On fresh vaihtaa kieli kesken keskustelun englanniksi, eikä cap tarkoita todellakaan lippalakkia. Näin käytät oikein tämän hetken muotisanoja.
Pauliina Grönholm ja Minna Pölkki, teksti
Sheesh! Tämä sana kuuluu nyt ihan kaikkialta. Videopalvelu Tiktokissa siltä ei voi välttyä. Sama toistuu ruokaesittelyistä tanssivideoihin – tekemistä tehostetaan äänekkäällä, korkealla huudolla. Sheeeeeeesh!
Mistä ihmeestä on kyse?
Lyhyesti selitettynä sana merkitsee ihastelua tai ihmettelyä. Sitä, että jokin on oikein hienoa tai myönteisellä tavalla yllättävää.
Pidempi selitys onkin sitten hieman mutkikkaampi:
Helmikuussa 2021 muuan Tiktok-käyttäjä nimeltään Meetjulio julkaisi videon sammakosta sheesh-äänteen säestämänä. Kukaan ei tiedä miksi, mutta sana alkoi levitä. Sammakkovideon alkuperäistä ääniraitaa on käytetty sittemmin yli 100 000 videossa.
Otetaan esimerkki suosittujen suomalaistubettajien videolta, jota on katsottu satojatuhansia kertoja. Sillä vantaalaiset Abdirahman Keinaan ja Ibrahim Manza eli Molybros kyselevät ihmisiltä ”paljon sun outfit maksaa”.
”Haluutsä vähän spinnaa [kääntyä, pyörähtää] näille”, Manza pyytää videolla yhdeltä haastateltavalta.
”Sheeeesh”, hän sitten huudahtaa, kun tämä esittelee kameralle 650 euroa maksavia housujaan.
Somesta ilmaus on siirtynyt sittemmin myös tosielämään.
Juuri näin nuorten kieli nyt elää ja muotoutuu. ”Joku alkaa käyttää sanaa ja toistaa ja toistaa sitä, ja sitä kautta se lähtee leviämään”, Manza selittää.
Sheesh oli yksi sanoista, jotka mainittiin useasti, kun HS helmikuussa kartoitti kyselyllä nuorten suosimia ilmauksia. Kyselyyn tuli 328 vastausta.
Tällaisia sanoja ja sanontoja nousi esiin:
Koska yksittäisten sanojen todellista suosiota on vaikea todentaa (ja koska tämän jutun tekijät ovat keski-ikäisiä), avuksi pyydettiin Keinaania ja Manzaa.
He ovat kotoisin Vantaan Myyrmäestä. Keinaan on asunut Myyrmäessä syntymästään saakka, ja Manza muutti sinne Kongosta ollessaan neljävuotias.
Molybrosia voi pitää eräänlaisina nuorisokielen asiantuntijoina. Heidän suosituimpia ”paljon sun outfit maksaa” -videoitaan on katsottu yli 800 000 kertaa.
Kun Youtube-suosio räjähti, he olivat vielä alaikäisiä. Tilauksesta kaksikko on tehnyt erilaisia nuorille suunnattuja videoita aina Verohallinnosta ministeriöihin.
”Meitä pyydetään mukaan eri juttuihin, kun halutaan tavoittaa erityisesti nuoret”, Keinaan sanoo.
Videoillaan he ovat silti omia itsejään, aitoja. Kieli, jota he käyttävät, on sekoitus myrtsiä (Myyrmäen slangia), yleiskieltä ja sosiaalisen median puhetapaa.
Tämän jutun videoilla he selittävät, kuinka hittisanoja käytetään.
Ei ole yllätys, että eniten vaikutteita nuorten puhekieleen tulee englannista. Lauseita ryyditetään nyt sellaisilla ilmauksilla kuin smooth, chill, I see, respect ja bro.
Keinaanin ja Manzan mukaan ”kaikki tietävät” myös sanat flipata, fleksata, sus ja cap tai no cap.
Yksi ilmiö, joka vanhemmista ihmisistä saattaa kuulostaa erikoiselta, on äkillinen ja luonteva kielen vaihtaminen – silloinkin, kun puhujien äidinkieli on suomi. Nuoret saattavat käydä pitkiäkin pätkiä keskustelusta englanniksi.
Varsinkin hiphop-porukoissa on jo pitkään otettu lainasanoja somalin kielestä. Se on luontevaa, sillä somalitaustaiset ovat pääkaupunkiseudulla iso ryhmä.
Keinaanin mukaan suosiossa on nyt esimerkiksi haye. Sana on somalin kieltä ja tarkoittaa ok. Haye on levinnyt myös ei-somalinkielisten käyttöön – ainakin pääkaupunkiseudulla, Keinaan arvelee.
”Sitä käyttävät ihan valkoiset suomalaiset nuoret.”
Tehdään pistokoe Kuopioon.
Matkuksen kauppakeskuksen oleskelutilassa viettävät aikaa Peppi Pennanen, 15, Milla Kauhanen, 14, ja Maisa Kauhanen, 14. He ovat tulleet koulun jälkeen etsimään Millalle farkkuja ja lykkäämään vähän kokeisiin lukemisen aloitusta.
Tiedättekö mitä tarkoittaa haye?
Mutta haye ei kuulosta tutulta.
Kolmikko puistelee päätään myös HS:n kyselyssä mainituille, pelimaailmasta levinneille ilmauksille MVP [most valuable player, suom. hyvä pelaaja], GN [good night, suom. hyvää yötä] ja TY [thank you, suom. kiitos] tai TYSM [thank you so much, suom. kiitos paljon].
Tytöt arvioivat, että ilmaukset yleistyvät ensin Helsingissä.
”Kuopio tulee ehkä vähän jäljessä”, Maisa Kauhanen sanoo. ”Jos ei ymmärrä jotain, ei sitä kyllä kehtaa kysyä. Voi vaikka googlata.”
Mutta paljon enemmän listassa on kuitenkin sanontoja, jotka ovat kuopiolaisillekin tuttuja. Osaa he sanovat itsekin käyttävänsä. Sellaisia kuten gang gang (hengailla) ja leija (siisti; cool).
Uusia ilmaisuja he sanovat omaksuvansa etenkin Tiktokista. Tai kavereilta – jotka hekin ovat todennäköisesti poimineet ne Tiktokista.
Myös sadat kyselyyn vastanneet sanoivat, että uudet ilmaukset tulevat pääosin sosiaalisesta mediasta.
Tiktokin lisäksi niitä imetään muun muassa Snapchatista ja Youtubesta.
Etenkin Tiktok voi nostaa ällistyttävän nopeasti jonkin hokeman suosioon.
Sellainen on esimerkiksi pieneksi sensaatioksi nousseen Island Boysin lanseeraama hengailua kuvaava ilmaisu. Floridalaiskaksosten Gang Gang -kappaletta on versioitu videopalvelussa uudestaan ja uudestaan ympäri maailmaa.
Ay, sittin’ with the gang gang slang, you ain’t just sayin’ no cane, laulussa sanotaan.
”Sitä voidaan käyttää, kun halutaan oman porukan kesken tapahtuvaa hengailua tai toimintaa”, selventää gang gangin merkitystä eräs HS:n kyselyn vastaajista.
Joskus riittää, että joku julkisuuden henkilö vain sattuu sanomaan jotain. Kun Khloé Kardashian alkoi käyttää ilmausta okurr (ok), se levisi pian kaikkialle.
Kieli heijastaa kulttuuria. Ei siis ole yllätys, että someympäristön trendit näkyvät puheessamme, sanoo kielitieteen tutkijatohtori Lasse Hämäläinen Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut kielenkäyttöä netin yhteisöissä ja erityisesti Ylilauta-sivustolla.
Nuoret ovat kielellisesti luovia, ja sosiaalinen media antaa luovuudelle erinomaiset puitteet. Hämäläinen ei kuitenkaan erottelisi nuorten nettikieltä ja puhekieltä.
"Nuoret eivät erikseen ’mene nettiin’, vaan se on läsnä elämässä käytännössä koko ajan”, hän huomauttaa.
Suosioon ponnahtavat ilmiöt syntyvät usein pienessä kaveriporukassa, josta ne leviävät syystä tai toisesta sosiaalisen median vauhdittamana laajemmalle.
Somessa keksinnöt korostuvat eri tavalla kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa juuri alustan laajuuden ansiosta.
”Niin moni pääsee ilmaisuihin käsiksi ja levittää niitä. Lisäksi somessa julkaisemisen kynnys on matala ja julkaisualustoja on monia”, Hämäläinen sanoo.
Pelikulttuurista imetään nyt paljon.
Muidenkin kuin pelaajien käytössä yleisiä ovat lyhenteet, kuten MVP (most valuable player, suom. hyvä pelaaja, hyvä kaveri), TY (thank you, suom. kiitos) ja GG (good game, suom. hyvä peli, hyvin suoriuduttu tai tehty).
”Nämä ovat aika yleisiä ja vakiintuneita lyhenteitä. Niiden leviämiseen on vaikuttanut se, että ne ovat helposti pääteltäviä eikä niiden merkityksissä tule yleensä sekaannuksia”, Hämäläinen arvioi.
Kuopiolaisten kaveripiirissä käytetään tällä hetkellä esimerkiksi ilmaisuja kahtellaan (mietitään) sekä nam, isäs tai no kysyinkö.
”Näitä on vähän vaikea selittää”, tytöt nauravat.
Yritetään kuitenkin.
Nam sanotaan ironisessa merkityksessä vaikka silloin, kun ruoka on ollut pahaa tai ei haluaisi tehdä jotain. Jos joku selittää jotain turhaa, siihen saatetaan vastata ”no kysyinkö”. ”Isäs” taas voi tokaista, jos esimerkiksi ei tiedä vastausta kysymykseen tai kysymys on turha.
Vaikka kuulostaa siltä, että kuopiolaistytöt puhuvat enimmäkseen yleiskieltä, Savon murteella maustettuja ilmaisujakin sanavarastosta löytyy. Jos kaveri kertoo vaikka, että hänellä on treenit, siihen voi vastata sennoot näkönennii (sen olet näköinenkin).
Herttaisen savolainen on myös kolmikon ”vanhempiystävälliseksi” nimeämä kirosana suakeli (saakeli).
Nuorten kielenkäytölle on aina ollut tyypillistä erottautuminen, sanoo yliopistonlehtori, sosiolingvistiikan tutkija Heini Lehtonen Helsingin yliopistosta.
Kieli kuuluu ihmisen tyyliin – se liittyy siihen, missä porukassa hengaa, mitä harrastaa, mitä musiikkia kuuntelee ja mitä katsoo. Puhetavalla tehdään näkyväksi, missä porukoissa pyöritään.
”Kielellä toisaalta samaistutaan sellaisiin, joiden kaltaisia halutaan olla, ja toisaalta erottaudutaan niistä, joihin ei haluta samaistua”, Lehtonen sanoo.
Sosiaalisen median kautta pienen porukan ilmaukset voivat kuitenkin levitä pienistä piireistä yleiseen käyttöön.
Monet kielen ilmiöt ovat itse asiassa alun perin vanhaa perua, mutta merkitys laajenee sosiaalisen median myötä.
Merriam-Webster-verkkosanakirjan mukaan esimerkiksi sheesh-ilmaisua käytettiin englannin kielessä jo 1950-luvulla ilmaisemaan pettymystä, ärsytystä tai yllättyneisyyttä.
Some levittää sanonnat nopeasti ympäri maailmaa. Mutta samalla kokonaiset merkitykset saattavat muuttua.
Kanadalainen kielentutkija Gretchen McCulloch käyttää kirjassaan Because Internet – Understanding the New Rules of Language esimerkkinä kirjainlyhennettä LOL (laughing out loud, suom. nauraa ääneen). Se esiintyi verkkokeskusteluissa ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla tarkoittaen ääneen nauramista.
Tätä nykyä ilmaisulla on ironinen sivukaiku ja sillä saatetaan kuitata pilkallisesti jokin asia. Uusi tapa ilmaista nauramista on pääkalloemoji (nauran kuollakseni).
Vastaavasti lyhennettä good night eli GN saattoi vielä jokin aika sitten käyttää normaalissa merkityksessä, siis nukkumaan mennessä. Tätä nykyä kirjainyhdistelmä on saanut myös toisenlaisen merkityksen.
”Jos vaikka sattuu jotain, mistä ei pidä, niin siihen voi vastata GN, jolloin se tarkoittaa ironisesti en jaksa”, kuvaa eräs HS:n kyselyyn vastaajista.
Leija taas oli ennen haukkumasana, jolla tarkoitettiin ylimielistä henkilöä. Nyt se merkitsee coolia: ”Toi sun takki on nii leija.”
Aikuisten voi olla vaikea pysyä nuorisokielen merkitysten perässä, kun ilmaukset vaihtuvat ja tilalle tulee uusia. Maisa Kauhasen mukaan aikuisilla saattaa olla ”vieläkin käytössä jotkut vuoden 2019 jutut”.
”Kyllä ne joskus kysyy, että mitä tuo tarkoittaa. Tai antaa vain olla, kun ei ne pysy perässä”, Peppi Pennanen sanoo.
On myös tilanteita, jolloin aikuiset eivät yhtään ymmärrä, kertovat HS:n kyselyyn vastanneet nuoret.
”Vanhemmat ihmiset luulevat, että jos joku sanoo ’cap’ tai ’no cap’, niin puhutaan oikeista lippalakeista eikä valehtelusta”, kuvaa eräs vastaajista.
Vaikka osaamista ei olisi, vanhemmat yrittävät käyttää ilmauksia: ”Isä käyttää sanaa random aivan väärin. Joku ruoka saattaa maistua rändömiltä, kun se on hyvää. Ei mitään järkeä. Ei oo fresh!”
Ja kun hittisanat uivat aikuisten puheeseen, ne muuttuvat noloiksi. Näin on käynyt esimerkiksi boomerille. Sana tuli tunnetuksi kaikille viimeistään silloin, kun pääministeri Sanna Marin (sd) käytti sitä Instagram-tarinassaan.
”Boomeria ei käytä enää kuin x-sukupolviset [keski-ikäiset] ja vanhukset”, kommentoi eräs vastaaja.
Vaikka ilmausten suosio hulmahtaa nopeasti suureksi, yhtä nopeasti ne myös kuolevat.
Sheesh-huudahduskin taitaa olla jo elinkaarensa päässä. Ainakin kuopiolaisten tuttavapiirissä hohto on jo hiipunut.
”Joskus syksyllä kaikki käyttivät sitä, mutta nyt ei paljon kukaan”, Peppi Pennanen sanoo.
Abdirahman Keinaanin mukaan ilmaisua käytetään myös uudessa merkityksessä: kun halutaan pilkata jotain tai ihastella ironiseen sävyyn.
”Vitsillä.”
Pauliina Grönholm ja Minna Pölkki, teksti
Janne Elkki, videot
Mika Ranta ja Akseli Muraja, kuvat
Pipsa Palttala, tuottaminen ja editointi
Olli Nurminen ja Kimmo Koskinen, ulkoasu
JULKAISTU 3.4.2022 © Helsingin Sanomat
Oikaisu maanantaina 4.4. kello 12.35: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että ilmaus "cap" tarkoittaisi totta ja "no cap" epätotta. Merkitykset ovat kuitenkin juuri päinvastaiset. Cap-ilmauksella tarkoitetaan esimerkiksi, ettei usko toisen kertomaa todeksi. No cap -ilmauksella taas voi viestittää, ettei valehtele eli joku asia on totta.