Koko kaupunki nukkuu, kun Ville Pöyry aloittaa työpäivänsä Helsingin keskustassa. Hän puikkelehtii suurella jäteautollaan kapeilla kaduilla.

Sitten hän pysäyttää autonsa Kruununhaassa keskelle katua ja käy hakemassa talon sisäpihalta ruskean biojäteastian ja tyhjentää sen autonsa säiliöön.

Pöyryn tahti on rivakka. Tammikuisena maanantaina reitillä on 137 taloyhtiötä, joiden jäteastiat on tyhjennettävä. Ne painavat, sillä biojäte on märkää.

Kun kierros on valmis ja auto täynnä, Pöyry lähtee viemään kuormaa Espoon Ämmässuolle biojätteen käsittelylaitokseen.

Biojäteastia on nyt tyhjennetty. Muut roskikset jäävät odottamaan uusia tyhjentäjiä, jotka tulevat ajallaan seuraavina päivinä. Materiaalit kiertävät ja jätehuolto toimii myös kriisiaikana.

Minne
jätteet
menevät?

Aamuyöllä pihalta kuuluu vaimeaa kolinaa. Suomalainen jätejärjestelmä toimii, ja paperit, pahvit, biojätteet, muovit, lasit, metallit ja sekajätteet toimitetaan eteenpäin raaka-aineiksi tai energian lähteiksi.
On vain yksi pulma: me suomalaiset. Me olemme laiskoja kierrättäjiä.

Heli Saavalainen, teksti

Mikko Suutarinen, kuvat ja videot

TILAAJILLE

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaus päättyy automaattisesti
Lue 2 viikkoa maksutta Olen jo tilaaja