a

Mitä sinä tekisit?

Veroja kireämmäksi, sosiaalitukia pienemmäksi, Yle leikkuriin? Voit nyt kokeilla itse, millä toimilla Suomen julkista taloutta voisi tasapainottaa ja kuinka paljon. Pohjana on valtiovarainministeriön lista vaihtoehdoista.

Teemu Muhonen HS

Puolueet ovat eduskuntavaalien alla yhtä mieltä siitä, että julkisten tulojen ja menojen epäsuhtaa pitää ensi hallituskaudella pienentää. Myös kansalaiset ovat kyselyjen mukaan velkaantumisesta huolissaan.

Siihen yksimielisyys loppuukin. Puolueiden välillä on isot erot siinä, haluavatko ne kiristää veroja vai pikemminkin leikata julkisia etuuksia tai palveluita – ja miten.

Tässä artikkelissa voit kokeilla, mitä sinä tekisit.

Pohjana on valtiovarainministeriön (VM) kymmenien kohtien lista, johon se valikoi omasta mielestään toteutuskelpoisia leikkauksia ja veronkorotuksia. Lista julkaistiin maaliskuussa.

Ainakin osan listalla olevista toimista kansalaiset saavat todennäköisesti tulevina vuosina tuntea nahoissaan, jos puolueet edes osin toteuttavat puheensa velkaantumisen vähentämisestä.

Valtiovarainministeriön mielestä vuotuisia julkisia menoja pitää vähentää ja veroja kiristää tulevalla vaalikaudella yhteensä noin 6 miljardin euron edestä ja seuraavalla vaalikaudella vielä 3 miljardin euron edestä. Näin Suomen velkasuhteen kasvu saataisiin ministeriön mukaan loppumaan.

Kaikki puolueet eivät ole kokoluokastakaan samaa mieltä.

Esimerkiksi Sdp ja vasemmistoliitto pitävät kuuden miljardin euron sopeutusta ensi vaalikaudella liian suurena, koska se edellyttäisi niiden mukaan leikkauksia myös esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollosta tai koulutuksesta. Vasemmistopuolueet ennen kaikkea kiristäisivät verotusta.

Kokoomus taas on sanonut sitoutuvansa VM:n esittämään sopeutuksen mittaluokkaan muttei ole kertonut tarkasti, mistä kaikkialta se leikkaisi tavoitteeseen pääsemiseksi. Myös perussuomalaiset on valmis leikkauksiin muttei ole yksilöinyt kuin osan leikkauskohteista. Kokoomus ja perussuomalaiset eivät kiristäisi verotusta.

Valtiovarainministeriö laati listansa ikään kuin pahanmakuisten ruokien seisovaksi pöydäksi, josta puolueet voivat poimia itselleen sopivimmat toimet. Kokonaisuudessaan listaa ei ole tarkoitettu toteutettavaksi.

Alle on koottu ja selitetty valtiovarainministeriön listan toimet. Ne on ryhmitelty veronkorotusten ja eri pääluokkien menoleikkausten alle. Voit valita niistä haluamasi ja tutkia, miten helppoa tai vaikeaa olisi saada kuusi miljardia euroa kokoon.

Menoleikkaukset valtiovarainministeriö on rajannut omasta mielestään toteutuskelpoisiin. Veronkiristysten listalla taas on mukana myös sellaisia vaihtoehtoja, joita virkamiehet eivät itse suosita toteutettaviksi. Tällainen esimerkki on muun muassa ansiotuloverotuksen kiristäminen.

Tarjolla olevat keinot eivät ole missään nimessä kaikenkattavia. Kaikkia toimia ei voisi panna toimeen yhtä aikaa, eikä rinnakkaisvaikutuksia ole huomioitu. Lista kuitenkin kertoo suuntaa antavasti, millaisia toimia velkaantumisen taittaminen voisi tarkoittaa.

Luvut kuvaavat julkisen talouden vahvistumista vuositasolla. Toimet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, sillä osa niistä vaikuttaa toisia hitaammin. Jos VM on antanut arviossaan toimen vaikutukselle euromääräisen haarukan, käytetään tässä keskiarvoa.

Valitsemiesi toimien yhteisvaikutus

10 mrd. euroa

6 mrd.

Kuuden miljardin euron säästöt on mahdollista saada kasaan monilla erilaisilla leikkausten ja veronkiristysten yhdistelmillä. Listasta puuttuu osa valtiovarainministeriön raporteissa mainituista yleisen tason kohteista, kuten valtionhallinnon toimintamenojen hillitsemisen, hankintalainsäädännön muuttaminen ja muihin kuin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustuksiin tehtävät leikkaukset.

Pelkät listat eivät kuitenkaan luonnollisesti kerro, mitä vaikutuksia ja seurauksia eri leikkauksilla ja veronkiristyksillä olisi.

Monet valtiovarainministeriön esittelemistä vaihtoehdoista ovat poliittisesti epäsuosittuja. Isot puolueet ovat tyrmänneet yksimielisesti VM:n esiin nostamat suurimmat yksittäiset leikkaus- ja veronkorotuskohteet. Näitä ovat esimerkiksi arvonlisäveron kiristys ja työeläkkeiden korotusten pienentäminen.

Vaikka valtiovarainministeriössä on paljon osaamista julkisesta taloudesta, virkamiesten näkemys on vain yksi muiden joukossa. Ei ole yhtä oikeaa vastausta siihen, kuinka paljon julkisia menoja ja tuloja pitää ensi vaalikaudella tasapainottaa ja millä keinoilla. Asiasta päättävät eduskuntavaaleissa valitut kansanedustajat.

Omia näkemyksiään voi vertailla eri ehdokkaiden näkemyksiin talous- ja muissa kysymyksissä esimerkiksi Helsingin Sanomien vaalikoneessa.