Ruotsin lounaisessa kärjessä
uinuu paratiisi, jonka asukkaille
meri on tuonut satoja vuosia
elantoa ja nautintoa.

Nyt merestä on tullut uhka.
Jos ennusteet pitävät paikkansa,
Skanör ja Falsterbo jäävät tulevaisuudessa
nousevan meren alle.

Siksi ruotsalaiset päättivät rakentaa paratiisinsa ympärille muurin.

Ilmastonmuutos kiihdyttää merenpinnan nousua, joka uhkaa pientä paikkakuntaa Ruotsin lounaiskärjessä. Vuonna 2017 meri nousi jo yhden talon sisään ja useampaan puutarhaan.

Jussi Sippola HS, teksti

Magnus Laupa, kuvat ja videot

Meri aaltoilee kirkkaana, kun kolme ystävystä pulahtaa veteen. Aurinko on laskemassa Vellingen kunnassa aivan Ruotsin lounaiskärjessä. Uimarannalta näkyy Tanskaan vievä Juutinrauman silta ja ehkä Kööpenhaminakin, jos oikein silmiään siristää.

Niin kaunista, huokaa Lena Ecklund.

Mutta myös uhkaavaa.

”Merta ei voi pysäyttää”, Ecklund sanoo. ”Sitä voi hetken pidätellä, mutta ei pysäyttää.”

Lena Ecklund, Lotta Diab ja Mariana Maunitzow pulahtivat iltauinnille.

Skanörin ja Falsterbon niemimaa näyttää kartalla siltä kuin Ruotsi kastaisi varpaankyntensä veteen.

Niemimaa on pieni, mutta merkittävä osa Ruotsia. Keskiajalla alue kuului Tanskalle, ja 1100-luvulla täällä järjestetyt sillimarkkinat olivat yksi koko Pohjois-Euroopan tärkeimpiä kauppapaikkoja. Kerrotaan, että silliä uiskenteli vesissä aikoinaan niin paljon, että sitä pystyi kauhomaan merestä paljain käsin.

Vuosisatojen ajan meri on tuonut tänne iloa ja elantoa.

Vellingen kuntaan kuuluva alue on nykyään varakasta ja turvallista seutua. Täällä ovat Ruotsin parhaiksi kutsutut uimarannat ja golfkentät, paljon kaunista luontoa ja rantatontteja merinäköalalla.

Skanörin ja Falsterbon asuinalue on osa Vellingen kuntaa. Asukkaita on noin 7400.

Vieressä on Malmö, mutta eivät sen levottomuudet tänne kantaudu. Karu maailma on pyritty pitämään kaukana. Muutama vuosi sitten Vellingestä tuli Ruotsin ensimmäinen kunta, joka kielsi kadulla kerjäämisen.

Nyt pitäisi tehdä järeämpiä toimia. Vellingen pitäisi pysäyttää merenpinnan nousu, joka uhkaa nielaista koko niemimaan.

Katsokaapa itse merenpinnan nousua kuvaavaa ennustetta, joka perustuu Ruotsin turvallisuusvirasto MSB:n mallinnukseen. Animaatio kuvaa pahinta mahdollista tilannetta vuonna 2100, jos merenpinnan nousu jatkaa nykyisellä tahdilla ja jos aluetta kohtaisi äärimmäisestä sääilmiöstä johtuva tulva.

Vuosi 2100 kuulostaa olevan kaukana, mutta nyt syntyvät vellingeläiset ovat tuolloin alle kahdeksankymppisiä.

MSB:n arvion mukaan voimakkaan tulvan aiheuttama äärimmäinen sääilmiö voisi sattua kerran vuosisadassa.

Vesi voisi nousta ääriskenaariossa jopa lähes kolme metriä. Tässä animaatiossa veden pinnan lasketaan olevan korkeammalla kuin 1,5 metriä. Vesi peittäisi silloin kaupunkialueen lähes kokonaan.

Siksi Vellingen kunta haluaa rakentaa suojavalleja ja muureja, jotka pysäyttäisivät nousevan meren asutuksen ulkopuolelle. Suunnitelma näkyy kartassa punaisena viivana.

YYstävykset istahtavat pulahduksen jälkeen rannalle. Muurisuunnitelma on naisille tuttu. Lena Ecklund, Lotta Diab ja Mariana Maunitzow pitävät sitä lyhyen tähtäimen ratkaisuna.

”Sen avulla voimme elää vähän pidempään samalla tavalla kuin nyt, vaikka meidän pitäisi tehdä elämäntavassamme täyskäännös”, Ecklund sanoo.

Hän viittaa ilmastonmuutokseen, jota pitäisi hänen mielestään hillitä ankarammin toimin.

”Tuntuu, että ihmiset ovat enemmän huolissaan merinäköalastaan ja golfkentistään kuin ympäristöstä”, sanoo Maunitzow.

Vellingessä suojavallien rakentamisesta on puhuttu jo parikymmentä vuotta, ja nyt projekti on vihdoin liikkeellä. Viime vuoden toukokuussa hanke sai vihreää valoa Ruotsin maa- ja ympäristötuomioistuimesta. Kunta saa rakentaa noin 21 kilometriä pitkän suojarakennelman, joka koostuu erikorkuisista valleista ja muuriosioista.

Päätöksestä on kuitenkin valitettu, joten varsinaisten rakennustöiden aloitus on vielä jäissä. Tiettyjen osien rakentaminen tosin voitaisiin jo aloittaa, mutta kunta odottaa vielä ylemmän tuomioistuimen päätöstä.

Korkeimmillaan suojavalli tulee olemaan kolme metriä yli merenpinnan normaalitason. Rakennuskustannukset tulisivat olemaan vähintään 160 miljoonaa kruunua, ja valmista pitäisi tulla kymmenessä vuodessa.

Alla oleva video havainnollistaa, missä osa vallista kulkisi.

Aiemminkin suojavalleja voitaisiin tarvita, sanoo Erik Andersson, joka on kunnan vastuuhenkilö valliprojektissa. Andersson esittelee muurisuunnitelmia lähellä Pyhän Olavin kirkkoa, joka sijaitsee lähellä Skanörin uimarantaa.

Vallivirkamies nousee penkille ja heilauttaa kättään: ympärille levittäytyy laaja suojeltu niitty, kuin Pohjanmaan lakeus, joka päättyy Itämereen.

Erik Andersson toivoo Ruotsin valtiolta apua suojavalliprojektiin. Toistaiseksi sitä ei ole tullut. "Ei ole vellingeläisten vika, että meillä on ilmastonmuutos. Se on globaali ongelma."

Vuonna 2017 tänne iski tulva, kun meri myrskysi ja vesi nousi lähelle kirkkoa.

Sitä on vaikea käsittää, sillä meri näyttää olevan kaukana kirkolta. Maa on kuitenkin niin laakeaa, että maltillinenkin nousuvesi livahtaa nopeasti pitkälle. Vuonna 2017 vesi nousi jo monien puutarhaan ja yhden talon sisälle asti.

Kyseessä oli äärimmäinen sääilmiö, harvinainen myrskyn aiheuttama tulva, mutta periaatteessa sellainen voisi sattua milloin hyvänsä uudestaan.

Vellingessä on eletty todellisuudessa, jossa tulvia aiheuttava äärimmäinen sääilmiö on laskettu sattuvaksi kerran sadassa vuodessa, mutta ilmastonmuutoksen uusien ennusteiden mukaan vuodesta 2065 eteenpäin vastaava äärimmäinen sääilmiö sattuisi keskimäärin kerran vuodessa.

Se tarkoittaisi, että Skanör ja viereinen Falsterbo voisivat olla veden varassa joka vuosi. Jos siis suojavalleja ei rakennettaisi.

”Meillä on kiire, koska jo vuonna 2017 vesi nousi tähän talolle asti. Vaikka vesi olisi ylhäällä vain tunnin ajan, se tekee todella pahoja vaurioita vanhoille taloille”, Andersson sanoo.

”Siksi tuon talon asukas halusikin, että valli rakennetaan hänen tontilleen. Hän saa aika korkean muurin ympärilleen. Kun hän jatkossa istuu keittiössä, hän ei näe maisemaa ja merta, vaan muurin. Ja hän halusi sen, koska meri nousi hänen kotiinsa.”

Historiankirjoihin on kirjattu myös pahempi tulva. Se tapahtui vuonna 1872, jolloin merivesi nousi yli 2,2 metriä. Skanörin torilla kahlattiin kymmenen sentin syvyisessä vedessä.

Vuonna 2065 meriveden pinnan ennustetaan nousseen puolella metrillä, joten vuoden 1872 kaltainen tulva tarkoittaisi lähes 3 metrin vedennousua.

Kyllähän se on vakava paikka, sanoo Max Viiask, joka pyörittää kolmea hotellia Skanörilla ja Falsterbolla. Hotell Spelabäcken on alle kilometrin päässä rannasta.

Hotellinjohtaja Max Viiask.

”Kyllähän se on jo aika konkreettista, kun vesi nousee puutarhaan”, Viiask sanoo.

Animaatio näyttää, että Vellingen kuntaa koskevat skenaariot voisivat olla Spelabäcken-hotellillekin kohtalokkaita.

Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos on laskenut, että vuonna 2100 merivesi voisi nousta Skanörilla lähes kolme metriä.

Skenaariossa ilmaston lämpeneminen etenee nykyisellä tahdilla ilman ihmisen toimia ja nostaa meriveden pintaa.

Hotell Spelabäcken sijaitsee noin kaksi metriä merenpinnan yläpuolella, joten ääritulvassa merivesi yltäisi lähes metrin korkeudelle suhteessa hotelliin.

Kesäkuisena viikonloppuna Hotell Spelabäcken on epätavallisen hiljainen, koska koronavirus pitää turistimassat vielä poissa. Merenpinnan nousu olisi tietysti turismille vielä kovempi isku kuin korona. Viiask kannattaakin vallien rakentamista ja uskoo valtaosan paikallisista seisovan suunnitelman takana.

”Ja jos etsitte joitakuita, jotka asuvat merenrannassa, niin puhukaa vanhemmilleni. He asuvat 75 metrin päässä rannasta.”

Suuren valkoisen omakotitalon parvekkeelta näkyy kauas merelle. Eva ja Raivo Viiask kertovat asuneensa tässä talossa parikymmentä vuotta. Eva Viiask muistelee, että vuoden 2017 tulvien aikaan linnut uiskentelivat tuossa kävelytiellä.

”Jos ennuste pitää paikkansa ja meri nousee, jotain on tehtävä”, sanoo Raivo Viiask.

”Nähdäkseni ihmiset ovat positiivisia vallien suhteen, mutta eivät kaikki tietty pidä siitä, jos kaksi metriä korkea muuri tulee maiseman eteen.”

”Me golfkentillä haluaisimme tietysti, että vallit suojaisivat myös meitä, mutta nyt golfkentät jäävät niiden ulkopuolelle.”

Joakim Henriksson
”Tämä seutu on niin alavaa, että myrsky saattaa jo nyt nostaa merenpinnan korkealle.
Itse asun alueella, jossa merennousulla ei ole suoraa vaikutusta.”


Andreas Rode
”Meitä ei haittaa,
jos muurit tai vallit tulevat
kulkemaan kotimme ohi.”


Eva ja Raivo Viiask

Raivo Viiask ei kuitenkaan usko, että ihminen pystyy pysäyttämään ilmastonmuutosta.

”Se tapahtuu, jos se tapahtuu. Me emme voi sille mitään.”

Päästöjä ihminen voi hillitä, mutta luonnonvoimille on paha sanoa vastaan.

Mietitään vaikka tuota merta. Täällä Vellingessä sen nousu on suurempi uhka kuin vaikkapa Suomen rannoilla. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että Vellingessä maaperä kohoaa vain noin millimetrin vuodessa, kun vaikkapa Suomen merenkurkussa maa kohoa 8,5 milliä vuodessa.

Ero maankohoamisen nopeudessa taas johtuu siitä, että merenkurkussa oli aikoinaan paljon paksumpi jääkerros kuin Vellingessä. 10 000 vuotta sitten, kun jääkausi oli lopuillaan, painava jää painoi maata alaspäin. Nyt se nousee sieltä hiljalleen takaisin ylöspäin: merenkurkussa nopeammin kuin Vellingessä.

Merenpinta puolestaan nousee, koska maapallon lämpötila nousee. Merivesi itsessään laajenee lämmetessään, minkä lisäksi meriin virtaa lisää vettä, koska jäätiköt sulavat. Jäätiköiden sulamista kiihdyttää ilmastonmuutos, joka on ihmiskunnan aiheuttama, sanovat tutkijat.

”Tässä ilmastojärjestelmässä kaikki, suuri ja pieni ovat kytköksissä toisiinsa. Me olemme siinä mielessä kaikki samassa tilanteessa”, sanoo professori Petteri Uotila Helsingin yliopistosta.

Uotila tutkii meriä, ja tällä hetkellä hän keskittyy Etelämantereen alueen merien ja mannerjään sulamisen välisten yhteyksien tutkimiseen. Etelämanner tunnetaan myös nimellä Antarktis. Se on maailman kylmin maanosa ja lähes kokonaan jään peitossa. Ainakin toistaiseksi.

Jos mannerjäätiköt
sulaisivat kokonaan, merenpinta
nousisi 65 metriä.

YK:n kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tuoreimman raportin mukaan meren pinnan ennustetaan nousevan 10–25 senttimetriä vuoteen 2050 mennessä.

IPCC:n mukaan merenpinta tulee olemaan 28–62 senttimetriä nykyistä korkeammalla vuoteen 2100 mennessä, vaikka päästöjä vähennettäisiin runsaasti.

Etelämanner ei ole onneksi ihan heti sulamassa. Siihen voi mennä satoja tai tuhansia vuosia. Vaikka tarkempi ennustaminen on vaikeaa, sulamisen päämekanismit ja -seuraukset ovat tiedossa.

IPCC:n uusimman raportin mukaan Etelämantereen sulaminen voi seuraavan sadan vuoden aikana nostaa merenpintaa enintään metrin. Kun meri lämpenee, jäätikkö sulaa. Ja jos jäätikkö sulaa, merenpinta nousee. Lisäksi jäätikön sulamisella on ehkä yllättävämpikin vaikutus: kun jäätikkö sulaa, se muuttaa koko maapallon painovoimakenttää.

”Nämä toisen luokan seuraukset ovat hyvin mielenkiintoisia”, sanoo Uotila.

”Voi tuntua järjenvastaiselta, mutta Etelämantereen sulaminen nostaa vedenpintaa pohjoisella pallonpuoliskolla enemmän kuin vaikkapa Grönlannin sulaminen. Näin se painovoimakenttä muuttuisi.”

Kun Etelämantereen jäätikön massa pienenee, sen painovoima ei enää kykene vetämään samaa määrää merivettä puoleensa kuin aiemmin, joten merivesi kulkeutuu muualle.

Esimerkiksi Vellingeen.

Kunnassa tiedetään, että muurit ja vallit eivät ole mikään ikuinen ratkaisu. Suunnitelmissa on, että ne kestäisivät seuraavat 50 vuotta, minkä jälkeen niitä olisi mahdollisesti korotettava.

Merenpinnan nousujen ja laskujen kanssa eletään täällä jo nyt. Mahdollisten yllättävien tulvien lisäksi esimerkiksi ne Ruotsin upeimmat golfkentät ovat jo nyt säännöllisesti meren alla. Silloin tietyt reiät ovat poissa pelaajien käytöstä.

Mutta nyt golfkentällä riittää pelaajia ja rannalla uimareita. Kesäisenä iltana Skanörin rannan laiturilla juhlii nuorten porukka. Tänä kesänä he päättivät yhdeksännen luokan.

Jonna Wärnerson kehuu Vellingen olevan turvallinen paikka asua. ”Iltaisin uskaltaa kävellä kadulla.”

”Olemme olleet rannalla niin paljon kuin mahdollista”, kertoo 16-vuotias Jonna Wärnerson.

Kaverukset ovat kuulleet muurisuunnitelmasta, mutta eivät juuri nyt ehdi jutella siitä sen tarkemmin.

He juoksevat laiturin nokkaan ja hyppäävät mereen. Vesi on lämmintä.

Jussi Sippola, teksti

Magnus Laupa, kuvat ja videot

Hanna Kainulainen, animaatiot ja kartat

Katriina Pajari, tekstin editointi

Taru Ukkola, ulkoasu ja tuottaminen