Epäreilu
epidemia

Anna-Sofia Berner, teksti

Uwa Iduozee, kuvat ja videot

Tutkitaan hetki karttaa.

New Yorkin kaupunki, joka on yksi koronaviruspandemian pahimmista alueista maailmassa, koostuu viidestä osasta.

Tutuin on Manhattanin kapea saari kahden joen välissä. Saaren itäpuolella leviävät Brooklyn ja Queens, joiden matalien talojen katoilta voi katsella Manhattanin pilvenpiirtäjien siluettia.

Pohjoisessa on Bronx. Se on kaupungin köyhintä seutua ja viidestä osasta ainoa, joka sijaitsee mantereella. Etelässä on vielä Staten Islandin saari, joka on pienin ja irrallisin osa liki yhdeksän miljoonan asukkaan suurkaupunkia.

Kukin viidestä osasta jakautuu lukemattomiin pienempiin kaupunginosiin, joilla kaikilla on oma sielunsa. Manhattanin pohjoisosassa on dominikaanisiirtolaisten Washington Heights, Queensin Flushingissa yksi kaupungin monista kiinalaiskaupunginosista ja Brooklynin Borough Parkissa on yksi maailman suurimmista ortodoksijuutalaisten yhteisöistä Israelin ulkopuolella.

Nyt kaupungin kaikille asukkaille on yhteistä se, että heidän pitäisi pysytellä mahdollisimman paljon kotona. Newyorkilaiset eri puolilta kaupunkia kertovat, että kaduilta tavallisesti kuuluva hälinä on kadonnut.

Hälytysajoneuvojen ulina kuuluu sitäkin selvemmin.

Keskiviikkona New Yorkin osavaltiota johtava kuvernööri Andrew Cuomo määräsi liput puolitankoon kunnes osavaltiossa elettävä poikkeustila päättyy.

Torstaihin mennessä ainakin 432 000 yhdysvaltalaista oli Johns Hopkins yliopiston laskurin mukaan saanut positiivisen koronavirusdiagnoosin. New Yorkin kaupunki on edelleen maan epidemiakeskus. Vahvistettuja tapauksia oli siellä yli 80 000.

Kaupungissa pandemiaa verrataan nyt syyskuun 2001 terrori-iskuihin. World Trade Centerin kaksoistornien romahtaessa kuoli 2 606 ihmistä. Viruksen aiheuttamaan tautiin on kaupungissa kuollut ainakin 4 927 ihmistä, mutta usean median tietojen mukaan kaikkia kuolemia ei ole rekisteröity koronakuolemiksi. Myös koko maan osalta luvut ovat epäluotettavia.

Keskiviikkona kuvernööri Andrew Cuomon kertoma osavaltion uhriluku oli 779. Se oli siihen mennessä suurin päivittäinen kuolonuhrien määrä.

Silti kaupunki näkee pitkästä aikaa myös toivonpilkahduksen. Sairaaloihin tulevien uusien potilaiden määrä näyttää kääntyneen laskuun. Se näkyy paitsi tilastoissa myös katutasolla. HS:n avustajana työskentelevä kuvaaja Uwa Iduozee seurasi tiistaina tilannetta Elmhurstin sairaalan ulkopuolella Queensissa.

Kaaosta ei voinut ainakaan ulkoa käsin havaita.

Kuvernööri Cuomo sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessaan, että koulujen ja ravintoloiden sulkeminen, kotona pysyttely ja muut dramaattiset toimet näyttävät toimivan, mutta se ei ole syy hellittää.

”Tämä ei ole ohi.”

Cuomo on noussut epidemian aikana kriisiviestinnän sankariksi. Hänen pikkuveljensä on CNN-uutiskanavan tähtiankkuri Chris Cuomo, jonka kerrottiin viime viikolla saaneen koronavirustartunnan. Pikkuveli Cuomo on sen jälkeen ollut eristäytyneenä kotitalonsa kellariin.

Tiedon saatuaan kuvernööri Cuomo kutsui virusta ”suureksi tasa-arvoistajaksi”. Kuka tahansa voi saada sen, hän sanoi. Virus ei välitä vallasta, maineesta tai rahasta.

Mutta kun New Yorkin koronavirustartunnat laitetaan kartalle, näyttää siltä, ettei epidemia sittenkään kohtele kaikkia samoin.

”Suuri määrä tartuntoja ja kuolemia on keskittynyt köyhiin ja vähemmistöjen asuttamiin kaupunginosiin”, New Yorkin kaupungin yliopiston CUNY:n epidemiologian professori Luisa Borrell kertoo sähköpostitse.

Tällaisia ovat esimerkiksi Etelä-Bronx, Harlem, Elmhurst – ja Corona. Kaupunginosien asukkaista suuri osa on mustia tai latinoita. Sen sijaan Manhattanin varakkailla, ja valkoisemmilla, alueilla sairastuneita on vähemmän.

Torstaihin mennessä Bronxissa oli kuollut 65 ihmistä sataatuhatta asukasta kohden, kun Manhattanilla luku oli 24.

Keskiviikkona New Yorkin kaupunki julkaisi ensimmäisen kerran alustavia tietoja sairastuneiden ja kuolleiden ihonväristä ja etnisestä taustasta. Niiden mukaan latinoiden ja mustien todennäköisyys kuolla koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen oli noin kaksinkertainen valkoisiin ja aasialaistaustaisiin verrattuna.

Yhdysvalloissa viranomaiset eivät ole kattavasti raportoineet sairastuneiden ja kuolleiden ihonväriä tai etnistä taustaa. Niin poliitikot kuin kansanterveystieteilijät ovat vaatineet, että tietoja on alettava kerätä, jotta nähdään, ketkä epidemiasta kärsivät.

Joitakin muita tietoja on kerätty kattavammin alusta asti. Siten esimerkiksi tiedetään, että virus näyttää iskevän miehiin useammin ja pahemmin kuin naisiin.

Tiedot ovat puutteellisia myös siksi, ettei kaikkia sairastuneita testata ja iso osa tartunnoista jää piiloon. Eri puolilta maata on kuitenkin alkanut tulla havaintoja, että virus tartuttaa ja tappaa varsinkin mustia yhdysvaltalaisia suhteettoman paljon.

Uutistoimisto AP julkisti keskiviikkona analyysinsa noin 3 300 koronakuolemantapauksesta, joissa kuolleen ihonväri ja etninen tausta oli tiedossa. Näistä 42 prosenttia oli afroamerikkalaisia. Koko maan väestöstä heidän osuutensa on 13 prosenttia.

Louisianan osavaltiossa mustien osuus väestöstä on noin kolmannes, mutta koronavirukseen kuolleista heitä on ollut 70 prosenttia. Michiganissa ja Illinoisissa mustien osuus väestöstä on vain 14 prosenttia, mutta virukseen kuolleista heitä on ollut The Washington Postin mukaan yli 40 prosenttia. Milwaukeen kaupungissa Wisconsinissa mustia on 26 prosenttia väestöstä ja 73 prosenttia kuolleista.

Näihin verrattuna New York on tasa-arvoinen koronakaupunki.

Presidentti Donald Trump myönsi tiistaina, että virus vaikuttaa iskevän lujimmin juuri afroamerikkalaisiin. Hän lupasi parempia tilastoja aiheesta loppuviikosta.

”Miksi se on kolme, neljä kertaa pahempaa mustien joukossa kuin muilla?”, Trump sanoi.

”Siinä ei ole mitään järkeä enkä pidä siitä.”

Kansanterveystieteilijöille tällaiset erot eivät ole olleet yllätys. Latinot ja mustat ovat muita amerikkalaisia köyhempiä. Sekä köyhyys että rakenteellinen rasismi voivat heikentää heidän asemaansa epidemian keskellä.

Epidemiologi Nancy Krieger Harvardin yliopistosta erottelee sairauden ja epidemian kulussa useita tällaisia hetkiä.

Ensinnäkin niillä on vaikutusta siihen, kuka altistuu virukselle. Toisekseen eriarvoisuus ja syrjintä voivat vaikuttaa siihen, kuinka vakavasti ihminen sairastuu. Lopulta niillä on merkitystä myös kuoleman todennäköisyyteen.

Krieger aloittaa altistumisesta.

”Virus leviää ilmassa”, hän sanoo.

”Sen vuoksi ihmisillä, jotka asuvat ahtaissa asunnoissa yhdessä muiden ihmisten kanssa, on suurempi riski altistua sille.”

New Yorkissa ahtaasti asutaan juuri niissä kaupunginosissa, joissa tartuntoja on todettu keskimääräistä enemmän. Queensissa asuva nepalilaistaustainen paikallisaktiivi Yadab Bastola kertoo puhelimitse, että esimerkiksi seudun intialaisyhteisössä on tavallista, että yhdessä huoneessa voi asua neljä tai viisikin ihmistä.

”He eivät voi eristäytyä toisistaan.”

Koko maassa 26 prosenttia afroamerikkalaisista asui vuonna 2016 usean sukupolven kotitalouksissa. Valkoisista näin asui Pew-tutkimuskeskuksen mukaan 13 prosenttia.

Toinen riski on työ, Krieger sanoo. Pienipalkkaiset ihmiset tekevät muita useammin työtä, jota ei voi tehdä etänä. Moni heistä on nyt menettänyt työnsä kokonaan, mutta eivät kaikki. Epidemiassa välttämättömiksi määritellyt ihmiset kuten lähetit, bussikuskit ja terveydenhoitohenkilökunta joutuvat yhä poistumaan kotoaan.

Ainakin 41 kaupungin joukkoliikennelaitoksen työntekijää on kuollut virukseen. Tartunnan on saanut yli 1 100.

New Yorkissa näkee nyt omin silmin, että vähemmistöt työskentelevät valkoisia kaupunkilaisia useammin välttämättömissä ammateissa. Tämän jutun kuvannut Uwa Iduozee kertoo, että valkoiset ovat kadonneet kaupungin metroista ja busseista melkein kokonaan. Heidän on mahdollista joko pysyä kotonaan tai liikkua omalla autolla.

Paikallisaktiivi Yadab Bastola sanoo, että Queensissa erityisesti luvattomat siirtolaiset ovat jatkaneet työntekoa, koska he eivät ole yhteiskunnan tukien piirissä. Moni työskentelee esimerkiksi ruokakaupassa tai lähetteinä.

”Ne ovat hyvin riskialttiita töitä.”

Ahtaasti asuvien ja ihmisten ilmoilla töitä tekevien riski saada koronavirustartunta on muita suurempi. Yhteiskunnalliset erot eivät kuitenkaan lopu siihen, vaan ne voivat vaikuttaa myös siihen, millainen sairaudesta tulee.

Koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi diabeetikot, syöpäpotilaat ja ihmiset, joilla on korkea verenpaine. Nämä sairaudet eivät jakaudu yhteiskunnassa tasan vaan sairastumisen riskiin vaikuttavat Kriegerin mukaan voimakkaasti niin ihonväri, etninen tausta kuin tulotasokin.

Epätasa-arvo ei liity vain siihen, miten nämä taudit jakautuvat vaan myös siihen, kuinka vakaviksi ne äityvät, professori Krieger sanoo. Ihmiset, jotka ovat kärsineet syrjinnästä ja puutteesta, sairastuvat sekä muita useammin että vakavammin.

Siksi esimerkiksi koronaviruksen määrittäminen iäkkäiden taudiksi antaa osin valheellisen kuvan.

”Etuoikeutetun, varakkaan 70-vuotiaan kunto voi olla samanlainen kuin 50-vuotiaan, joka on kokenut syrjintää ja taloudellista puutetta.”

Mistä terveyserot sitten johtuvat? Ruokavaliosta, asuinympäristöstä, hoitoon pääsystä.

Antropologi Adia Benton Northwestern-yliopistosta muistuttaa, että Yhdysvalloissa terveellinen ruoka on epäterveellistä kalliimpaa. Lisäksi köyhien ja vähemmistöjen asuttamilla alueilla ruokaa, varsinkin terveellistä ruokaa, on huonommin tarjolla.

Historiallinen syrjintä, kuten 1970-luvulle jatkunut asuntolainojen epääminen mustilta, on työntänyt ihmisiä asumaan alueille, joissa ilma on vaarallista hengittää.

Bentonin kuvaa kotikaupunkiaan Chicagoa ilmiselväksi esimerkiksi tästä.

”Täällä rakennettiin moottoritie erottamaan mustia ja valkoisia. Mitä lähempänä olet moottoritietä, sitä lähempänä olet tiettyjä ilmansaasteita.”

Sama ongelma koskee New Yorkin Etelä-Bronxia, joka on yksi koronaviruksesta pahiten kärsivistä alueista kaupungissa. Siellä kaupunginosia halkovat moottoritiet.

Seutua kutsutaan ”astmakujaksi”. Sairaalaan asti vievä astma on näissä kortteleissa huomattavasti yleisempää kuin kaupungissa tai maassa keskimäärin.

Tällä viikolla Harvardin yliopisto julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan vakaville ilmansaasteille altistuneet kuolevat koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin muita todennäköisemmin.

Viime viikolla Valkoinen talo lupasi, että liittovaltio kustantaa sairaaloille niiden koronaviruspotilaiden hoidon, joilla ei ole sairausvakuutusta. Vakuuttamattomien ei siis pitäisi joutua itse maksumiehiksi.

”Lohdutuspalkinto”, Benton tuhahtaa.

Vahinko on tapahtunut jo aiemmin, koska terveyserot on päästetty repeämään niin suuriksi. Jos koronapotilaalla on hoitamaton diabetes, pelkän koronahoidon kustantaminen voi tulla liian myöhään.

Yhdysvaltain viralliseksi koronaviruslääkäriksi noussut Anthony Fauci vertasi tiistain tiedotustilaisuudessa koronaviruksen paljastamaa eriarvoisuutta aids-epidemiaan. Tuolloin virus teki seksuaalivähemmistöjen kohtaaman syrjinnän entistä näkyvämmäksi.

Faucin mielestä kriisi paljastaa jälleen pitkään olemassa olleen tilanteen, jota ei voi hyväksyä.

”Näen samankaltaisuutta, koska afroamerikkalaiset ovat aina kärsineet terveyseroista”, Fauci sanoi päivittäisessä tiedotustilaisuudessaan presidentti Trumpin kanssa.

”Kun kaikki tämä on ohi – sillä tämä tulee päättymään, me selviämme koronaviruksen yli – jäljellä on yhä terveyseroja, joihin meidän todella pitää puuttua.”

Siihen mennessä menetetään vielä monta ihmishenkeä. Sillä kuten kuvernööri Andrew Cuomo on tavannut muistuttaa, jokaisen numeron takana on ihminen.

Osa ihmisistä vaipuu muita helpommin unholaan. Kun lehdistä etsii New Yorkissa koronavirukseen kuolleiden muistokirjoituksia, tulee harvoin vastaan asukkaita epidemian pahimmin kiusaamista kaupunginosista.

Iltapäivälehti New York Post on kirjoittanut pienen muistokirjoituksen Elmhurstin sairaalan hallinnossa työskennelleestä mustasta naisesta. Coronassa asunut Priscilla Carrow oli suunnitellut jäävänsä eläkkeelle tämän vuoden lopussa. Tytär kertoo lehdelle, että hänellä oli kännykässään kello, joka laski aikaa eläkepäiviin.

Carrow oli paikallispoliitikko ja ammattiyhdistysaktiivi. Yhdistyksen Facebook-sivuille on kertynyt satoja osanottoja ja muisteluita.

Hän oli ystävällinen ja aina valmis kuuntelemaan.

En voi uskoa tätä. Halusin tekstata sinulle ja kysyä papureseptisi salaisuutta. Nyt en syö niitä enää koskaan.

Hän asui minun naapurustossani. Olen niin pahoillani hänen kuolemastaan. Tämä on kamalaa.

Elämäsi ansaitsee tulla juhlituksi ja muistetuksi.

Oikaisu 10.4. kello 9.05: Toisin kuin uutisessa kirjoitettiin, New Yorkin terrori-iskut tapahtuivat vuonna 2001, eivät vuonna 2011.

Anna-Sofia Berner HS, teksti

Uwa Iduozee, kuvat ja videot

Juhani Saarinen HS, kartat

Petri Salmén HS, grafiikka

Pauliina Siniauer HS, verkkotaitto

Grafiikoiden lähteet: Yhdysvaltain väestönlaskentavirasto, New Yorkin kaupungin terveysviranomaiset

JULKAISTU 10.4.2020 © Helsingin Sanomat