Jätteiden lajittelua, lentämisen vähentämistä vai suihkujen lyhentämistä? HS:n päästöpelissä pääset itse kokeilemaan, mikä vaikutus eri ilmastoteoilla on keskivertosuomalaisen ilmastopäästöihin.
Maanantaina julkaistaan IPCC:n kansainvälinen ilmastoraportti, jonka aihe on tällä kertaa ilmastonmuutoksen hillintä. Raportti laittaa jälleen kerran painetta poliitikoille toimia: vähentää ihmiskunnan ilmastopäästöjä ja näin hillitä maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen.
Jos saman tavoitteen jakaa maapallon ihmisille, meidän pitäisi opetella elämään pienimmillä päästöillä, jättää jälkeemme pienempi hiilijalanjälki. Oma elämämme saisi tuottaa päästöjä vuodessa vain 2,5 hiilidioksiditonnin verran.
Suomalaisille tämä on kova tavoite, sillä keskimäärin suomalainen aiheuttaa nyt noin 10 tonnin ilmastopäästöt vuodessa. Elämisestä aiheutuvat päästöt pitäisi siis kutistaa vain neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.
Seuraavaksi pääset kokeilemaan päästövähennyspelin avulla, kuinka helppo tai vaikea tehtävä tämä on. Koska HS:n päästöpelissä lähtötilanne on suomalaisen keskimääräiset ilmastopäästöt, kuljettavana on 7,5 tonnin päästövähennysten tie. Maali on 2,5 hiilidioksiditonnin kohdalla.
Tässä on esimerkiksi viisi päästövähennyskeinoa, jotka usein mainitaan julkisuudessa. Monille ensimmäisenä mieleen tulevien keinojen vaikutus saattaakin olla yllättävän pieni, kun taas vähentämällä lentämistä pääsee harppaamaan ison askeleen lähemmäs maalia. Ja silti: vaikka valitsisit nämä kaikki viisi, on tavoitelluista päästövähennyksistä kasassa vasta alle kuudesosa.
Seuraavaksi pääset tekemään itse valintoja ja näkemään niiden suuruusluokan. Voit lähteä käymään läpi kaikkia valintoja, joita on yhteensä liki sata. Tai voit liikkua neljän kategorian välillä: niitä ovat asuminen, ruoka, liikkuminen sekä tavarat, palvelut ja vapaa-aika.
Jos haluat edetä tavoitteeseen nopeasti, voit järjestää tekoja niiden kokoluokan mukaan. Pelkästään kolme tai neljä isointa ilmastovalintaa vievät sinut suoraan tavoitteeseen. Jos tällaiset isot mullistukset elämäntavassa tuntuvat vaikeilta, voit kokeilla kerätä päästövähennyksiä kaikkein pienimmistä teoista – saatat yllättyä urakan koosta.
Aloitetaan peli!
Maali
Tuntuivatko jotkin valinnat erityisen vaikeilta? Jollekin pitkät, kuumat suihkut voivat olla iso ilo arjessa, joku toinen on tottunut tuttuihin liharuokiin eikä leipäkään maistu miltään ilman leikkelettä, kolmas taas jaksaa paahtaa vuoden töitä ja arkea edessä odottavan kaukomatkan voimin.
Osa peliä pelaavista lukijoista saattoi kokea, että itse tavoite tai yksittäiset päästövähennyskohteet eivät sovi juuri hänelle, mutta pelin voi ajatella myös kertovan ilmastovalintojen mittaluokasta – millä teoilla todella on merkitystä.
Osa valinnoista voi tuntua epärealistisilta: muutto pienempään asuntoon on mahdoton ajatus, energiaremontit oman budjetin saavuttamattomissa tai elämä ilman autoa tuntuisi vankilalta.
Tai kuka oikeasti pystyy koostamaan kolmanneksen ruuastaan hävikkituotteista? Eikä ole ihan helppoa kasvattaa luomun osuutta puoleen kaikesta syödystä. Mutta näilläkin keinoilla on pelissä tarkoituksensa. Vaikka ilmastoteko olisi jo viritetty äärimmilleen, voi sen vaikutus edelleen olla pikkuruinen. Voiko tällaisten valintojen varaan siis laskea ilmastoa säästävää elämäntapaa?
Ehkä erilaisia yksilön valintoja pohtimalla on mahdollista myös hahmottaa, miksi poliittinen päätöksenteko ilmastotoimissa ei aina ole niin helppoa. Poliitikot joutuvat miettimään vaikutuksia kaikkiin ihmisiin, ei vain heihin, joille jokin valinta on helppo, huomaamaton, itsestäänselvä tai mieluinen. Poliitikot varovat vaikeuttamasta joidenkin ihmisryhmien elämää liikaa tai aiheuttamasta mielipahaa ihmisille tärkeiden asioiden suhteen.
Kuitenkin tarjolla on paljon keinoja, jotka eivät vie meiltä mitään. Kukaan tuskin haluaa pistorasiastaan nimenomaan hiilisähköä tai vaadi saada tuottaa autoiluillaan ilmastopäästöjä, jos vain laitteet ja autot toimivat.
Maanantain IPCC-raportti kertoo jälleen kerran, mitä ihmiskunnan olisi syytä tehdä.
Pelissä oletuksena oli keskivertosuomalaisen ilmastovaikutus. Jos haluat laskea oman hiilijalanjälkesi, voit käyttää siihen Sitran Elämäntapatestiä. Pikatestin täyttäminen vie muutaman minuutin. Perusteelisemman, Suomen ympäristökeskuksen laskurin löydät täältä.
Päästöt on pelissä ilmoitettu hiilidioksidiekvivalentteina eli muodossa, joka kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
HS:n versioiman pelin pohjana on D-matin laatima Ilmastopalapeli, josta HS on lainannut idean. D-matin luoma ilmastopalapeli on lautapelimäinen suunnittelu- ja opetuspeli. Myös HS.n versioiman pelin tiedot eli hiilijalanjälkitiedot ilmastotekoihin on saatu D-matin materiaalista. D-matin Ilmastopalapelin ovat konseptoineet Sonja Nielsen, Michael Lettenmeier ja Viivi Toivio.