Huivista tuli huomiomaski

Kotitekoinen, katu-uskottava maski muistuttaa, että myös ihmisten on pidettävä turvaväliä. Se ei suojaa virukselta, mutta pahimmilta pärskeiltä kyllä.

Zea on matkalla rautatieasemalle.

Salah Mallumi autiossa Triplassa.

Neule ei torju virusta, sillä on psykologinen merkitys, sanoo Maritza Karasti.

Jani Suvanto Hakaniemen metroasemalla.

Harri Isberg sai suojan lahjaksi veljeltään. Hän käyttää sitä metrossa, jos on paljon ihmisiä.

Sebastian Korvenmäen tyylinäyte on kuvattu Kontulassa.

Miro kulki maskin kanssa aurinkoisena päivänä Esplanadin puistossa.

Avo Reimets on Suomessa töissä ja toivoo, että voi keväämmällä käydä taas Virossa.

Dat, joensuulainen opiskelija, Toisella linjalla Helsingin Kalliossa.

Enna Aho kulki violetin huivin kanssa Hakaniemen torilla.

Sari Nordman laskeutui New Yorkin lennolta Vantaalle ja lähti kohti Turkua.

Helsinkiläinen Sandra Soom kääriytyi kaulahuiviin Itäkeskuksessa.

Venla Mäenpää nähtiin Kalasatamassa.

Urpo Kettunen lensi Espanjasta kotiin.

Raumalainen Tea Berger saapui lomamatkalta Mauritiukselta ja odotti jatkoyhteyttä Pasilan asemalla.

Mies on vetänyt suun ja nenän eteen huivin, joka sopii hänen tyyliinsä. Se on hyvännäköinen. Kuin elokuvasta. Mutta mistä elokuvasta?

Tietenkin. Sehän on kuin westerneistä. Cowboylla on aina huivi, jonka hän voi vetää kasvoilleen, kun pitää ratsastaa puhveleiden levittämän pölypilven keskellä.

Huivin vetävät kasvojensa peitoksi myös roistot. Afrikan tähti -pelin rosvollakin on huivi kasvoillaan.

Helsingissä huivit eivät ole kasvojen suojana vain katupölyn takia. Niillä halutaan vähentää koronaviruksen leviämistä.

Leikkimielinen asenne on kuitenkin tarpeen. On muistettava, että huivi ei vielä suojaa ihmistä tartunnalta. Mutta isoimmat pärskeet se estää.

Maailmalla kotitekoisten kasvomaskien käyttö kasvaa nopeasti.

Viime viikolla amerikkalainen talouslehti Forbes esitti hätähuudon. Se kutsui ihmisiä, jotka osaavat ommella tai ylipäätään tehdä jotain itse, mukaan ratkaisemaan terveydenhuollon pulaa hengityssuojaimista.

Talouslehti Forbes levittää tietoa ompeluryhmistä!

Useat amerikkalaiset sairaalat ja lääkärit olivat pyytäneet apua.

Suomessahan terveydenhuollon tilanne on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan turvattu. Se avasi huoltovarmuusvarastot ja suojaimia pitäisi kyllä riittää ammattilaisten käyttöön. Mutta ei kaikille kadun tallaajille.

Monessa muussa maassa tilanne on heikompi.

Forbesin mukaan eri alojen osaajat yrittävätkin nyt yhdessä keksiä täysin uusia ratkaisuja ongelmaan. Nettinörtit, nikkarit ja ompelukerholaiset yhdistävät voimansa säästääkseen ihmishenkiä. Vallankumouksellinen ja jalo pyrkimys, Forbes kirjoittaa.

Ratkaisua etsitään muun muassa 3D-tulostimista.

Ennen uusien keksintöjen syntymistä on kuitenkin turvauduttava ikivanhoihin konsteihin. Kotiompeluun. Talouslehti Forbes levittää tietoa erilaisista ompeluryhmistä!

Twitterissä hastageilla #millionmaskchallenge ja #millionmaskmayday löytyy kampanjoita. Lukuisilla Youtube-kanavilla neuvotaan, miten homma hoidetaan. Videoissa mummelit istuvat kotona ompelukoneen ääressä, ja teinit antavat tyylivinkkejä.

Mutta Suomessa hillitään amatöörien intoa.

Omatekoinen cowboyhuivi, fleecekauluri tai laskettelijan buffi ei ole sama asia kuin terveydenhuollossa käytettävä suojain.

Hengityssuojaimille on tarkat vaatimukset – itse tehty kangasmaski ei suojaa viruksilta, muistutti Suomen Tekstiili & Muoti ry tiedotteessaan tällä viikolla.

Yhdistyksen toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen lausui tiedotteessa, että sosiaalisessa mediassa levitetyt ohjeet maskien ompelemiseksi osoittavat kyllä hyvää tahtoa. Mutta hän oli huolissaan siitä, että tuudittaudutaan vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen.

Auvinen sanoi alan ammattilaisten haluavan varmistaa, että terveydenhuollon tarpeisiin riittää suojia ja asiaa selvitetään. Ompelukapasiteettia teollisuudessa riittää. Suurempi haaste on löytää sellaista kuitukangasmateriaalia, joka sopii hengityssuojaimiin.

Kuitupohjaisia materiaaleja valmistava Ahlström-Munksjö -yhtiö ilmoittikin pörssitiedotteessaan tällä viikolla, että se on lisännyt hengityssuojaimien valmistukseen käytettävien materiaalien tuotantoa.

Kansainvälisissä kampanjoissakaan ei kyllä luvata kotitekoisista suojista liikoja. Mutta tyhjää parempaa suojaa kuitenkin.

Forbes jakoi Cambridgen yliopiston tekemää tutkimusta, jossa oli testattu eri materiaaleista valmistettuja kotitekoisia maskeja. Tutkittiin, miten ne läpäisevät bakteereita ja aerosoleja. Koronaviruksella ei tietenkään testejä tehty. Mutta jotain aavistusta tieto bakteerien läpäisystä voisi viruksenkin varalle antaa.

Osallistujat valmistivat maskeja kotoa löytyvistä tarpeista. Niiden istuvuus tarkistettiin. Vasta sitten verrattiin, miten tehokkaasti eri materiaalit toimivat.

Pölynimurin pussi oli paras, sitten keittiöpyyhe ja vanha t-paita. Antimikrobinen tyynyliina oli tehokkaampi kuin tavallinen. Silkkihuivi läpäisi noin puolet bakteereista.

Mutta voihan t-paitojenkin materiaaleissa olla paljon eroja.

Materiaalien asiantuntija Katri Pylkkänen Tekstiili & Muoti ry:stä sanoo, että suojaan vaikuttavat monet eri tekijät, joita ei voi kotikonstein selvittää. Olennaista ei olekaan se, mistä materiaalista maski on tehty. Vaan se, minkä verran se läpäisee. Tärkeää on myös, miten helposti materiaali kostuu.

Mitään varmaa ei voi sanoa.

”Tämä on tunteikas asia, kaikki haluavat toimia parhaansa mukaan asian eteen”, Pylkkänen sanoo puhelinhaastattelussa.

Mikä tahansa hengitysteiden eteen vedetty maski estää jonkin verran pärskeiden leviämistä. Kun suun ja nenän edessä on suoja, ei niitä pääse vahingossakaan koskettamaan likaisilla käsillä.

Maskilla suojataan ennen kaikkea muita ihmisiä omilta pärskeiltä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan yhtä tehokkaan suojan antaa se, että aivastaa omaan hihaan.

Asiantuntijat eivät kuitenkaan huomioi kaikkea.

Hihaan rykäisy on paljon tylsempi ja esteettisesti epämiellyttävämpi vaihtoehto kuin kiva maski.

Omaperäisen kasvomaskin vaikutus ulottuu pärskeitä pidemmälle.

Kauniin, omaperäisen kasvomaskin vaikutus ulottuukin pärskeitä pidemmälle. Sillä vaikutetaan katukuvaan ja yleiseen mielialaan. Sekin on kriisin aikana merkityksellistä.

Kasvomaskien tulo Suomeen voi jonkun mielestä lisätä pelkoja. Aasiassa niihin ollaan totuttu, Suomessa ei. Toisaalta kasvomaskit nimenomaan havahduttavat, ja se on hyvä asia. Ne ovat kuin kävelevä muistutus siitä, että nyt pitää olla varovainen.

Huivi on vähän kuin huomioliivi – huomiomaski. Se vaatii pitämään etäisyyttä.

Persoonallisilla ratkaisuilla voi tuoda esiin oivalluksia, nokkeluutta ja kauneudentajua. Se antaa energiaa muillekin. Tukee, kannustaa ja tuottaa iloa.

Niin kauan kuin on luovuutta, on elinvoimaa. ◼

Kaisa Rautaheimo HS, Juhani Niiranen HS, Rio Gandara HS, Kalle Koponen HS ja Sami Kero HS, kuvat

Anna-Stina Nykänen HS, teksti

Lilli Korhonen HS, kuvatuottaminen

Tuija Pallaste HS ja Päivi Niemi HS, tuottaminen

Olli Nurminen HS, verkkotaitto