Savukoski, Lappi.
Kello 7 joulukuisena aamuna ulkona on säkkipimeää. Ollaan kaukana muusta asutuksesta.

Jalmari Harju, 17, hörppii kahvia odottaessaan aamun koulukyytiä lukioon.

Matkaa kotoa kylälle ja lukioon kertyy 30 kilometriä. Vielä viime keväänä hän saattoi taittaa matkan mönkijällä. Nyt hänellä olisi jo ajokorttikin, mutta talvisin kulkee koulubussikin.

Myös pikkuveli Elmeri Harju, 16, on poikkeuksellisesti kotona. Hän opiskelee porotaloutta ammattikoulussa parin sadan kilometrin päässä Inarissa mutta on parhaillaan työssäoppimisjaksolla isänsä opissa. Perheellä on sekä maito-että porotila.

Yhtäkkiä pimeyden keskeltä kajastavat ajovalot. Bussin saapumisen huomaa jo kaukaa. Jalmari heilauttaa kättä hyvästiksi, kun veli asettuu moottorikelkan selkään. ”Minne kelkka kulkee”, Elmeri vastaa, kun Jalmari kysyy, minne veli aikoo tänään suunnata.

Jalmari puolestaan astuu kylälle suuntaavan bussin kyytiin. Vain yksi opiskelija tulee hieman häntä kauempaa.

Tikkurila, Vantaa.
Roosa Heimo, 18, voisi omien sanojensa mukaan helposti myös kävellä koulumatkan. Matkaa kertyisi noin 2,5 kilometriä.

Tänään on kuitenkin liukasta, sillä yöllä satanut vesi on jäätynyt ja aamulla sen päälle on satanut hieman lunta. Heimo päättää valita bussin Tikkurilan matkakeskukseen ja kävellä lopun matkaa.

Pysäkillä Heimo heilauttaa kättään bussille ja ahtautuu työmatkalaisten ja koululaisten sekaan täyteen bussiin. Tänään ei tarvitse seistä, vaan istumapaikka löytyy.

Vaikka matka ei ole pitkä, aikaa siihen kuluu kuitenkin 40 minuuttia. Joskus Heimo saa autokyydin samaa lukiota käyvältä ystävältään.