääjien osalta erot ovat vielä kiinnostavampia. Yhdysvalloissa korkeasti koulutettujen suorituspaineet ovat paljon kovemmat kuin Suomessa. On aito pelko siitä, että mitä jos ei pärjääkään. Suomessa on puhetta nuorten suorituspaineiden kasvusta, se on tärkeä aihe, mutta Yhdysvaltoihin verrattuna tilanne on vielä parempi.

Yksi väärä uskomus työn muutoksesta on se, että ihmisiä ei voisi kouluttaa muutokseen.
Joskus kohtaa väitteen, että Suomessa ei riitä töitä nykyistä useammille korkeakoulutetuille. Se on selkeästi väärä väite. Esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen taitajien globaali kysyntä ei muutu siitä mihinkään, jos alalle tulee pari suomalaista lisää. Relevanttia on se, miten näille taidoille on kysyntää maailmanlaajuisesti.
Sellaista keskustelua ei käyty, että olisiko koronarokote voinut tulla Suomesta. Sellainen tuli Modernalta, jonka ohi kuljen joka päivä. Ei se ole sen kummallisempi paikka. Siellä ne pyöräilevät töihin ja lähtevät kotiin. Ei ole poissuljettu ajatus, että sellaista voitaisiin tehdä Suomessa.

Martina Čaić

Ikä:34

Koulutus:Taloustieteen tohtori

Työ:Strategisen palvelumuotoilun apulaisprofessori Aalto-yliopistossa

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Äänikirjapalvelu Audible

Unelmien mentori:Michelle Obama

Paras neuvo:”Mick Jaggerin ja Keith Richardsin sanoin: ’Aina et voi saada sitä, mitä haluat. Mutta jos joskus yrität, saatat saada juuri sitä, mitä tarvitset.’”

Tutkin uusia teknologioita vanhusten hoidossa. Vuorovaikutus robottien kanssa herättää paljon kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa yksityisyydensuojaan, turvallisuuteen, itsenäisyyteen ja hyvinvointiin.
Länsimaiden ikääntyvä väestö ja pula terveydenalan työntekijöistä voi nostaa tarvetta työtehtävien robotisoinnille. Me haluamme tietää, miten robottien kanssa toimiminen vaikuttaa vanhusten fyysiseen terveyteen, psykososiaaliseen terveyteen ja kognitiiviseen terveyteen.
Koetaanko robotit sosiaalisiksi? Voidaanko niillä vähentää yksinäisyyttä? Miten vanhuksen tytär tai hoitaja suhtautuvat robottiin?

Vielä robotit eivät ole sillä tasolla, että ne voitaisiin ottaa laajaan käyttöön. Ne voivat puhua, muistuttaa lääkkeistä ja ilmoittaa potilaan kaatumisesta.
Monet vanhukset näkevät robotit sekä mahdollisuutena että uhkana. Ne voivat auttaa, vaikka vanhuksen kaatuessa, mutta kaikki eivät halua olla koko aikaa tarkkailtavana. Osa vanhuksista pelkää, että robotit korvaavat oikeat ihmiset, jotka eivät enää tule käymään robotin saavuttua.
En pyri puhumaan robottien puolesta. Tutkin, voivatko ne viedä meitä parempaan tulevaisuuteen.
Toistaiseksi teknologian kehitys on sillä tasolla, että ne voivat ottaa hoitaakseen monia aikaa vieviä rutiinitehtäviä. Olemme vielä kaukana siitä, että robotit hoitavat empatiaa vaativia tehtäviä. Enkä ole varma, haluammeko sen tapahtuvan.

Samuli Patala

Ikä:35

Koulutus:Tekniikan tohtori

Työ:Apulaisprofessori, Aalto-yliopiston organisaatiot ja johtaminen -yksikkö

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Kindle

Unelmien mentori:Taloustieteen Nobelin voittanut ekonomisti Elinor Ostrom

Paras neuvo:”Ei kannata keskittyä liikaa siihen, missä on jo valmiiksi hyvä. Jos työn näkee merkityksellisenä, siinä on mainiot edellytykset kehittyä hyväksi.”

Tutkimukseni keskittyy kestävään liiketoimintaan.
Kiertotalous on avainasemassa, jos haluamme luoda kestävämmän talousjärjestelmän, jossa käytetään resursseja fiksummin. Kiinnostavia hankkeita löytyy esimerkiksi kemiallisen kierrätyksen alalta. Tekstiilijätteestä voidaan jo valmistaa uutta kangasta, jolla on paremmat ominaisuudet kuin alkuperäisellä tekstiilillä.
Kannusteet kertotalouteen ovat lisääntyneet, kun asiakkaat haluavat kestäviä ja ekologisia tuotteita. Perinteisesti yritysten etu on ollut tuoda markkinoille aina vain enemmän tuotteita, mihin liittyy tuotteiden lyhyempi käyttöikä.

Kiertotalous menee monella alalla eteenpäin, mutta nykytahti ei riitä. Jos miettii esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviä kunnianhimoisia tavoitteita, siirtymän pitäisi olla vielä nopeampaa.
Kiertotalouden tehostaminen ei onnistu vain yritysten sisäisinä prosesseina, vaan siihen tarvitaan moninaisia yhteistyön malleja. Tällaiset asiat haastavat perinteisiä yritysjohdon malleja.
Teknologian kehityksen lisäksi tarvitaan muutoksia liiketoimintamalleissa, tottumuksissa ja lainsäädännössä. Jo tuotteiden suunnittelussa pitäisi huomioida, että ne on tehty mahdollisimman hyvin kierrätettäväksi.

Rahul Raj

Ikä:30

Koulutus:Lääketieteen lisensiaatti, lääketieteen tohtori

Työ:Erikoistuva lääkäri, HUS neurokirurgia

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
MS Outlook

Unelmien mentori:Neurokirurgi Leena Kivipelto

Paras neuvo:”Valittaminen harvoin auttaa.”

len aina ollut kiinnostunut tietokoneista, pelaamisesta ja teknologiasta. Lukion jälkeen lähdin kuitenkin opiskelemaan lääketiedettä. Tein väitöskirjani vaikeiden aivovammapotilaiden ennustemalleista ja sitä työtä olen jatkanut.
Kehitämme tekoälysovelluksia, jotka auttaisivat lääkäreitä hoitamaan aivovammapotilaita. Toivon, että pääsemme tänä tai ensi vuonna seuraamaan algoritmien toimivuutta kliinisessä työssä.

Tekoäly pystyy käsittelemään paljon dataa, joka auttaa lääkäriä tekemään oikeita hoitopäätöksiä. Esimerkiksi kuvantamistutkimuksiin on pian tarjolla algoritmeja, jotka seulovat kuvia ja etsivät niistä poikkeavia löydöksiä.
Suomessa on laadukasta dataa, mikä auttaa tekoälytutkimusta. Ei kuitenkaan riitä, että kehitämme algoritmeja vain akateemisen mielenkiinnon takia, vaan niitä täytyy saada kliiniseen käyttöön.
Tähän tarvitaan yhteistyötä firmojen kanssa. Vasta sitten voidaan tekoälystä saada aikaan merkittäviä kansanterveydellisiä hyötyjä.

On vaikea ennustaa, korvaavatko tekoäly ja erilaiset ohjelmistot lääkärit lopulta kokonaan. Tuleeko lääkäristä vain asiantuntija, joka tulkitsee tekoälyn antamia vastauksia ja soittaa potilaalle?
On mahdollista, että minua tai meitä ei tarvita 50 vuoden päästä

Jaana Vapaavuori

Ikä:35

Koulutus:Tekniikan tohtori

Työ:Funktionaalisten materiaalien apulaisprofessori

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Kamera

Unelmien mentori:Lasten oikeuksia puolustava aktivisti ja Nobel-voittaja Malala Yousafzai

Paras neuvo:”Neuvomatta paras.”

ehitämme tutkimusryhmäni kanssa monitoiminnallisia materiaaleja. Idea on, että samassa materiaalissa olisi optimoitu joukko ominaisuuksia.
Yhteiskunnan on opittava tuottamaan materiaalinsa järkevällä tavalla. Yksi iso kysymys on se, miten muoveja ja muita fossiilisista raaka-aineista tehtyjä materiaaleja voitaisiin korvata.
Esimerkiksi aurinkokennojen alustat ovat usein lasia, mutta lasi on painavaa ja sen prosessointi on ympäristölle melko kuormittavaa. Lasin voisi kuitenkin korvata selluloosalla. Selluloosakuidut oikein järjestettynä voivat antaa alustalle ominaisuuksia, jotka auttavat valoa menemään oikeaan suuntaan. Näin voidaan parantaa aurinkokennojen tehoa.
Meitä on ryhmässäni nyt noin 14, joista kaksi on lisäkseni suomalaisia. Olen pyrkinyt rekrytoimaan erilaisista koulutus- ja muista taustoista, lähtien käsityöläisistä ja designereista fyysikoihin.
Oma tavoitteeni on myös muuttaa vähän tiedemaailman konservatiivisia rakenteita sisältä käsin. Yritän käyttää osallistavia tutkimusmenetelmiä tai yhteistoiminnallista ideointia. Sellaisen jäljen haluaisin jättää tutkimusmaailmaan, että oltaisiin vähän avoimempia uusille näkökulmille ja tutkimusaiheille.

Markkinointialalla tehdään paljon trendiraportteja.
Oma tulevaisuuden visioni on silti rehellisesti sanottuna aika sumuinen. Koen, ettei ole mahdollista nähdä yhtä pitkälle kuin ennen.
Pitää tiristellä ja jatkuvasti tunnustella, mitä on tapahtumassa. Aina voi sattua jotain odottamatonta.
On ollut innostavaa nähdä, mitä uudenlainen kollektiivisuus voi saada aikaan. Pienet ihmisjoukot pystyvät masinoimaan isoja ja yllättäviä asioita.
Tuore esimerkki tästä on pörssikursseja heilutellut Wall Street Bets -yhteisö. He eivät vain tuoneet epäkohtia esille vaan myös toimivat.

Uskon, että tulevaisuudessa brändit hahmotetaan entistä laajempina kokonaisuuksina. Brändi voi kattaa kaikenlaista aina tuotteista yhteisöihin ja jopa käyttäytymiseen asti.
Se tekee kokonaiskuvan ymmärtämisestä entistä arvokkaampaa myös markkinointialalla. Samasta syystä monialaisuudelle on kysyntää.
Monialaiset suunnittelijat ovat yleistyneet myös täällä Kaliforniassa, jossa markkinointiala on ollut pitkään hyvin hierarkinen. Urapolut ovat kulkeneet tuttuja ja ennakoitavia reittejä.
Nyt täällä on alettu haalia yli osastorajojen työskenteleviä osaajia. Ehkä siksi olen itsekin edennyt nopeasti johtavaan asemaan.

”Yleensä sitä kuunnellaan, joka on ehtinyt ja viitsinyt perehtyä aiheeseen.”

Pitkään monialaisuus saatettiin nähdä heikkoutena. Joskus minulta on tivattu, että voitko nyt valita mitä haluat olla, teetkö data-analytiikkaa, strategiaa vai luovaa suunnittelua. Että et voi menestyä noin.
Haluttiin puskea johonkin lokeroon, jotta muut voisivat jatkaa kuten aina ennen.
Voi hyvin olla, että seuraavaa positiotani ei ole vielä edes olemassa, vaan se pitää luoda. Siksi toivon tulevaisuudelta vapautta, luottamusta ja yllättäviä tilanteita.

Puhuessani nuorille alan opiskelijoille olen pyrkinyt korostamaan rohkeutta. Sitä tarvitaan varsinkin naisena alalla, joka on vielä toistaiseksi miesvaltainen ja täynnä kaikkitietävilta vaikuttavia asiantuntijoita.
Mutta kukaan ei voi tietää kaikkea. Yleensä sitä kuunnellaan, joka on ehtinyt ja viitsinyt perehtyä aiheeseen. Myös nuori henkilö voi tuoda tärkeän pointin pöytään. Pitää vain olla rohkea ja luottaa omiin kykyihinsä.
Toki kokeneempien tekijöiden pitää samalla muistaa antaa nuorille tukea, tilaa ja näytönpaikkoja.

Olen onnellinen siitä, että päädyin töihin Losiin. Sitä vitsaillaan, että jos menet mainosalalla New Yorkiin, sinusta tulee hyvä työssäsi, mutta ihmisenä törkeä.
Toki täälläkin tehdään paljon töitä, mutta meillä on aurinko ja mahdollisuus urheilla ulkona. Työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan. Tunteja ei seurata yhtä tarkasti kuin Suomessa.
Jos joskus sattuu tyhjä rako työpäivää, voi mennä vaikka taidenäyttelyyn, rannalle tai joogatunnille, siihen jopa rohkaistaan.

Asiakkailleni tykkään usein provosoida, että ketään ei kiinnosta sun pr-tiedote. Eikä brändejä lähtökohtaisesti tarvita. Yritysten on oikeasti tehtävä jotain tärkeää, jotta niistä tulee tarpeellisia.
Kaikki lähtee siitä, että ihmisiä kohdellaan ihmisinä, ei kohderyhminä. Yritysten on ratkottava oikeita ongelmia asiakkaidensa elämässä.
Siksi menestysresepti myös tulevaisuudessa on aika yksinkertainen. Tehkää jotain, jolla on oikeasti merkitystä.

Anna Brotkin

Ikä:33

Koulutus:Taiteen maisteri

Työ:Käsikirjoittaja, muun muassa Aikuiset ja Rehtori -tv-sarjat

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Instagram

Unelmien mentori:Näyttelijä, käsikirjoittaja ja laulaja Michaela Coel

Paras neuvo:”Ole kiltti muille.”

Vapaa-ajastamme taistelee moni asia. On tarjolla ne viisitoista suoratoistopalvelua ja tuhat palkittua sarjaa. Some vielä rinnalla.
Suomalaiselle tv:lle se tekee hyvää. On pakko tehdä laatua. Uskon, että kova kilpailu katsojien ajasta on mahdollistanut sarjojen tekemisen hyperlokaalisti, hyvin rajatulle yleisölle.

Jos aikoinaan sarjat tehtiin miellyttämään koko kansaa, niin nyt ne saatetaan käsikirjoittaa kapeammalle kohdeyleisölle.
Sisäpiirijuttuja ei aina tarvitse selittää auki. Se luo aidon maailman, joka kiinnostaa myös laajempaa yleisöä, sillä katsoja tunnistaa aitouden, vaikka ei jokaista detaljia ja termiä tuntisikaan. Myös se Pihtiputaan mummo voi fiilistellä Kallion hipstereistä tehtyä sarjaa.

Samalla olemme vihdoin alkaneet miettiä representaatiota: minkälaisia hahmoja televisiossa näkyy ja keitä on kameran takana.
Oikeastaan se on koko yhteiskunnan läpäisevä kysymys. Näitä asioita olisi hyvä käsitellä muutenkin kuin somekohujen kautta.
Kohuissa ihmiset valitsevat äkkiä puolensa, mikä vain lisää kokemusta vastakkainasettelusta.

Jennifer Käld

Ikä:19

Koulutus:Ylioppilas

Työ:Somevaikuttaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Tiktok

Unelmien mentori:Isä

Paras neuvo:”Ole oma itsesi.”

iktok vaikuttaa siihen, miten nuoret kommunikoivat. Kavereiden kanssa emme koskaan kirjoita. Yleensä lähetämme videoita tai soitamme videopuheluita.
Jos haluaa menestyä Tiktokissa, se vaatii kovaa työtä. Tekemisestä on myös nautittava itse. Se näkyy, jos et ole aito. Jos pidät ruuanlaitosta, kokkaa. Jos pidät tanssista, tanssi. Näytä rakkautesi.
Tanssivideot ovat olleet viime aikoina suosiossa. Trendeistä kannatta olla perillä, koska Tiktokin algoritmi nostaa tehokkaasti suositun kategorian videoita.

Kun menin Tiktokiin, olin luokkani ujoin tyttö. Tein videoita privaatisti ennen kuin uskalsin julkaista. Pian kuitenkin sain 50000 seuraajaa. En odottanut mitään sellaista.
Asetin tavoitteeksi 100000 seuraajaa seuraavalle vuodelle. Pari videotani meni viraaliksi. Yhtä katsottiin 70 miljoonaa kertaa. Tavoitteeni ylittyi, seuraajien määrä kasvoi 3,9 miljoonaan.
Minulla on silti plan b. Aion aloittaa syksyllä opinnot. Olisi hauska tehdä normaaleja töitä tulevaisuudessa, vaikka sosiaalisen median parissa.
Tiktokia aion tehdä niin kauan kuin se vain tuntuu hauskalta.

Jason Nikkinen

Ikä:32

Koulutus:Kauppatieteiden kandidaatti

Työ:EA Sportsin kansainvälinen markkinointi- ja viestintäpäällikkö

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Instagram

Unelmien mentori:Shawn Carter (rap-artisti Jay-Z)

Paras neuvo:”Tee asioita, joihin aidosti uskot.”

rheilussa hyväntekeväisyyttä on tehty pitkään. Tulevaisuudessa myös yleisö odottaa urheilijoiden käyttävän vaikutusvaltaansa yhteiskunnallisiin asioihin.
Köyhissä oloissa varttunut ammattijalkapalloilija Marcus Rashford halusi keväällä varmistaa, että brittilapsilla on aina mahdollisuus kouluruokailuun. Hän puhui suoraan Boris Johnsonille, joka muutti suunnitelmia ja ympärivuotinen kouluruokailu järjestyi.

Myös musiikkialalla vuorovaikutus yleisön kanssa korostuu. Lipputulot tai levymyynti ovat vain pieni osa bisnestä. Siksi kaupallista ja taiteellista kokonaisuutta on mietittävä alusta asti monikanavaisesti, miten ja missä eri ihmiset kohdataan.
Räppäri Travis Scott on malliesimerkki. Videopelimaailmaan rakennettu keikka oli jättimenestys ja McDonald’sin kanssa tehdystä nimikkoateriasta tuli meemi.
Kuvitteellisia raja-aitoja rikkomalla myös perinteiset brändit voivat muuttua. On inspiroivaa, miten nopeasti Virgil Abloh on uudistanut Louis Vuittonin, joka oli jämähtämässä menneen sukupolven muotimerkiksi. Uskon Ablohin monialaisuuden kuvastavan tulevaisuuden luovaa työelämää.

Anton Tammi

Ikä:32

Koulutus:Ylioppilas

Työ:Ohjaaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Taksipalvelu Uber

Unelmien mentori:Muhammad Ali

Paras neuvo:”Believe in yourself and be kind, and amazing things will happen.”

Amerikka on laskussa. Yhdysvallat on mennyt poliittisesti sekavaan kuntoon, luovan alan tekijät eivät halua enää asua Losissa tai Nykissä. He ovat alkaneet muuttaa pois.
Uusi luova hubi voi löytyä vaikka Helsingistä tai Tukholmasta. Myös jenkkituotantoja voidaan tehdä Yhdysvaltojen ulkopuolella.
The Weekndin musiikkivideoita oli tekemässä 150 tekijän ryhmä. Koronan jälkeisessä maailmassa musiikkivideotuotantoon tarvitaan enää parikymmentä henkeä paikalle.

Aikoinaan Soundcloud muutti sen, millaista musiikkia tehdään. Kuka tahansa pystyi lataamaan sinne biisin. Syntyi artisteja, kuten Yung Lean ja The Weeknd.
Liikkuvalle kuvalle on käymässä samoin. Yksi tyyppi pystyy tekemään monimutkaisia lohikäärmeanimaatioita ja 3d-juttuja, joissa ennen tarvittiin Pixarin kokoinen studio.
Isoja, vanhojen ihmisten pyörittämiä tuotantoyhtiöitä ei välttämättä enää tarvita. Yksittäiset tekijät tai heidän yhteenliittymänsä voivat luoda täysin uudenlaisia projekteja, uutta taidetta. Odotan innolla, mitä sairaita juttuja sieltä tulee.

lmastonmuutoksen pysäyttäminen ei onnistu pelkästään päästöjä vähentämällä. Meidän on siivottava jo aiemmin aiheuttamamme sotkut, eli otettava hiilidioksidia talteen ilmakehästä ja laitettava sitä hyötykäyttöön raaka-aineena. Hiilivelka on niin valtava, että vaikka nyt lopettaisimme kaikki päästöt, ei se riittäisi pysäyttämään ilmastonmuutoksen etenemistä.
Haluan ratkoa ilmastokysymyksiä ja suhtaudun asiaan intohimoisesti. Olen tehnyt koko urani energiayhtiö St1:ssä ja hankintayhtiö NEOTissa, ja saanut olla mukana kehittämässä biopolttoaineiden kestävyysjärjestelmää jo opiskeluvuosista asti. Nyt tehtäväni on kehittää yhtiön arvoketjua aiempaa vastuullisemmaksi.

Tällä hetkellä tutkimme erilaisia raaka-aineita uusiutuvan energian yksikössämme. Mietimme, miten öljynjalostamoa voisi kehittää fossiilisesta kohti uusiutuvaa energiaa.
Yritämme löytää keinoja, jolla eri energiasektorit voidaan yhdistää toisiaan tukeviksi. Jos esimerkiksi uusiutuvaa sähköä muutetaan vedyksi, syntyy tuotannossa lämpöä, joka voitaisiin ohjata kaukolämpöverkkoon. Tällaisia kokonaisuuksia on löydettävä jatkossa entistä enemmän.
Päästöjen vähentämisessä keskeistä on energiatehokkuus ja kulutustottumusten muuttaminen. Päästöt ovat piilossa. Ihmiset eivät edes huomaa, mistä kaikesta niitä tulee.

”Poliitikoille sähköautoihin siirtyminen näyttäytyy helppona ratkaisuna.”

Liikkumisessa pitää miettiä kokonaisuutta. Kun jalostetaan raakaöljyä, syntyy väistämättä useita eri tisleitä. Esimerkiksi lentopetrolin tislauksesta saadaan aina myös bensaa. Tulevaisuudessa tarvitaan erityisesti tisleitä muovi- ja kemianteollisuuteen.
Pitäisikin pohtia, millä tavoin tietystä raaka-aineesta saadaan eniten hyötyä. Voisiko esimerkiksi kaiken biopolttoaineen käyttää lentokoneissa ja korvata kuorma-autojen dieselin biokaasulla?
Poliitikoille sähköautoihin siirtyminen näyttäytyy helppona ratkaisuna. Tärkeämpää on kuitenkin vähentää päästöjä liikenteessä käytettävästä energiasta, käyttövoimasta riippumatta. Liikenteen sähköistymisen rinnalla tarvitaan myös muita ratkaisuja, jotta liikenteen tavoitteisiin voidaan päästä. Uskon, että tähän herätään Suomessa ja maailmalla pian.

Yhteiskunnallisesta keskustelusta puuttuu ymmärrys siitä, kuinka kompleksisia ja aikaa vieviä nämä muutosprosessit ovat. On hyvä, että on rohkeutta visioida, mutta pitää olla myös rehellinen tosiasioille. Pitäisi keskustella, missä ajassa mitäkin on mahdollista saavuttaa.
Moni maa julistaa nyt olevansa hiilineutraali johonkin tiettyyn vuoteen mennessä. On hienoa, että on poliittinen tahtotila. Toivottavasti tämä johtaa konkreettisiin toimiin, jotka saavat aikaan globaaleja päästövähennyksiä. Tämä vaatii kannustimia ja regulaatiota kansainvälisellä tasolla.
Ajattelu on mennyt jotenkin päälaelleen: olemme poliittisessa kilpajuoksussa siitä, kuka voi julistautua hiilineutraaliuskilpailun voittajaksi, minkä vuoksi kilpailemme samoista vähistä resursseista. Ilmasto ei tunne maiden rajoja.

Tuomas Oijala

Ikä:35

Koulutus:Tuotantotalouden diplomi-insinööri

Työ:Hissiyhtiö Koneen Tanskan maayhtiön toimitusjohtaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Kalenteri

Unelmien mentori:Entinen jalkapalloilija, mentori Bill Campbell

Paras neuvo:”Parempi olla kiinnostunut kuin kiinnostava.”

rbanisoituminen on yhä megatrendi, mutta jatkossa kaupunkien rakenne muuttuu: ihmisten hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota. Esimerkiksi ruuan ja tavaroiden kuljetus voidaan hoitaa yhä automatisoidummin.
Myös rakentaminen muuttuu. Tärkein kriteeri jatkossa on rakennuksen muunneltavuus, talon pitää elää käytön mukana.

Kun hissit ovat suoraan kiinni pilvipalveluissa, asiakkaat voivat luoda uusia liiketoimintamalleja niiden infrastruktuurien päälle. Esimerkiksi hotellit voivat tämän ansiosta automatisoida huonepalvelun robottien avulla. Samantapaisia ratkaisuja voidaan tehdä sairaaloissa ja tehtaissa.

Kiinan rooli teollisuudelle pysyy tärkeänä. Hissialalla kasvu tulee jatkumaan vahvana, sillä Kiinan ensimmäisen rakennusbuumin hissit lähestyvät käyttöiän loppua. Kilpailu Kiinassa on todella kovaa ja asiakkaat erittäin vaativia. He tekevät paljon töitä ja asettavat riman korkealle, mikä näkyy innovaatioiden määrässä. Siellä on tehtävä paljon menestyäkseen, mutta jos pärjää Kiinassa, pärjää muuallakin. Vuodet Shanghaissa olivat itsellenikin loistava koulu.

Johanna Rantanen

Ikä:33

Koulutus:Oikeustieteen maisteri

Työ:Dottir Asianajotoimiston toimitusjohtaja, asianajaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Kindle

Unelmien mentori:Tove Jansson

Paras neuvo:”Työelämä pettää aina.”

Liikejuridiikan ala on murroksessa, mutta murroksen syynä ei toistaiseksi ole digitalisaatio vaan muuttunut työn tekemisen kulttuuri.
Asianajoala on ennen kaikkea ihmisbisnestä. Tästä huolimatta asianajotoimistot usein unohtavat sekä juristiensa että asiakkaidensa inhimillisyyden.
Olin itse mukana perustamassa Dottiria turhauduttuani asianajoalan perinteisiin. Matkan varrella tärkeimmäksi tavoitteeksi on noussut halu olla asianajotoimisto, joka tuo inhimillisyyden liikejuridiikkaan.
Harva nuori juristi on nimittäin enää valmis uhraamaan itseään työlle kuten liikejuridiikassa on tapana ollut. He haluavat olla kokonaisia ihmisiä ja elää täyttä elämää myös työn ulkopuolella. Ihmiset myös antavat parastaan, kun eivät joudu kilpailemaan työkavereidensa kanssa, vaan pääsevät puhaltamaan yhteen hiileen.
Myös asiakkaat haluavat tehdä töitä muiden ihmisten kanssa. Prameita puitteita ja koukeroista kieltä tärkeämpää heille on asioiden ymmärrettävyys.
Koska tuntiperusteinen laskutus on kannustanut toimistoja maksimoimaan työtunnit, ei alalla ole ollut kannustinta tai edes jaksamista muuttaa toimintamallejaan. Samalla digitaalisuus on jäänyt hyödyntämättä ja innovaatiot tekemättä.

Yacine Samb

Ikä:35

Koulutus:Kauppatieteen kandidaatti ja Executive MBA

Työ:Teknologiayhtiö Googlen Pohjois-Euroopan kasvumarkkinointipäällikkö ja diversiteettiasiantuntija

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Puhelimen kamera ja Google Photos

Unelmien mentori:Rauhanneuvottelija, presidentti Martti Ahtisaari

Paras neuvo:"People will forget what you said, people will forget what you did, but people will never forget how you made them feel." – Maya Angelou

onimuotoisuuden edistäminen työpaikalla tuo yritykselle selvää kilpailuetua ja uusia mahdollisuuksia liiketoiminnassa. Samalla se rakentaa ystävällisempää yhteiskuntaa ilman rasismia ja syrjintää.
Me olemme Suomessa hyvällä alulla sukupuolten tasa-arvokeskustelussa. Äänen antaminen eri vähemmistöille on yritysmaailmassa kuitenkin vasta aluillaan. Itsekin olen joutunut hakemaan roolimallini Suomen ulkopuolelta.
Kun yrityksen sisällä on diversiteettiä, sillä on paremmat edellytykset ymmärtää erilaisia kuluttajia, joille tuotteita ja palveluja tehdään.

Työntekijöitä palkattaessa pitäisi varmistaa, että saadaan myös vähemmistötaustaisia ja aliedustettuihin ryhmiin kuuluvia osaksi yritystä. Seuraava askel on saada heidät viihtymään ja pysymään yrityksessä. Se vaatii usein koko yrityskulttuurin muuttamista. On mietittävä esimerkiksi, millaiset ihmiset saavat mahdollisuuksia edetä organisaatiossa, kenen ääni kuuluu, miten palkka määritellään.
Olen saanut työssäni Googlella uuden lisäroolin diversiteetin edistäjänä. Sen lisäksi olen käyttänyt aikaa monialaisen yhteistyön synnyttämiseen Pohjoismaissa.
Uskon vahvasti digitalisaation demokratisoivaan voimaan. Senegalissa, jossa osa suvustani elää, mahdollisuus päästä käsiksi tietoon voi muuttaa kokonaisen sukupolven elämän.

Marko Viinikka

Ikä:33

Koulutus:Executive MBA -opiskelija Hankenissa

Työ:Kultayhtiö Voima Goldin perustaja ja toimitusjohtaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Selain

Unelmien mentori:Evankelista ja menestyskirjailija Myles Munroe

Paras neuvo:”Imagine the game where you want to be, and work from backwards to achieve it.” – Kobe Bryant

ankkitoiminta tulee muuttumaan radikaalisti tulevina vuosina, ja aion olla mukana uudistamassa sitä.
Nyt asiakkaiden ja pankkijärjestelmän välillä on eturistiriitoja. Pankkien asiakkaille antama arvolupaus on nurinkurinen. Tehdessään talletuksia asiakkaat lainaavat rahansa pankeille, mutta eivät saa siitä mitään korvausta. He joutuvat päinvastoin kantamaan itse talletuksen riskin, ja jopa maksamaan siitä negatiivisen koron myötä.
Kun eurokriisin myötä ymmärsin tämän pankkitalletuksiin liittyvän vastapuoliriskin, kiinnostuin kullasta ja perustin Voima Goldin. Kulta ei ole varsinaisesti sijoitus vaan rahaa, joka säilyttää arvonsa eikä ole riippuvainen esimerkiksi siitä, miten paljon rahaa painetaan tai vaikkapa miten Etelä-Euroopan pankeilla menee.

Suomessa pankit ovat olleet historiallisesti vahvoja, niihin on luotettu. Maailmalla on kuitenkin nähty, kuinka kriisit voivat muuttaa tilanteen. Kullan kaltainen perusrahamuoto tarvitsee ympärilleen pankin, joka sitä pyörittää. Siksi olen laajentamassa omaa yritystäni pankkitoiminnan puolella.
Kultapohjaiset palvelut ovat kasvava ja aikaa kestävä bisnes. Maailmalla kullan kysyntä on lisääntynyt jatkuvasti, kun keskuspankkien löysä rahapolitiikka heikentää valuuttoja suhteessa muihin omaisuusluokkiin.

uotamme Iceyessä satelliittien tutkakuvien avulla luotettavaa ja reaaliaikaista dataa maailmasta. Visiomme on, että voimme auttaa valtioita ja yrityksiä tekemään sen avulla parempia ja tehokkaampia päätöksiä.
Olemme keskittyneet pieniin, alle sadan kilon painoisiin satelliitteihin. Kun aloitimme satelliittien suunnittelun Aalto-yliopistossa vuoden 2010 tienoilla, ajateltiin yleisesti, että satelliittien rakentaminen oli mahdollista vain todella suurille yrityksille ja valtiollisille toimijoille.
Kuulin niin sanotusta New Space -liikkeestä alun perin Aalto-yliopiston apulaisprofessorilta Jaan Praksilta. Hän kertoi, että joissain maailman huippuyliopistoissa opiskelijat rakensivat satelliitteja.
Miksi emme siis kokeilisi samaa itse? Se tuntui joltain aivan uudelta. Voisimmeko mekin Suomessa todella tehdä jotain sellaista?

Kun aloitimme ensimmäisen oman satelliitin suunnittelun, tärkein juttu oli, että emme vaan yrittäneet parannella olemassa olevia satelliitteja. Palasimme alkupisteeseen ja mietimme, millaisiin kysymyksiin me oikeastaan etsimme ratkaisua.
Vastasivatko nykyiset satelliitit näihin kysymyksiin? Millaisia satelliittien itse asiassa kannattaisi olla, jos suunnittelu alettaisiin puhtaalta pöydältä? Sitä voi kutsua kriittiseksi ajatteluksi – tai ihan vaan ajatteluksi!

”Jos et ole varma, mihin suuntaan etenet tuotteesi kanssa, kysy asiakkailta.”

Heti alusta asti mietimme myös sitä, mitä asiakkaat eli satelliittien tuottaman tiedon käyttäjät oikein kaipaavat. Tajusimme, että meidän ei tarvitse rakentaa teknisesti kaikkein eleganteinta ja hienointa satelliittia, vaan satelliitti, jollaisen asiakkaat tarvitsevat.
Kävin Aallossa myös jotain kauppakorkean puolen kursseja, ja niistä on jäänyt erityisesti mieleen yksi asia: jos et ole varma, mihin suuntaan etenet tuotteesi kanssa, kysy asiakkailta.
Me kysyimme ja aloimme vastausten perusteella kehittää yksinkertaista, mutta silti asiakkaiden tarpeisiin aivan riittävän hyvää satelliittia, jonka tuotantoa voisimme myös kasvattaa nopeasti.

Iceyen perustaminen ja kasvattaminen on vaatinut sisua. Olemme tehneet myös vääriä ratkaisuja ja oppineet niistä. Jos todella haluaa jotain, on usein kuultava ei-sana kymmeniä, jopa satoja kertoja. On vaan jatkettava tuotteen kehittämistä palautteen perusteella ja puskettava eteenpäin.
Olemme keskittyneet juuri nyt etenkin luonnontuhojen, kuten myrsky- ja tulvavahinkojen, kartoittamiseen.
Toivon, että viiden vuoden sisällä olemme lähettäneet avaruuteen pari–kolmekymmentä satelliittia. On uskomatonta, että voimme vaikuttaa lukemattomien ihmisten elämään tekemällä jotain, jonka ajattelin joskus olevan aika kreisiä.

Elisa Mekler

Ikä:33

Koulutus:Psykologian tohtori

Työ:Apulaisprofessori Aalto-yliopistossa

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Twitter

Unelmien mentori:Lordi Byronin tytär, ”ensimmäinen ohjelmoija” Ada Lovelace

Paras neuvo:”Äitini sanoi aina, että tee sitä, mistä pidät. Usein ihmisistä tulee menestyneitä siinä, minkä tekemisestä he nauttivat.”

asvoin pelaten. Akateemiset vanhempani eivät olleet siitä kovin innoissaan.
Hekin ymmärsivät, ettei se ihan hukkaan mennyt, kun tein aiheesta väitöskirjan. Tutkin, mikä saa ihmiset pelaamaan ja jatkamaan pelaamista.
Olen kiinnostunut etenkin pelaamiseen liittyvistä harmaista alueista. Aihetta käsitellään usein mustavalkoisesti, ja se tahdotaan typistää kysymykseen, onko pelaaminen hyvä vai paha asia.
Myös koukuttavuudesta puhutaan paljon.

Koronapandemian aikana on ymmärretty entistä paremmin, että pelaaminen voi olla sosiaalista, vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin ja olla tärkeä apu vaikeina aikoina.
Toisaalta pelaamisesta voi tulla turvakupla, oma mukavuusalue, josta on vaikeaa irrota.
Kiinnostavaa on sekin, että tutkimustemme mukaan pelaaminen ei lisää osan pelaajista hyvinvointia, mutta he vain jatkavat pelaamista silti, tietämättä itsekään miksi.
Tällä hetkellä kiehtovinta pelien tutkimisessa on minusta se, miten peleistä voisi kehittää entistä inspiroivampia ja ajatuksia herättävämpiä. Miten pelit voisivat vaikuttaa mieleen useammin vähän samalla tavalla kuin taide?
Nykyään moni pelaa tyhjentääkseen päänsä, mutta me tutkimme, miten pelejä pitää tehdä, jotta ne saavat ajattelemaan.

Ella Peltonen

Ikä:32

Koulutus:Filosofian tohtori

Työ:Tutkijatohtori Oulun yliopistossa

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Puhelin puhumiseen

Unelmien mentori:Internet-teknologioiden varhaiset kehittäjät

Paras neuvo:”Älä luovuta. Suurin osa innovaatioista syntyy työnteolla. Ei niin, että idea vaan mystisesti tuli, ja kaikki ratkesi.”

Tutkin arkipäivän sensoriteknologiaa. Arjessa käyttämämme älylaitteet, kuten puhelimet, kellot ja älykkäät autot, keräävät sensorien avulla ympäristöstä reaaliaikaisesti valtavan määrän dataa. Niiden pitää pystyä myös analysoimaan tätä dataa nopeasti.
Laitteilta vaaditaan suurta laskentakapasiteettia, jotta ne ovat hyödyllisiä, nopeita ja turvallisia. Tutkimusala on tärkeä, koska älylaitteista on tullut luonteva osa arkeamme. Siten myös laskenta on läsnä kaikkialla.

Työskentelen juuri nyt erityisesti liikenteen sovellusten parissa. Minua kiinnostavat autot, junat ja satelliitit – selvästi kaikki kovaa vauhtia liikkuva.
Liikkuminen tarjoaa vielä lisähaasteen suuren tietomäärän käsittelylle reaaliaikaisesti, sillä liikenteessä millisekunnilla on väliä.
Tällä hetkellä olen kiinnostunut siitä, miten kone voisi nykyistä paremmin ymmärtää ihmisen kognitiivisen tilan, kuten väsymyksen, stressin tai havainnointikyvyn.
Itseohjautuvat autot ovat vielä aika kaukana ihmisten arjesta, mutta jo nyt voimme parantaa teknologialla liikenneturvallisuutta ja tavoitella nollaa liikennekuolemaa vuodessa.

Visa Sippola

Ikä:27

Koulutus:Lääketieteen kandidaatti

Työ:Kirurgian teknologiaa kehittävän Surgifyn toimitusjohtaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Työnhallinnan sovellus Asana

Unelmien mentori:Twitterin ja Squaren toimitusjohtaja Jack Dorsey

Paras neuvo:”Marshall Goldsmithin ’what got you here won’t get you there’. Koskaan ei voi lakata kehittymästä, koska muutos on jatkuvaa.”

Surgify tekee kirurgisiin leikkausporiin uudenlaisia kärkiä, jotka suojelevat hermoja ja verisuonia.
Teknologiamme tekee leikkauksista turvallisempia, tarkempia ja nopeampia. Myös kirurgisessa robotiikassa voidaan käyttää tätä samaa teknologiaa.
Tuotteellemme on kysyntää, sillä leikkausten komplikaatiot ovat suuri ongelma ratkaistavaksi. Väestö myös ikääntyy ja tarvitsee yhä enemmän ortopedisiä toimenpiteitä.
Olemme hiljalleen keränneet rahoituskierroksen, ja tavoitteenamme on saada ensimmäiset sairaala-asiakkaamme tänä vuonna.

Uskon, että olemme yrityksenä päässeet tähän pisteeseen, koska olemme alusta lähtien tehneet paljon prototyyppejä ja testanneet niitä jatkuvasti kirurgien kanssa. Tuotettamme on helppo käyttää.
Startup-yrittämisen perusedellytys on, että sekä tuotteen että tiimin on kehityttävä valtavan nopeasti. Lääketieteen teknologian ala on monella tavalla haastava, mutta on hienoa voida vaikuttaa suoraan ihmisten elämään.
Olen itse opiskellut lääketiedettä, ja toivoisin, että lääketieteestä ja hoitoalalta lähdettäisiin rohkeammin yrittäjäksi. Parhaimmat innovaatiot syntyvät usein käytännön havainnoista ja halusta kehittää omaa työtä paremmaksi.

Petteri Timonen

Ikä:23

Koulutus:Opiskelee tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistossa

Työ:Senior Computer Vision Engineer

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Dokuwiki

Unelmien mentori:Tietojenkäsittelyteoreetikko
Edsger Dijkstra

Paras neuvo:”Tärkein omaa uraani muokannut asia on, että olen uskaltanut pois mukavuusalueeltani. Asiat, jotka ovat jännittäneet tai pelottaneet, ovat myös vieneet eteenpäin.”

Työni ydin on, miten tietokoneet voisivat paremmin ymmärtää ympäröivää maailmaa. Käytännössä kehitän Varjolla virtuaalilaseja, joiden avulla virtuaalitodellisuutta ja todellisen maailman asioita voi yhdistää niin, ettei käyttäjä edes huomaa eroa.
Lasiemme avulla autofirma voi tuoda vaikka uuden, suunnitteilla olevan automallin keskelle palaverihuonetta aivan aidon näköisenä.
Julkaisimme juuri uudet Varjo XR3-lasit, joita olen ollut kehittämässä. Tällä alalla ne ovat lippulaivatuote, ja olen niistä ylpeä. Minusta ne ovat parasta, mitä tällä hetkellä rahalla saa.

Teknologia on kehittynyt viime vuosina valtavasti. Lisätty todellisuus alkaa olla tasolla, joka vielä pari vuotta sitten oli suurimmalle osalle täyttä scifiä.
Huomaan sen itsekin: jos laitan lasit päähän ja lisään omaan huoneeseeni virtuaalisen esineen, tuntuu pahalta törmätä siihen.
Kuva huijaa jo omaa alitajuntaa.
Uskon, että tulevina vuosina kehittämästämme teknologiasta tulee jokapäiväistä. Se muuttaa opiskelua, työntekoa ja koko arkea. Tälle tulevaisuudelle me rakennamme nyt perustaa.

Olen aina uskonut aktiivisen omistajuuden voimaan. Cevianilla emme näe itseämme vain osakkeenomistajina vaan yhtiön omistajina. Suurina omistajina meidän on huolehdittava, että yhtiö yltää täyteen potentiaaliinsa ja menestyy markkinoilla myös tulevina vuosikymmeninä.
Kun yhtiöllä menee hyvin, siitä hyötyvät kaikki: yhtiön työntekijät ja asiakkaat sekä tietysti myös omistajat itse.
Markkinatilanne on tällä hetkellä monin tavoin poikkeuksellinen ja siitä on vaikea muodostaa yhtenäistä kokonaiskuvaa. Korot ovat äärimmäisen matalalla ja keskuspankkien ennätysmäiset elvytysohjelmat löytävät vääjäämättä tiensä myös osakemarkkinoille.
En sanoisi, että pörssi on kautta linjan ylihinnoiteltu, mutta markkinoilla näkyy huolestuttavia trendejä, kuten aikaisen vaiheen teknologiayhtiöt ilman toimivaa bisnesmallia, pörssiin ainoastaan yksittäisiä yritysostoja varten tuodut SPAC-rahastot sekä muun muassa Gamestopin kohdalla koettu yksityissijoittajamania.

Toisaalta pörssistä löytyy edelleen houkuttelevasti hinnoiteltuja sijoituskohteita. Esimerkiksi pohjoismaiset pankit, Nordea etunenässä, on hinnoiteltu hyvin houkuttelevasti. Jos olemme menossa kohti korkeamman inflaation ja korkojen maailmaa, pankit ovat siinä voittajien puolella.
Cevianilla emme käytä paljoakaan aikaa yleisen markkinahinnoittelun kyseenalaistamiseen, vaan strategiamme pohjaa yhtiökohtaiseen analyysiin. Markkinoilta löytyy aina yhtiöitä, jotka eivät yllä täyteen potentiaaliinsa. Minä näen sen mahdollisuutena.

”Maailma muuttuu tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan ennen ja todennäköisesti hitaammin kuin koskaan tulevaisuudessa.”

Joskus alisuorittaminen on seurausta johdon tekemistä valinnoista, joskus vain hetkellisesti huonoista olosuhteista ja joskus omistajista. Jos aiemmin alisuorittanut yhtiö saa hyvän omistajan, voi käänne olla dramaattinen.

Kun nousin 32-vuotiaana Cevianin edustajana Tiedon hallitukseen, olin ikäni puolesta poikkeus, vaikka nuoressa hallituksen jäsenessä ei sinänsä pitäisi olla mitään ihmeellistä. Vanhemmilla yritysjohtajilla on luonnollisesti enemmän kokemusta, minkä takia he ovat haluttuja kandidaatteja hallitukseen johdon tueksi myös tulevaisuudessa.
Kokemustakin voi saada monella eri tavalla. Digitalisaation ja sosiaalisen vastuullisuuden kaltaiset kriittiset kysymykset vaativat uutta ajattelua. Monesti nuorilla yritysjohtajilla on enemmän kokemusta näistä teemoista.
Hallituksissa kokemus on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on ymmärtää se, mihin olemme menossa. Maailma muuttuu tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan ennen ja todennäköisesti hitaammin kuin koskaan tulevaisuudessa.
Siksi olen varma, että tulevaisuudessa pörssiyhtiöiden hallituksissa nähdään nykyistä enemmän nuoria jäseniä.

Henry Brade

Ikä:35

Koulutus:Tradenomi

Työ:Kryptovaluuttapalvelu Coinmotionin hallituksen puheenjohtaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Auton vakionopeudensäädin

Unelmien mentori:Shakkimestari Daniel Naroditsky

Paras neuvo:”Matalan riskin sijoittaminen on järkevää, kun on kertynyt merkittävä sijoitussalkku, mutta pienillä summilla kannattaa ottaa isoja riskejä.”

uulin bitcoinista ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten ja pidin sitä mielenkiintoisena ideana. Pian sen jälkeen ymmärsin, ettei se ole vain mielenkiintoinen, vaan vallankumouksellinen.
Bitcoin on ensimmäinen hyödyke, jonka tarjonta ei reagoi millään tavalla kasvavaan kysyntään. Seuraukset ovat radikaalit. Monet maailman suurimmista sijoittajista ovat jo mukana bitcoin-markkinoilla.

Uskon, että tämä on vasta alkua bitcoinin tarinalle. Bitcoinin hinta heiluu ja saattaa romahtaakin, mutta suunta on selvä. Yhä suurempi osa maailman varallisuudesta ohjautuu bitcoiniin.
Bitcoin on vallankumouksellinen paitsi ajatuksen tasolla myös aivan konkreettisesti, koska se ravisuttaa valtajärjestelmiä ja jakaa varallisuutta uusiksi.
Poliitikkojen ja keskuspankkien on otettava lähivuosien aikana selvä kanta bitcoiniin. He voivat yrittää kieltää bitcoinin, mikä olisi selvässä ristiriidassa länsimaisten arvojen, kuten omaisuudensuojan kanssa.
Toinen vaihtoehto on, että poliitikot hyväksyvät bitcoinin viralliseksi osaksi finanssimaailmaa ja kenties jopa osaksi maailman maksujärjestelmää. Se voi tarkoittaa perustavanlaatuisia muutoksia maailmaan, jossa nyt elämme.

Marie Karlsson

Ikä:34

Koulutus:Kauppatieteiden maisteri

Työ:Finanssiyhtiö Nordean salkunhoitaja, Pohjoismaiset ja suomalaiset osakkeet

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Sähköposti

Unelmien mentori:Oma uracoachini Arthur Engel

Paras neuvo:”Kuukausisijoita. Älä käytä kaikkia rahoja asuntolainan lyhennykseen, kun korot ovat näin matalat.”

Suurin yksittäinen muutos, jonka olen salkunhoitajantyössäni kokenut, on vastuullisen varainhoidon nousu. Seitsemän vuotta sitten salkunhoitajana aloittaessani vastuullisuusasiat olivat vain pieni sivujuonne muun työn ohessa.
Nyt puolet työajastani kuluu suoraan sijoituskohteiden vastuullisuuteen liittyvien asioiden parissa, ja niin on varmasti myös tulevaisuudessa. Muutosta vastuullisempaan maailmaan ajavat nyt niin poliitikot, kuluttajat kuin yhtiöiden omistajatkin.

Muutos vie aina aikansa, mutta suunta on selvä ja rahan aiheuttamat muutokset hyvin konkreettisia. Voimme aktiivisina omistajina olla mukana vaikuttamassa, kun esitämme vaatimuksia yrityksille. Sijoitan myös omia varojani vastuullisesti.
Aiemmin vastuullista sijoittamista katsottiin lähinnä riskienhallinnan näkökulmasta, mutta minä näen vastuullisuuden ensi sijassa mahdollisuutena.
Markkinoilla odotetaan vahvaa kasvua erityisesti sellaisilta yrityksiltä, jotka tarjoavat ratkaisuja esimerkiksi ympäristöön liittyviin ongelmiin.

Pauliina Martikainen

Ikä:27

Koulutus:Kauppatieteiden maisteri, CEMS Master’s in International Management, valtiotieteiden kandidaatti

Työ:Maki.vc pääomasijoitusrahaston sijoitusjohtaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Apple Reminders

Unelmien mentori:Deittisovellus Bumblen perustaja Whitney Wolfe Herd

Paras neuvo:”On naiivia ajatella, että edes intohimotyössä joka päivä olisi pelkkää hattaraa. Mutta onneksi kaikesta oppii.”

ijoittajana minun on jatkuvasti teroitettava omaa näkemystäni siitä, miltä elämämme näyttää viiden tai kymmenen vuoden päästä ja mikä rooli teknologialla on sen eri osa-alueilla.
Miten ja minkälaista ruokaa kulutamme? Luommeko ennaltaehkäisevää terveysteknologiaa, joka palvelee kaikkia kuluttajaryhmiä? Minkälaisille brändeille haluamme antaa tukemme?
Sijoittaminen teknologiayhtiöihin kiihdyttää näiden alojen kehitystä ja muovaa konkreettisella tavalla tulevaisuuttamme.

Lopulta parhaimmat yrittäjätiimit määrittävät kiinnostavimmat teknologiat ja niiden sovellutukset.
On lukemattomia lähestymistapoja ratkaista tarve esimerkiksi vaihtoehtoisille proteiininlähteille. Ratkaisua voi hakea vaikka levistä, hyönteisistä, nanoteknologiasta tai keinolihasta, mutta vain kourallinen ideoista on toteuttamiskelpoisia.
Sijoittajan rooli on jakaa yrittäjän visio ja tukea matkassa kaikin mahdollisin tavoin.
Tulevina vuosina kilpailu parhaista alkuvaiheen pääomasijoituskohteista tulee kiristymään entisestään. Rahastojen on myös siirryttävä vaikuttavuudesta puhumisen sijaan sen mittaamiseen.
Kaikki rahastot ovat vaikuttavuusrahastoja, halusivat sitä tai eivät.

Verneri Pulkkinen

Ikä:31

Koulutus:Valtiotieteiden maisteri

Työ:Analyysiyhtiö Inderesin yhteisön rakentaja ja foorumipoliisi

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Youtube

Unelmien mentori:Winston Churchill

Paras neuvo:”Vältä neuvoja ihmisiltä, joilla ei ole oma nahka pelissä.”

ijoittaminen on yleistynyt silmin nähden viimeisen parin vuoden aikana. Sosiaalisen median välityksellä kaikilla sijoittajilla on säästettyjen ropostensa lisäksi nyt myös ääni.
Sijoituskeskustelu onkin parin vuoden aikana muuttunut kansanomaisemmaksi ja hauskemmaksi. Menneet ovat ne päivät, kun sijoittaminen oli vakavaa, liituraitapukuisten, rahanjanoisten ja pääasiassa miesten hommaa.
Nyt suuren yleisön mielikuvat pörssistä ja yhtiöistä luodaan yhä useammin sosiaalisessa mediassa meemeillä. Esimerkiksi Nokian tapauksessa nähtiin meemi, jossa poliisit murtavat ovea Nokian 3310 -puhelimella, ’$NOK $NOK’.
Ilmiö herättää myös kysymyksiä. Onko kieli poskessa sijoittaminen ohimenevää tai merkki pörssikuplasta?
Uskon, että meemit ja muut somessa kiertävät vitsit ovat tulleet jäädäkseen finanssimaailmaan. Ne muovaavat voimakkaasti ihmisten mielikuvia ja sen seurauksena myös sijoituskäyttäytymistä – niin hyvässä kuin pahassa.
Sijoitusalan meemit kertovat kuitenkin painavaa viestiä: sijoittaminen on liian tärkeä asia jätettäväksi vain kuivaa ammattilaisslangia osaavien asiaksi.

eillä on Suomessa jo lähes kaikki menestyvän startup-ekosysteemin rakennuspalikat olemassa. Se mikä puuttuu, on ekosysteemin loppupää eli isot teknologiayritykset, jotka myös ostavat pienempiä yrityksiä. Meiltä puuttuvat myös niin isot pääomasijoitusrahastot, että suuria rahoituskierroksia voisi nostaa vain Pohjoismaiden sisällä. Olisi hienoa, jos Pohjoismaissa voisi syntyä seuraava Google tai Facebook – ja se pysyisi täällä.
Yritykset myydään pois liian aikaisin. Meillä pitää olla perustamisen lisäksi rahkeita kasvattaa suuryrityksiä, jotta ekosysteemin kehittyminen jatkuu. Tämä puolestaan vaatii kansainvälisiä verkostoja: osaamista yritysten ja teknologian rakentamisesta, kansainvälistymisestä ja rahoittamisesta. Seuraavien 10 vuoden aikana täytyy pitää huolta siitä, että täällä olevia hyviä siemeniä, yrittäjyysasennetta, osaamista, koulutusta ja tutkimusta ruokitaan.
Woltin lisäksi Suomessa on jo monta superkasvajaa tai sellaiseksi matkalla olevaa kuten Smartly, Supermetrics, Swappie ja Oura. Monet yritykset ovat jo onnistuneet nousemaan yli 50 miljoonan euron liikevaihtoon ja osa on sillä tiellä. Se vaatii kärsivällisyyttä.
Vastaan Woltilla laajentumisesta ja uusien markkinoiden avaamisesta, ja kolmessa vuodessa olemme kasvaneet jo 23 maahan. Kun aloitin, vastasin ensin Tšekkien markkinan avaamisesta ja lensin paikan päälle yhdeksäksi kuukaudeksi rakentamaan maatiimiä. Suositukseni uusiin maihin laajentaville on lähteä kokeilemaan. Matkan varrella voi muuttaa suunnitelmaa. Pitää olla nöyrä ja nopea oppimaan.

Aloitin Slushin talousjohtajana 21-vuotiaana, ilman kokemusta asiasta. Sen sijaan minulla oli asenne, että kaikki hoituu. Slush on ympäristö, jossa annetaan paljon vastuuta ensimmäisestä päivästä lähtien, mutta myös tilaa tehdä virheitä.

”Nuoret tarvitsevat enemmän sellaisia mahdollisuuksia, joissa pääsee kokeilemaan isojen saappaiden täyttämistä ja työskentelemään äärimmäisen nopealla temmolla.”

Kymmenen vuotta sitten Slushin tavoitteena oli ratkaista kolmea isoa ongelmaa. Asenteet yrittäjyyttä kohtaan olivat negatiivisia, kansainvälistä startup-pääomaa ei Suomessa ollut, eikä juuri osaamista kasvuyritysten rakentamiseen. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon, mutta painimme yhä monien hyvin samanlaisten ongelmien kanssa. Olemme yhä turhan vaatimattomia. Voisimme ajatella isommin: mitä jos lähtisimme aina tekemään maailman parasta?

Samu Hällfors

Ikä:32

Koulutus:Tekniikan ylioppilas

Työ:Äänieristettyjä työtiloja valmistavan Frameryn toimitusjohtaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Slack

Unelmien mentori:Pääomasijoittaja Ben Horowitz

Paras neuvo:”Yrityksen kulttuuria määrittää eniten huonoin käytös, minkä johto hyväksyy.” - Mika Sutinen

eimme jo kaksi vuotta sitten skenaarion siitä, miten Frameryllä toimisimme laman iskiessä. Päätimme, että siinä tilanteessa laitetaan hööki päälle. Kun korona iski, tiesimme että nyt täytyy ottaa kilpailuetu teknologiasta ja voittaa markkinaa. Investoimme viime vuonna melkein 11 miljoonaa euroa tuotekehitykseen, eli vähän yli 10 prosenttia liikevaihdostamme.
Uskon, että suomalainen teollisuusyritys voi menestyä vain rakentamalla alansa johtavia brändejä. Jos tehdään keskinkertaista massaa, suomalainen osaaminen menee hukkaan. Hintakilpailussa emme voi voittaa.

Suomessa puhutaan ihan liikaa yksikkökustannuksista ja työvoimakuluista. Todellisuudessa arvonlisää ei tehdä valmistuksessa vain osaamisella. Se vaatii rohkeutta ja investointikykyä.
Asiakaskentässä näemme jo, miten videoneuvotteluiden määrä on moninkertaistunut. Iso kysymys on se, miten innovaatioita luodaan etätyössä. Maailmalla yrityskulttuurit lähestyvät nyt sitä, mihin Suomessa ollaan jo totuttu: täällä ihmisiin luotetaan, ja heidän annetaan usein valita, mistä käsin haluavat töitä tehdä.

Aaro Isosaari

Ikä:23

Koulutus:Tekniikan kandidaatti

Työ:Teknologiayritys Flowrite-yhtiön perustaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Orgnisointisovellus Notion

Unelmien mentori:Amazonin Jeff Bezos

Paras neuvo:”Rakenna tuote, jota itse haluaisit käyttää.”

Tekoälystä tulee yhä näkyvämpi osa ihmisten arkipäiväistä työskentelyä. Tehokkuus kasvaa, rutiinitehtävät vähenevät. Viime kesänä yhdysvaltalainen OpenAI julkaisi uuden luonnollista kieltä tuottavan kielimallin, ja näimme valtavat mahdollisuudet hyödyntää sitä tuotteessamme. Sille voi syöttää tekstinpätkän, jonka avulla se pystyy luomaan lisää samankaltaista tekstiä. Rakentamalla omaa teknologiaa valmiiden mallien päälle pienetkin startupit pystyvät tekemään edistyksellisiä tekoälysovelluksia.
Kun aloitin opinnot Aalto-yliopistossa 2017, päädyin heti Aaltoes-opiskelijajärjestöön. Otimme kiihdyttämöohjelma Kiukaan haltuun määrätietoisesti ja kasvatimme sitä. Kahden vuoden aikana Kiukaan toimitusjohtajana autoimme yli sataa startupia ja pääsin näkemään, miten yrityksiä rakennetaan.
Saimme Flowriten idean viisi kuukautta sitten, ja sen jälkeen olemme kehittäneet tuotetta nopeasti. Keräsimme heti 0,5 miljoonan euron siemenrahoitukseemme mukaan pääomasijoittajan myös Lontoosta. Meille on ollut tärkeää liikkua nopeasti ja etukenossa. Meille kansainvälistyminen ei ole mikään juttu, koska olemme olleet globaali alusta asti. Miksi ensimmäisten asiakkaiden, sijoittajien tai työntekijöiden tarvitsisi olla Suomesta?

Emma Lehikoinen

Ikä:27

Koulutus:Kauppatieteiden kandidaatti

Työ:Kiertotalousyhtiö Swappien kansainvälisestä laajenemisesta vastaava johtaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Äänikirjasovellus Audible

Unelmien mentori:Sanna Marin

Paras neuvo:”Aika on kaikista arvokkain resurssi.”

atkossa startupit ratkovat yhä enemmän isoja ongelmia, vaikkapa ilmastonmuutosta. Maailmaa muuttavien startupien määrä kasvaa. Se tarkoittaa yrityksiä, joiden liiketoiminta vaikuttaa myönteisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan. On kiinnostavaa seurata tiedepohjaisia startupeja, jotka työskentelevät ruuan tai materiaaliteknologian parissa.
Swappien kaltaiset yritykset puolestaan perustuvat isoon kuluttajakäyttäytymisen muutokseen, eli päästöjen vähentämiseen kierrättämällä. Kasvuyrityksiin on sisään rakennettu skaalautuvuus, mikä tarkoittaa, että parhaimmillaan ratkaisu ongelmiin voi levitä globaalisti nopeasti.

Minulle on ollut merkityksellistä se, että vietin ensimmäiset työvuoteni Slushissa vapaaehtoisena ja varatoimitusjohtajana ympäristössä, jossa kaikki on mahdollista. Yrittäjät ovat hulluja optimisteja, ja niin syntyy maailmaa muuttavia asioita.
Se on myös tapa, jolla Slush muuttaa maailmaa. Slush-vapaaehtoisia on jo todella paljon ja se on kansainvälinen ja monimuotoinen porukka, jossa moni saa ensikosketuksensa kasvuyritysekosysteemiin.

Karri Saarinen

Ikä:34

Koulutus:Kauppatieteiden kandidaatti

Työ:Teknologiayritys Linearin perustaja ja toimitusjohtaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Twitter

Unelmien mentori:Sijoittajamme Dick Costolo

Paras neuvo:”Nail it, then scale it. Eli aina aluksi yritä saada jokin pieni juttu toimimaan hyvin ja kun se toimii niin skaalaa.”

erustimme oman yrityksemme suoraan Yhdysvaltoihin, koska olen asunut siellä jo vuosia. Katsonkin suomalaista startup-kenttää vähän ulkopuolelta. Suomen ja Yhdysvaltojen startup-kentät eroavat toisistaan eniten nopeuden ja kunnianhimon tason suhteen.
Esimerkiksi rahoituskierroksemme Linearissa on saatu kasaan muutamassa viikossa. Euroopassa tilanne on toinen. Kuulin tuttavalta, että heillä kului rahoituksen neuvotteluun kuukausia. Se on älytöntä ajan hukkaamista.

Maailman kovimmassa startup-kiihdyttämössä Y-Combinatorissa hyvänä kasvuna pidetään viiden prosentin kasvua viikossa, eli noin 40 prosentin kuukausikasvua. Kasvun aikaansaaminen on laitettava etusijalle joka viikko ja kuukausi.
Me keräsimme juuri 13 miljoonan dollarin rahoituksen ja liikevaihtomme kasvaa 20-30 prosenttia kuukaudessa.
Linear kehittää työkalua, joka auttaa hajautettuja ohjelmistotiimejä tekemään yhteistyötä etänä. Koronan myötä monien työnhallintaan ja tiimityöhön liittyvien ohjelmistoyritysten markkina-arvo on kasvanut. Kun ihmiset siirtyivät etätöihin, he tajusivat tarvitsevansa parempia työkaluja sen tueksi.

uomi on kaksijakoisessa tilanteessa. Olemme selviytyneet koronakriisistä yllättävän hyvin verrattuna muihin Euroopan maihin, mutta yhteiskunnassa on edelleen rakenteellisia ongelmia, jotka tulevat vastaan 2020-luvulla.
Muiden ekonomistien tapaan olen huolissani muun muassa väestön ikääntymisestä ja heikosta tuottavuuden kehityksestä. Kohtaamme ongelmat pikemmin ennemmin kuin myöhemmin.
Jos uudistuksia ei tehdä, niin meidän työikäinen väestömme vähenee ja vanhustemme määrä kasvaa, eli huoltosuhde heikkenee ja kansantalouden kakku pienenee.
Tämä johtaa siihen, että joudumme jakamaan niukkuutta. Kliseistä, mutta niin se vain on. Tällöin olemme jatkuvasti hankalassa ja ikävässä tilanteessa poliittisesti, kun koko ajan niukkenevia resursseja pitää jakaa uudestaan.

Tutkijakoulutettuna virkamiehenä minun tehtäväni on tuottaa analyysiä, jonka johtopäätökset saattavat tuntua ajoittain pessimistiltä tai vaikeilta. Roolini on siivilöidä akateemista tietoa, mikä luo taustamateriaalia ja vaihtoehtoja poliittisen päätöksenteon tueksi.
Ekonomisteja syytetään vain ikävien vaihtoehtojen antamisesta, mutta ei taloustieteessä ole mitään yhtä totuutta. Erimielisyyksiä saattaa olla aika paljonkin, vaikka julkisuudessa väitetään ekonomistien rummuttavan yhtä totuutta taloudesta.
Niin se ei ole. Tuotamme perusteltuja keskustelun avauksia ja analyysejä, mutta valinnat jäävät poliittisten päättäjien tehtäväksi.

”Ekonomisteilla on jo nyt näkyvä rooli julkisessa keskustelussa, mutta tarvitsemme hedelmällisempää vuoropuhelua eri yhteiskuntatieteellisten alojen välillä.”

Haasteet ovat suuria, kun Suomen rakenteellisten ongelmien lisäksi myös ilmastonmuutos ja muut globaalit ongelmat vaikuttavat talousjärjestelmäämme. Yritän pysyä optimistisena, vaikka nämä ovatkin vaikeita asioita ratkaistaviksi.
Koko ajan kuitenkin tapahtuu jotain, soteuudistustakin on vatvottu jo vaikka kuinka pitkään. Keinoja yritetään löytää. Uskon, että jossain vaiheessa kysymyksiin saadaan vastaus.

Olin viisi vuotta sitten tutkijavaihdossa New York Universityssä, jonka rahoituksenlaitoksella oli professori nimeltään Thomas Philippon. Hänellä oli ihailtava kyky nähdä taloustieteen teoreettisista malleista kytkös, miten tulokset nivoutuvat politiikkaan ja todelliseen päätöksentekoon. Se oli hyvin vaikuttavaa.
Omalla vaatimattomalla tavallani olen pyrkinyt samaan.
Ekonomisteilla on jo nyt näkyvä rooli julkisessa keskustelussa, mutta tarvitsemme hedelmällisempää vuoropuhelua eri yhteiskuntatieteellisten alojen välillä. Enemmän dialogia ja yhteistyötä, miten haasteista selvitään.

Suomessa naisekonomistien tilanne on parantunut viime vuosina. A-Studiossa näkee nykyään miehiä, naisia ja on myös nuorempia keskustelijoita. Siellä ei ole enää pelkästään viisikymppisiä pukumiehiä.
Monissa liikepankeissa on naispääekonomisti, joka on hyvä keskustelija. Viime vuosina heitä on tullut paljon. Julkisessa keskustelussa tilanne on hyvä, mutta akateemisella puolella varsinkin makrotaloustiede on miehinen kenttä.
Olen ollut konferensseissa, joissa on ollut 60 ihmistä ja minä olen ollut ainoa nainen. Onhan se vähän ankeaa.
Mutta ei mitään, leuka vain pystyyn ja eteenpäin.

Hunderra Assefa

Ikä:34

Koulutus:Bachelor of Business Administration, kansainvälinen liiketalous

Työ:Medipulssin liiketoimintajohtaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Whatsapp

Unelmien mentori:Ihmisoikeusaktivisti Malcolm X

Paras neuvo:”Jos teet jotain, tee se mahdollisimman hyvin.”

Yhä useampi nuori valmistuu lääkäriksi ulkomailla. Nykyään ulkomailla opiskelu on mielletty Suomen kuudenneksi lääketieteelliseksi tiedekunnaksi, koska niin paljon ihmisiä muuttaa ulkomaille opiskelemaan.
Seuraavien vuosien aikana tuhansia lääkäreitä valmistuu ulkomailta, ja trendi on ollut noususuhdanteinen. Joukossa on sekä valtaväestöön että etnisiin vähemmistöihin kuuluvia nuoria lääkäreitä.

Medipulssi haluaa varmistaa heidän integroitumisensa suomalaiseen terveyspalvelujärjestelmään koulutusten ja konsultaatiotuen avulla.
Viime vuonna perustimme kivijalkalääkäriaseman, jossa visiona on tehdä yksityisestä terveydenhuollosta saavutettavampaa sellaisille ihmisille, joille se ei ole niin itsestään selvää.
Tarjoamme edullisia hintoja, mutta panostamme etenkin laatuun, välittömään asiakaspalveluun sekä kielitaitoiseen henkilöstöön, joka osaa palvella eri taustoista olevia asiakkaita kulttuurisensitiivisesti.
Olemme tuoneet kylälääkäriasema-fiilistä pääkaupunkiseudulle.

Juhana Brotherus

Ikä:34

Koulutus:Kauppatieteiden maisteri

Työ:Suomen hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti ja kiinteistöjohtaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Reittiopas

Unelmien mentori:Danske Bankin entinen ekonomisti Lauri Uotila

Paras neuvo:”Omaa näkemystä tukevaa tietoa on helppo löytää, omaa näkemystä muuttavaa tietoa vaikeampi. Jälkimmäinen on tärkeämpää.”

Pienituloisella ei ole Suomen historiassa ollut yhtä helppoa päästä kiinni omaan asuntoon kuin nyt, jos ajatellaan kaikkea muuta kuin sijaintia.
Erityisesti nuoret eivät halua muuttaa tietyille alueille, vaan he ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin.
Keskeinen huoli asuntomarkkinoilla on, rakentaako pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere riittävästi asuntoja. Jos ei rakenneta, niin jaamme niukkuutta.
Silloin asunnon saavat varakkaat tai onnekkaat, jotka pääsevät kiinni hitas-asuntoihin tai tuettuihin asuntoihin, joita taas ei voi riittää kaikille.

Kaupungistuminen on asuntomarkkinoiden selkeästi tärkein teema.
Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa kaupungistuminen yhdistyy väestönkasvun pysähtymiseen ja pian supistumiseen. Meillä kaupungit kasvavat, mutta muu maa on miinuksella.
Muualla Pohjoismaissa tapahtuu myös kaupungistumista, mutta sen lisäksi kasvukaupunkien ulkopuolellakin hinnat ovat plussalla.
Kaupungistuminen sekä korkojen lasku nollille ja sijoittajien kasvanut merkitys ovat historiallisia murrosliikkeitä Suomen asuntomarkkinoilla.

Lauri Reuter

Ikä:34

Koulutus:Biotekniikan tohtori

Työ:Nordic Foodtechin sijoitusjohtaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Kello ja päivätorkkuajastin

Unelmien mentori:Muotoilija, keksijä Richard Buckminster Fuller

Paras neuvo:”Kaiken voi räjäyttää.”

n tiedä, tajuavatko ihmiset, miten järisyttävä murroskohta ilmastonmuutos on ruuantuotannolle. On helppo sanoa, että ilmasto on muuttunut ennenkin, mutta maatalouden historian aikana se ei ole lämmennyt tai kylmennyt kahta astetta.
Tämä tulee olemaan valtava kriisi ruuantuotannolle. Samaan aikaan meidän pitää pystyä taklaamaan ihan uusi tilanne, kun ruokaa on liikaa ja siitä on tullut valtava terveyskriisi.

Suomessa huono ruokavalio tappaa enemmän kuin tupakka, viina ja liikkumattomuus yhdessä. Syömme liikaa suolaa ja rasvaa, emmekä saa tarpeeksi kuituja tai vitamiineja. Peräti 20 prosenttia Suomen kuolemista voidaan liittää ruokavalioon.
Olen edelleen luonnontieteilijä, mutta toimin riskisijoitusyhtiössä, jossa etsimme teknologisia ratkaisuja tilanteeseen. Tarvitsemme enemmän sitä, että pääomat löytävät oikeiden ratkaisujen luo. Samalla meidän täytyy muuttaa suhtautumistamme ruokaan.
Kaikkien täytyy pohtia, millaisen ruokajärjestelmän haluamme rakentaa. Keskustelu ei tapahdu kulisseissa tai laboratorioissa, vaan ruokapöydissä.

Vilma Rimpelä

Ikä:25

Koulutus:Medianomi, valokuvaaja

Työ:Rare Median toimitusjohtaja

Sovellus, jota ilman ei voi elää:
Spotify

Unelmien mentori:Näyttelijä Antti Holma

Paras neuvo:”Frank Martelan kirjasta Valonöörit opin, että onnellisuuden sijaan on kestävämpää tavoitella tyytyväisyyttä.”

edian pitäisi peilata maailmaa ja yhteiskuntaa sellaisena kuin se on. Jos puhumme yhteiskunnan jäsenten moninaisuudesta, niin tällä hetkellä media epäonnistuu peilaamisessa.
Media on keskiössä siinä, että ihmiset tietävät myös mihin suuntaan maailma on menossa. Meillä on iso rooli normien ja ihanteiden muovaamisessa.

Olen mukana Rare Mediassa, joka koittaa löytää median keinoin tapoja tehdä maailmasta parempi paikka – näin juustoisesti sanottuna.
Nyt kun Demikin lopetettiin, niin Suomessa on yhä vähemmän nuorille kohdennettua sisältöä. Myöskään kestävästä kehityksestä ei ole tehty niin paljon lähestyttävää ja nuoria kiinnostavaa sisältöä. Haluamme käsitellä sitä, jotta journalismin kenttä olisi tästä aiheesta moninaisempi.
Media hakee uutta muotoaan, ja esimerkiksi Rare tekee vain sosiaaliseen mediaan sisältöä. Sisällöt siirtyvät sovelluksista ja lehdistä sosiaalisiin medioihin ja tulevaisuudessa varmasti myös esimerkiksi virtuaaliseen todellisuuteen.