Hongkong muuttui lopullisesti

Kiinan läpi runnomat kansallisen turvallisuuden lait astuivat voimaan Hongkongissa heinäkuun alussa. Se tarkoitti monella tapaa vapaana tunnetun Hongkongin loppua: kansalaisoikeudet ja ilmaisunvapaus vähenivät, riski joutua tuomiolle Manner-Kiinaan kasvoi. Kirjastoista katosi kirjoja, joiden sisällön Kiina katsoo vääränlaisiksi.

Yksi kirjastoista kadonneista kirjoista oli demokratia-aktivisti Joshua Wongin kirjoittama. Hän saapui oikeuden kuultavaksi maanantaina Ivan Lamin ja Agnes Chown kanssa. Oikeudenkäynti ei koskenut kirjoja vaan aiempi syytöksiä mielenosoituksiin liittyen.

”Emme aio antaa ikinä periksi ja antautua Pekingille”, Wong sanoi. 23-vuotias Wong on yksi tunnetuimmista demokratian puolestapuhujista Hongkongissa.

Kun laki tuli voimaan, Wong ilmoitti eroavansa perustamansa Demosisto-puolueen johdosta. Varmuuden vuoksi, hän totesi.

Wong on ollut vangittuna Hongkongissa kolmesti, mutta nyt riski joutua istumaan tuomiota Manner-Kiinaan on suurempi kuin koskaan.

Mellakkapoliisien läsnäolo Hongkongin kaduilla on ollut näkyvää. Kuva on tiistailta.

Hongkongin johto on ilmoittanut soveltavansa turvallisuuslakia ankarasti. Jos lakia rikotaan, seuraukset ovat vakavia, totesi tiistaina puhunut hallintojohtaja Carrie Lam ja osoitti sanansa ”lakia rikkoville radikaaleille”. Lam myös kutsui lakia ”miedoksi”.

Ihmisiä on pidätetty esimerkiksi rintamerkkien tai lippujen kannon tähden, koska niiden tulkittiin kannattavan Hongkongin itsenäisyyttä.

Hongkongin kirjastoista on poistettu kirjoja. Ne on viety ”tarkistettaviksi” – ne käydään läpi ja arvioidaan, rikkovatko ne uutta lakia, Hongkongin kirjastoista vastaava virasto kertoi BBC:lle.

Hongkongin opetusvirasto toteaa Reutersille toimittamassaan lausunnossa, että koulut ovat portinvartijoita, joten opettajien ja koulujen johdon pitäisi tarkistaa kaikki opetusmateriaalit ja kirjat, jotta ne eivät riko uutta lakia.

Manner-Kiinassa puoluelehdistössä on kirjoitettu, että yksi syy Hongkongin levottomuuksiin on koulujen liian liberaalissa opetuksessa. Manner-Kiinan kouluissa isänmaallista kasvatusta on viime vuosina lisätty.

Hongkongin suurmielenosoitukset ja levottomuudet ovat jatkuneet jo yli vuoden. Ne saivat alkunsa luovutuslakialoitteesta, joka olisi mahdollistanut rikoksista epäiltyjen luovuttamisen Manner-Kiinaan. Se laki hyllytettiin, mutta protesteja se ei enää pysäyttänyt.

Tämän kevään aikana Hongkongissa tuli voimaan laululaki, joka tekee Kiinan kansallislaulun pilkasta rangaistavaa. Hiljattain voimaan tullut kansallisen turvallisuuden laki säätää esimerkiksi kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta, vieraiden valtojen kanssa toimimisesta ja terrorismista.

Ensimmäiset pidätykset tuoreeseen lakiin vedoten tehtiin keskiviikkona 1. heinäkuuta. Se on myös vuosipäivä: tuli kuluneeksi 23 vuotta siitä, kun Britannia luovutti Hongkongin Kiinalle. Jotkut kiinalaispoliitikot kutsuivat lakia syntymäpäivälahjaksi.

Hongkongissa mielenosoittajat ovat kehottaneet ihmisiä boikotoimaan Disneyn Mulan-elokuvan uutta versiota.

Siihen on kaksi syytä: näyttelijät Liu Yifei ja Donnie Yen.

Elokuvassa pääroolia näyttelevä Liu Yifei kertoi viime vuonna tukevansa Hongkongin poliisia, jonka kovista otteista on puhuttu protestien alusta asti. Liu kertoi sydämin ja hauisemojein varustetussa viestissään olevansa poliisin puolella. Weibossa eli ”Kiinan Twitterissä” Liulla on yli 65 miljoonaa seuraajaa.

Myös elokuvan toinen tähti Donnie Yen sai kritiikkivyöryn, kun hän ylisti juhlapäivää eli sitä, kun Hongkongin luovutuksesta Kiinalle tuli kuluneeksi 23 vuotta. Yen muisteli myös muutaman vuoden takaista ”unohtumatonta” iltaa, kun hän sai esiintyä Kiinan presidentti Xi Jinpingille.

Hongkongin poliisia on toistuvasti kritisoitu liian suuresta voimankäytöstä ja holtittomasta kyynelkaasun ampumisesta protestien aikana. Hongkongin yliopiston kevään kyselyssä 70 prosenttia hongkongilaisista kertoi ajattelevansa, että poliisi on epäonnistunut, ja luottamus poliisiin on kateissa.

Poliisin toimista mielenosoitusten aikana ei ole tehty riippumatonta selvitystä, vaikka 80 prosenttia kaupunkilaisista on sitä mieltä, että sellainen pitäisi tehdä. Hongkongin poliisiviranomaisen oman selvityksen mukaan väärinkäytöksiä tai ylilyöntejä ei ole havaittu, mutta parantamisen varaa on.

Uusi laki tekee kaikesta Hongkongin itsenäistymistä kannattavasta toiminnasta rikollista. Siitä on jo esimerkkejä, että esimerkiksi kuvassa näkyvän lipun kantamisesta voi joutua pidätetyksi

Professori Matti Nojonen arvioi aiemmin Helsingin Sanomille, että Kiinan kulmasta laissa olennaista on pelotevaikutus. Kukaan ei tiedä tarkalleen, mistä voi joutua tuomiolle ja mistä ei.

Kuva on otettu lain ensimmäisenä voimassaolopäivänä eli 1. heinäkuuta Hongkongissa.

Hongkongissa poliisi on kieltänyt monet mielenosoitukset koronavirustilanteeseen ja kokoontumisrajoituksiin vedoten. Tänä vuonna esimerkiksi perinteinen Tiananmenin verilöylyn kynttilämielenosoitus 4. kesäkuuta ei saanut lupaa.

Myös heinäkuun ensimmäisen päivän protestit olivat poliisin silmissä laittomia.

Ihmisiä kerääntyi kaduille silti.

Lounastuntimielenosoitukset ovat olleet tavallinen näky Hongkongissa kahdentoista viime kuukauden aikana. Kuva on tiistailta, kun ihmiset osoittivat mieltään turvallisuuslakia vastaan.

Hongkongilaisista sanotaan, että mielenosoittaminen on ihmisten dna:ssa. Vaikka Manner-Kiinaan verrattuna Hongkong on vapaa, äänestämällä voi vaikuttaa vain rajallisesti ja Hongkongin johto on perinteisesti Peking-mielistä. Siksi asukkaat ovat usein käyttäneet rauhanomaisia mielenosoituksia tapana saada äänensä kuuluviin.

Ensimmäinen turvallisuuslakeihin perustuva pidätys tehtiin Hongkongissa alle vuorokausi lain voimaantulosta.

23-vuotias Tong Ying-kit sai syytteet terrorismista ajettuaan moottoripyörällä päin poliiseja ja heilutettuaan lippua, jossa luki ”vapauttakaa Hongkong”. Poliisi piti iskulausetta separatismina.

Kuva on maanantailta, kun Tongin oikeudenkäynti alkoi. Aseistetut poliisit saattoivat taustalla näkyvää autoa, joka kuljetti Tongia.

Tongia ei vapautettu takuita vastaan, koska häntä pidetään syyttäjän mukaan yhä vaarallisena.

Hongkongissa pidätettiin lain ensimmäisen voimassaolopäivän aikana yli 370 ihmistä, joista kymmenen epäiltiin rikkoneen uutta turvallisuuslakia.

Uuden turvallisuuslain turvin poliisi sai laajat valtuudet esimerkiksi internetin valvontaan ja kotietsintöihin. Kansalliseen turvallisuuteen liittyvä oikeudenkäyntejä voidaan käydä suljettujen ovien takana ja Hongkongin johto saa vaikuttaa siihen, kuka tuomari tapauksen käsittelee. Sosiaalisen median viestejä voidaan vaatia poistettaviksi ja tietoja luovutettavaksi poliisille.

Kiina perusti lain myötä uuden turvallisuusviraston Hongkongiin. Sen työntekijät ovat koskemattomia, heitä ei voi syyttää rikoksista Hongkongin lakien perusteella.

Valtaosa hongkongilaisista ei toivo itsenäistymistä Kiinasta vaan itsemääräämisoikeuden jatkumista.

Hongkongista turvallisuuslain takia paennut ihmisoikeusaktivisti Nathan Law julkaisi keskiviikkona avoimen kirjeen ja vetosi maihin, joilla on rikoksesta epäillyn luovutussopimus Hongkongin kanssa. Law toivoi, että maat joko jäädyttäisivät sopimuksen tai sanoisivat sen irti. Esimerkiksi Australia on ilmoittanut tekevänsä niin.

Suomen luovutussopimus Hongkongin kanssa on ollut voimassa seitsemän vuotta, mutta sen perusteella ei ole koskaan luovutettu ketään. Ulkoministeri Pekka Haavisto aikoo kommentoida Hongkongin turvallisuuslakeja maanantaina EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen.