Hypnoosissa

Hypnoosin villillä kentällä toimii sekä maallikoita että terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Sami Minkkinen vertaa massahypnoosejaan rentoutukseen. Varomaton hypnotisointi voi johtaa pahimmillaan psykoosiin, ylilääkäri Hannu Lauerma varoittaa.

Juho Jokinen HS, teksti

Emilia Anundi HS, kuvat

”Olet kuin perhonen, joka on juuri kuoriutunut toukasta. Sieltä kuoresta esiin. Ja se perhonen ottaa niitä ensimmäisiä pyrähdyksiään”, rauhallinen miesääni sanoo.

Puhuja myös näkyy Youtube-videolla tietokoneen näytöllä. Urheilullisen ja mukavan oloinen mies kehottaa nyt katsojia levittämään siipensä.

”Ja huomaamaan, että ne kantavat. Ja sinua kannatellaan. Sinä olet turvassa”, mies jatkaa.

Käynnissä on massahypnoosiksi nimetty tilaisuus, jota vetää Sami Minkkinen. Alun perin suorana lähetetyn tilaisuuden otsikko on suoraviivainen: ”Vapaudu peloista ja rajoittavista uskomuksista”.

”Vaikka viihdehypnoosi herättää ristiriitoja, niin se kuitenkin kiinnostaa ihmisiä.”

43-vuotias Minkkinen on hypnotisoinut työkseen yli kymmenen vuotta. Sitä ennen hän työskenteli it-alan yrittäjänä.

Minkkinen kertoo löytäneensä hypnoosin omien ongelmiensa kautta. Hän kärsi työuupumuksesta viitisentoista vuotta sitten ja päätyi hypnoosikurssille etsimään uutta kipinää elämään.

Alku sujui Minkkisen mukaan skeptisissä merkeissä. Hän ei uskonut, että hypnoosi voisi vaikuttaa häneen millään tavalla.

Mielipide muuttui, kun Minkkinen koki erään noin kymmenminuuttisen harjoituksen pyyhkineen mennessään elämää haitanneen sosiaalisten tilanteiden pelon.

Kokemuksesta innostuneena Minkkinen ryhtyi käymään entistä ahkerammin maallikko­hypnoosi­koulutuksissa. Hän jäi koukkuun.

”Vuonna 2010 oli selvää, että en voi enää jatkaa it-alalla. Halusin lähteä tekemään tätä kokopäiväisesti, ja siitä se sitten lähti. Ihan puhtaasti omista tarpeista.”

Tieteellinen hypnoosi ry:n kannan mukaan hypnoosia tulisi käyttää vain sellaisissa yhteyksissä, joissa on potilaan tai koehenkilön kanssa yhdessä sovittu hoidollinen tai tutkimuksellinen konteksti.

Tieteellisen hypnoosin tekijät ovat terveydenhuoltoalan laillistettuja ammattilaisia: lähinnä lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja psykologeja. Yksi heistä on yli 30 vuotta hypnoosia käyttänyt työelämäprofessori, Psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijaylilääkäri Hannu Lauerma, joka toimii myös Tieteellinen hypnoosi ry:n varapuheenjohtajana.

Hypnoosin pitäisi Lauerman mielestä olla yksi lisätyökalu vain niille ammattilaisille, jotka osaavat muutenkin hoitaa kyseessä olevia sairauksia tai häiriöitä.

”On todettu osuvasti, että maallikkohypnoosin yksi keskeinen ongelma on se, että jos ainoa työkalu on vasara, niin kaikki ongelmat alkavat näyttää nauloilta. Eli sitä sovelletaan kaikkeen – silloinkin, kun pitäisi olla esimerkiksi jakoavain, ruuvimeisseli tai pora”, Lauerma kuvailee.

Hannu Lauerma, kuva: Vesa-Matti Väärä

Hypnoosin perustekniikat ovat Lauerman mukaan helppoja.

Sami Minkkinen nousi tänä syksynä otsikoihin, kun hän hypnotisoi Posse-viihdeohjelman juontajia suorassa tv-lähetyksessä. Heistä osalta meni jalat alta, mikä kirvoitti julkista keskustelua lavahypnoosin eettisyydestä ja turvallisuudesta.

Minkkinen kertoo, että vain marginaalinen osa hänen työstään on viihteellistä hypnoosia.

”Vaikka viihdehypnoosi herättää ristiriitoja, niin se kuitenkin kiinnostaa ihmisiä. Haluan nostaa tietoisuutta siitä, mitkä meidän oikeat voimavaramme ovat.”

Hypnotisointi ei ole Minkkisen koko työnkuva, vaan hän muun muassa järjestää erilaisia yritysvalmennuksia ympäri Suomea. Mitään yhden miehen puuhastelua toiminta ei ole, sillä Minkkisellä on ympärillään tiimi, jossa on esimerkiksi erilliset vastuuhenkilöt pr-asioille ja tapahtumatuotannolle.

Tieteellisesti tarkasteltuna hypnoosissa on kyse prosessista, jossa pyritään mielikuvilla aikaansaatuihin kokemuksen muutoksiin. Edes tiedemaailmassa ei ole kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä siitä, mitä hypnoosi pohjimmiltaan on.

Hypnoosin perusmekanismeja on Lauerman mukaan saatu avattua aivokuvantamistutkimuksen avulla. Lopputulos ei ole kuitenkaan niin suoraviivainen, että se tarjoaisi helpon vastauksen siihen, miten hypnoosi toimii.

”Mahdotonta yksinkertaistaa kirjoittamatta useita sivuja”, Lauerma toteaa.

Hypnoosissa käytettäviä suggestioita – sanallisia tai sanattomia kommunikaation muotoja, joilla henkilö saadaan kokemaan asioita tai toimimaan tietyllä tavalla – on joka tapauksessa osattu hyödyntää eri tavoin iät ja ajat. Hypnoosia on käytetty niin maallikkoparantajien toiminnassa, luvanvaraisessa terveydenhuollossa kuin viihde-esityksissäkin.

Suggestointi tarkoittaa siis yksinkertaistettuna toisen henkilön ajatusten ja esimerkiksi käyttäytymisen muuttamista. Jokin ajatus siis ikään kuin juurrutetaan kohdehenkilön päähän.

Hypnoosin monenkirjavan käytön vuoksi myös suhtautuminen siihen vaihtelee laidasta laitaan. Yksi saattaa pitää sitä suoranaisena ihmeiden tekona, toinen silkkana humpuukina.

Lauerman mukaan ei ole epäilyksen sijaa sille, etteikö kysymyksessä ole vakavasti otettava ilmiö ja osaavissa käsissä myös kiistatta vaikuttavaksi todettu lääketieteellinen hoitomuoto.

Hypnoosin perustekniikat ovat kuitenkin Lauerman mukaan helppoja, joten ihmisen ei tarvitse olla lääketieteen ammattilainen niitä oppiakseen.

”Siinähän se ongelma piileekin. Tätä voi konkretisoida toteamalla, että kuka tahansa voi ottaa veitsen käteen ja leikata lihaa. Se ei kuitenkaan tee kenestäkään kirurgia eikä edes patologia. Hypnoosi on ihan yhtä helppoa”, Lauerma sanoo.

”Hypnoosin kanssa temppuillut henkilö ei sitä palautetta koskaan saa.”

Sami Minkkinen haluaa nähdä hypnoosin laajempana kokonaisuutena, jonka eri tasoille mahtuu hänen mielestään niin maallikoita kuin terveydenhuoltoalan ammattilaisiakin. Esimerkiksi yksilöhoidot hän jättää mieluusti psykologeille ja lääkäreille.

”Koen, että yksilöhoito on tosi vastuullista ja siihen pitää olla tarpeeksi aikaa”, Minkkinen perustelee.

Valvirasta kerrotaan, että hypnoosin antamista ei ole säädelty lailla, eikä hypnoosin käyttöä valvota. Kuka tahansa voi siis perustaa vaikka hypnoosivastaanoton. Osoitteesta julkiterhikki.valvira.fi voi katsoa, onko hypnotisoijalla terveydenhuoltoalan koulutus.

Minkkinen antaa kehuja Tieteellinen hypnoosi ry:lle.

”Onneksi Suomessa on valtavasti tekijöitä: hyviä psykologeja, psykiatreja ja lääkäreitä, jotka osaavat hypnoosia”, Minkkinen toteaa.

Hän neuvoo kuuntelemaan lääketieteen ammattilaisia, jos tarve on löytää apua sairauteen tai mielenhäiriöön.

Mistä on sitten kyse Minkkisen järjestämissä massahypnooseissa?

”Olen itse tehnyt sellaisen linjauksen, että teen mieluummin tällaisia kevyempiä juttuja vähän isommassa mittakaavassa kuin alan vaikkapa ottaa ihmisiä hoitoihin”, Minkkinen sanoo.

Minkkinen vertaa massahypnoosejaan joogatunteihin. Kyse on hänen mukaansa rentoutuksesta, johon liittyy tarinallinen mielikuvamatka.

”Kun pidän tällaisia isompia nettitapahtumia, niin on tosi tarkkaa, etten vie ihmisiä mihinkään syvään tilaan. Hypnoosia on eri tasoja, tämä on sieltä kevyemmästä päästä oleva rentoutus. Mutta riittävän rento, että voidaan ottaa vastaan positiivisia suggestioita vaikkapa oman itsetunnon vahvistamiseksi.”

”Äärimmäinen haittavaikutus on ikään kuin kirkkaalta taivaalta pudonnut psykoosiperiodi.”

Noin kerran viikossa järjestettävät massahypnoosit ovat maksuttomia. Minkkinen ei kertomansa mukaan halua veloittaa niistä, koska hänellä on omista loppuunpalamisista ja muista vaikeuksista selviämisen jälkeen halua auttaa myös pyyteettömästi muita.

Maksullista sisältöä ovat esimerkiksi erilaiset verkkoluennot ja -valmennukset.

Suorat hypnoosilähetykset keräävät Minkkisen mukaan satoja katsojia. Lähetyksen katsomisesta ei ole palautteen perusteella aiheutunut mitään epätoivottuja sivuvaikutuksia, hän kertoo.

”On ollut kiva havaita vakiosallistujia, jotka ovat kertoneet, etteivät he oikein tiedä, mitä on tapahtunut. Elämä on kuitenkin muuttunut parempaan.”

Asiantuntijaylilääkäri Lauerman mukaan hypnoosin mahdolliset ikävät jälkiseuraamukset voivat kuitenkin jäädä piiloon, koska maallikkohypnoosista puuttuvat ammattilaisten tekemät potilaskertomukset ja muu jälkiseuranta.

"Saattaa olla, että hypnoosin kanssa temppuillut henkilö ei sitä palautetta koskaan saa. Hänhän poistuu näyttämöltä ja häipyy ylhäiseen yksinäisyyteensä”, Lauerma sanoo.

Hän kertoo, että ihmiset tunnetusti kuvaavat kokemaansa vaikutusta positiivisemmin hoidon antajalle kuin muille henkilöille. Tämän vuoksi kliiniset tutkimukset vaikuttavuudesta ovat tarpeellisia.

”Toki siitä [maallikkohypnoosista] voi koitua apua. Kritiikissä on kyse ennen muuta hyötyjen ja haittojen suhteista”, Lauerma kertoo.

Hypnoosilla on mahdollista aiheuttaa tahattomasti vakaviakin seuraamuksia.

”Äärimmäinen haittavaikutus, joka on luotettavasti kuvattu useissa tapauksissa, on ikään kuin kirkkaalta taivaalta pudonnut psykoosiperiodi”, Lauerma sanoo.

Psykoosissa ihminen menettää todellisuudentajunsa. Tyypillisiä oireita ovat myös muun muassa hallusinaatiot, jotka koetaan todeksi.

Erityisen ongelmallisena Lauerma pitää lavahypnoosia, jossa kohteina on satunnaisia henkilöitä.

”Heidän soveltuvuuttaan hypnoosiin ei pystytä arvioimaan, eikä maallikko edes osaa arvioida sitä. Se on tarpeetonta riskinottoa”, Lauerma perustelee.

Suggestioherkälle ihmiselle tyypillisiä piirteitä ovat voimakas mielikuvitus ja taipuvaisuus erilaisiin haltioitumistiloihin. Maallikon ei Lauerman mukaan pidä itse yrittää arvioida sopivuuttaan hypnoosiin, vaan se on terveydenhuoltoalan laillistettujen ammattilaisten tehtävä.

"Hypnoosia ei pidä käyttää psykoottisiin tai psykoosiherkkiin potilaisiin, eikä ainoana hoitona vakavimpiin depressioihin”, Lauerma sanoo.

Lauerma nostaa esiin 1970-luvulla hypnoosiesityksiä pitkin Suomea tehneen Olliver Hawkin eli Olavi Hakasalon. Esimerkiksi Hawk ei Lauerman mukaan suinkaan karsinut hypnoosin suhteen ongelmallisella tavalla suggestioherkkiä ihmisiä pois, vaan ennemminkin pyrki haalimaan heitä näytöksissään lavalle.

”Kiertuekaudelta tiedetään useita tapauksia, jotka johtivat ongelmiin, joita lääkärit joutuivat sitten hoitamaan”, Lauerma sanoo.

Vakavat sivuvaikutukset eivät kuitenkaan ole Lauerman mukaan yleisiä hypnoosissa. Siitä huolimatta hän katsoo, että väistämättä jotain ikävää tapahtuu, jos hypnoosia käytetään laajamittaisesti varomattomasti.

Toisenlaisena varoittavana esimerkkinä Lauerma kertoo lääketieteen opiskelijasta, joka oli innostunut suggestiivisista menetelmistä.

”Hän päätyi tyhmyyttään soveltamaan tällaista parannusmuotoa opiskelutoveriinsa, jolla oli kipeytynyt isovarvas. No, hyvin suggestioherkkä kaveri sitten käveli koko seuraavan vuorokauden ihan sujuvasti sillä tunnottomalla varpaalla, joka oli murtunut. Ei siitä mitään suurempaa kiitosta herunut, koska varvas tietenkin kipeytyi entisestään ja turposi”, Lauerma kertoo.

Sillisalaattimaisesta taustastaan huolimatta hypnoosi on myös ihan tutkitusti hoitomuoto, joka sopii ainakin osalle ihmisistä tiettyjen vaivojen helpottamiseen. Kuten Lauerman kohtaaman epäonnisen opiskelijan tapauksestakin ilmenee, hypnoosia voi käyttää esimerkiksi kivunlievityksessä.

”Kivunhoidosta, ihan syöpäkipuja myöten, on valtavan paljon näyttöä. Kipuun vaikuttavat suggestiot laaditaan kiputyypin ja potilaan mieltymysten mukaisesti, ja kivun syyn pitää olla riittävällä varmuudella tiedossa”, Lauerma sanoo.

Myös esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymässä hypnoosia käytetään yhtenä virallisena hoitomuotona. Menetelmän toimivuus perustuu muun muassa siihen, että hypnoositila hidastaa suolen motiliteettia eli ulostemassaa eteenpäin liikuttavaa toimintaa.

”Sopivat suggestiot vielä tehostavat sitä”, Lauerma lisää.

Marraskuussa Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa hyväksytyssä Seppo Hiltusen väitöskirjassa käsitellään puolestaan hypnoosin aikaansaamia aivotoiminnan muutoksia ja sen käyttöä adhd-oireiden hoidossa.

Väitöskirjan johtopäätelmiä on muun muassa se, että hypnoterapia on käyttökelpoinen hoitomuoto aikuisilla, joilla on adhd.

Myös Sami Minkkinen rohkaisee nettisivuillaan, että ”hypnoosin avulla voi tehdä suuriakin muutoksia elämään”.

Tämä tarkoittaa Minkkisen mukaan käytännössä sitä, että hypnoosilla pystyy vaikkapa rakentamaan lisää itsevarmuutta. Silloin voi päästä eroon esimerkiksi esiintymiskammosta, kuten hän kokee itselleen tapahtuneen.

Minkkinen uskoo myös myötävaikuttaneensa monien ihmisten tupakoinnin lopettamiseen. Kyse on Minkkisen eroon tupakoinnista -hypnoosista, joka on massahypnoosien tavoin videotallenne.

Hypnoosi on Minkkisen saaman palautteen mukaan tuonut joillekin jopa sellaisen tunteen, etteivät he olisi koskaan edes polttaneet. Mitään tilastoa ihmisistä, jotka kertovat päässeensä eroon tupakasta videon avulla, ei kuitenkaan ole.

”Jos ihminen on valmis vähän opettelemaan hypnoosiin menemisen kykyä eli rentoutumaan, niin silloin meillä on mahdollisuus siellä syvissä tiloissa muuttaa vaikka joku käyttäytymismalli – esimerkiksi nikotiiniriippuvuus”, Minkkinen sanoo.

”Ilmeisesti suuri osa on luonut hypnoosia koskevat mielikuvansa lähinnä Aku Ankan perusteella.”

Lauerman mukaan tieteellistä näyttöä hypnoosin vaikuttavuudesta tupakoinnin lopettamisessa ei ole.

”Käytännön kokemusten painoarvoa heikentää se, että tupakointia jatkavat tai sen uudestaan aloittavat eivät yleensä tule ilmoittautumaan”, Lauerma arvioi.

Myös hypnoosin syvyyden säätely on Lauerman mukaan haastavaa – eikä edes pelkästään hypnotisoijan hallittavissa.

”Vaikka monet maallikot kuvittelevat voivansa aina säädellä hypnoosin syvyyttä, se määräytyy tosiasiassa lähinnä potilaan omien ja useimmiten tunnistamattomissa olevien ominaisuuksien mukaan”, hän kertoo.

Vaikka Minkkisellä ja Lauermalla on hyvin erilaisia näkemyksiä, he ovat ainakin yhdestä asiasta tismalleen samaa mieltä. Siis siitä, mihin suomalaisten käsitys hypnoosista voi pitkälti perustua.

”Tiedät varmaan sen perinteisen Aku Ankka -jutun: ’Pim, olet hypnoosissa!’ Hypnoosi on kuitenkin kaikkea muuta kuin sitä kliseistä juttua”, Minkkinen sanoo.

”Ilmeisesti hyvin suuri osa suomalaisista on luonut hypnoosia koskevat mielikuvansa lähinnä Aku Ankan perusteella”, Lauerma puolestaan pohtii.

Lauerma katsoo, että nykytilanteessa potilaiden on ylipäätään hyvin vaikea muodostaa realistista ja faktoihin perustuvaa mielikuvaa hypnoosista.

”Kun kaikennäköisiä väitteitä ja käsityksiä on niin jumalaton määrä”, Lauerma toteaa.

Juho Jokinen, teksti

Emilia Anundi, kuvat

Mira Helstelä, tuottaminen ja tekstin editointi

Outi Neuvonen, ulkoasu