VIISI ISKUA KOHTI SIVIILEJÄ
Venäjä tulittaa tahallaan siviilikohteita, sanoo asiantuntija. HS käy läpi viisi julmaa iskua, joista on saatu harvinaisen paljon tietoa sosiaalisesta mediasta.
Pipsa Palttala HS, teksti
Viidentenä päivänä Venäjän hyökkäyksen alusta sota sai uuden tyrmistyttävän käänteen. Sosiaalisessa mediassa alkoi levitä kuvia ja videoita keskelle katua sataneista raketeista, ilmiliekeissä olevista hallintorakennuksista ja tavallisten ukrainalaisten tuhoutuneista olohuoneista.
Kuvat olivat Harkovasta, Ukrainan toiseksi suurimmasta kaupungista lähellä Venäjän rajaa.
Oli käynyt selväksi, ettei Venäjä edes yritä välttää siviilien tappamista.
Eri arvioiden mukaan Ukrainassa on kuollut vähintään tuhat siviiliä sen jälkeen, kun Venäjä runsas kuukausi sitten aloitti hyökkäyksensä. Iskuja on kohdistettu asuintaloihin, päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin, kulttuurilaitoksiin ja lukemattomiin muihin ei-sotilaallisiin kohteisiin eri puolilla Ukrainaa.
Venäjän tekemät iskut siviilikohteisiin Ukrainassa 24.2.–22.3.
Iskeekö Venäjä tahallaan siviilikohteisiin?
”Näkisin niin”, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen.
Venäjän pyrkimyksenä on saada aikaan psykologinen vaikutus eli murentaa kansan tahto puolustautua, Paronen arvioi. Hyökkääjä pyrkii osoittamaan oman voimansa – sekä samalla puolustajan voimattomuuden.
Tähtäämisellä siviileihin on myös ”instrumentaalinen tavoite”. Niiden takia paikallinen väestö pakenee, ja lähtijöiden auttaminen taas sitoo ukrainalaisten voimaa.
Sodan kauhistuttavista seurauksista tavallisille kansalaisille tiedetään kenties yksityiskohtaisemmin kuin koskaan aiemmin. Se johtuu ajasta, jossa elämme.
Ukrainalaiskaupungit ovat täynnä turvakameroita, liikennekameroita – ja tavallisia ihmisiä puhelintensa kanssa. Toisaalta on Mariupolin kaltaisia paikkoja, joissa tiedetään kuolleen paljon siviilejä mutta joista tulee vain vähän tietoa Twitterin tai Telegramin välityksellä. Mariupolista sähköt ovat olleet viikkoja poikki, ja olot ovat katastrofaaliset.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu OHCHR pitää lukua konfliktissa kuolleista ja loukkaantuneista siviileistä. Vahvistettujen tietojen mukaan kuolleita on ainakin 977. Heistä 196 on miehiä, 144 naisia, 27 poikia ja 12 tyttöjä. Lisäksi 42 lapsen ja 556 aikuisen sukupuolta ei ole saatu varmistettua. Iskuissa loukkaantuneita on ainakin 1 594.
Ukrainan antamat arviot siviiliuhreista ovat moninkertaisia, ja todellinen totuus selviää vasta sodan loputtua. Inhimillisten menetysten määrä on joka tapauksessa mittaamaton.
HS käy läpi viisi siviileihin kohdistunutta iskua, joista on saatu tietoa sosiaalisen median eri kanavien kautta.
Materiaalin on koonnut ja todentanut oikeaksi John Helin, joka päivittää avointen lähteiden tiedustelua hyödyntäen tilannekarttaa Ukrainan sodasta yli kymmenen muun suomalaisen vapaaehtoisen kanssa. Helin avustaa HS:ää sotauutisoinnissa varmentamalla some-materiaalia oikeaksi.
Harkova
28.2.
Silmittömän julma isku
muutti sodan luonnetta.
Maanantaina 28. helmikuuta Venäjä iski voimalla Pohjois-Ukrainassa sijaitsevan Harkovan ydinkeskustaan. Useita raketteja iskeytyi keskusaukion ympärillä sijaitseviin hallintorakennuksiin sekä asuinkortteleihin. Kuvat tuhoista levisivät maailmalle nopeasti.
Ainakin 11 ihmistä kuoli ja lähes 40 loukkaantui. Kuolonuhrien joukossa oli paikallisten viranomaisten mukaan neljä vedenhakuun pommisuojasta lähtenyttä ihmistä sekä kolmilapsinen perhe, jonka auto syttyi tuleen.
Toisella videolla näkyy tuhoja Klochkivska-kadulla ja raunioiden keskellä yksi uhreista, jonka jalka on repeytynyt irti. Ukrainan valtakunnansyyttäjä Iryna Venediktova kertoi myöhemmin Twitterissä oletettavasti samasta uhrista, joka kuoli hänen mukaansa myöhemmin vammoihinsa.
Harkova on suunnilleen Helsingin metropolialueen kokoinen kaupunki.
”Tämä päivä osoitti, että kyse ei ole pelkästään sodasta vaan meidän, ukrainalaisten ihmisten, murhaamisesta”, Harkovan pormestari Igor Terkhov kirjoitti Telegramissa.
”Harkova ei koskaan aiemmin pitkän historiansa aikana ole kokenut tällaista: ohjukset osuvat asuintaloihin tappaen ja vakavasti haavoittaen viattomia ihmisiä.”
Iskut Harkovan siviilikohteisiin ovat sittemmin jatkuneet. Kaupungin keskusta on käytännössä tuhoutunut. Venäjänkielisessä Harkovassa oli ennen hyökkäyksen alkua 1,5 miljoonaa asukasta.
Iskuja pidettiin strategisena käänteenä Venäjän hyökkäyksessä.
”Alkupäivinä asiantuntijat ihmettelivät, miksi tämä näyttää nyt tältä. Se ei ollut sellaista, miltä venäläisen tulenkäytön oletetaan näyttävän”, sanoo Antti Paronen.
Sotaeksperttien mukaan Harkovan tapahtumat osoittivat ensimmäisinä sodan luonteen muuttumisen ”venäläisittäin tyypilliseksi”. Venäjän sodankäyntiin tiedetään liittyvän massiivinen tykistöaseiden käyttö.
”Kaikki hyökkäyskiilan edeltä halutaan tuhota, jotta päästään etenemään”, Paronen selittää.
Siviilikohteiden pommitukset ovat sittemmin jatkuneet kiivaina. Harkovan keskusta on tulitettu likipitäen maan tasalle.
Tšernihiv
16.3.
Yhden päivän aikana
53 kuollutta siviiliä.
Kello oli noin kymmenen aamulla, ja joukko ihmisiä jonotti pohjoisukrainalaisessa Tšernihivin kaupungissa ostamaan leipää kaupasta. Silloin venäläiset avasivat todennäköisesti kranaatinheittimillä tulen kohti väkijoukkoa.
Ammukset osuivat korkeaan asuinrakennukseen ja lähelle kauppaa, paikalliset viranomaiset kertoivat. Kymmenen jonossa seissyttä kuoli välittömästi, kolmen kerrottiin kuolleen myöhemmin. Haavoittuneita oli useita.
Tapahtumista todistaa sivullisen henkilön pian iskun jälkeen kuvaama ja geopaikannuksella oikeaksi todennettu video. Maassa näkyy sumennettuja ruumiita sekä juoksevia ihmisiä kuljettamassa yhtä uhreista lähellä seisovaan autoon.
Asukkaiden tviitit kertovat järkytyksestä ja tyrmistyksestä.
Myöhemmin kerrottiin, että yksi iskussa kuolleista oli Yhdysvaltain kansalainen. Amerikkalaisviestinten mukaan mies oli matkustanut Pohjois-Ukrainaan, sillä hänen ukrainalainen vaimonsa oli siellä saamassa hoitoa MS-tautiin.
Venäjän rajan tuntumassa sijaitseva Tšernihiv on siviiliuhrien määrällä laskettuna yksi pahimmin kärsineistä kaupungeista. Pelkästään maaliskuun 16. päivänä kuoli 53 siviiliä. Toinen synkkä yksittäinen päivä oli 4. maaliskuuta, jolloin kerrostaloon osuneessa ohjusiskussa kuoli 33 ihmistä ja loukkaantui 18.
Kramatorsk
18.3.
Venäläisten isku keskustaan
tuhosi 40 rakennusta.
Täysmittainen tuho. Niillä sanoilla voisi kuvata näkymiä Kramatorskissa venäläisjoukkojen iskun jäljiltä 18. maaliskuuta.
Venäjä iski tuona päivänä useilla ohjuksilla tai raketeilla kaupungin hallintorakennuksiin sekä asuinalueelle. Ainakin kaksi siviiliä kuoli ja 26 loukkaantui.
Iskusta julkaistiin runsaasti kuvia ja videoita sosiaalisen median eri kanavissa. Tuhoutuneita tai vaurioituneita rakennuksia oli ainakin 40, niiden joukossa muun muassa koulu.
Yhdessä paikan päältä lähetetyssä tviitissä mies suree opinahjonsa menettämistä. Toinen taas kiroaa venäläiset ”fasistit”, jotka ovat ”tappaneet tuhansia siviilejä Ukrainassa”.
Kramatorsk on noin 160 000 asukkaan kaupunki Donetskin alueella.
Herson
21.3.
Aseettomien siviilien
mielenosoitukseen ammuttiin.
Venäläisjoukot hajottivat väkivalloin mielenosoituksen Hersonin kaupungissa eteläisessä Ukrainassa aiemmin tällä viikolla. Sotilaiden kerrottiin käyttäneen erilaisia kranaatteja ja ampuneen käsiaseilla ilmaan. Ainakin yksi siviili loukkaantui välikohtauksessa.
Vapaudenaukiolla kuvatuilla videoilla ihmiset kävelevät ensin rauhallisesti ja pakenevat sitten tulitusta. Aukiolta nousee mustaa savua.
Ukrainan Amnestyn johtaja Oksana Pokalchuk jakoi tapauksesta videon Twitter-tilillään ja luonnehti venäläisten sotilaiden toimintaa ”vastenmieliseksi, inhottavaksi, epäinhimilliseksi ja laittomaksi”.
Venäjän joukkojen kerrottiin jo maaliskuun alussa vallanneen noin 300 000 asukkaan Hersonin. Kaupunkilaiset ovat toistuvasti osoittaneet mieltään miehitysjoukkoja vastaan.
Makariv
17.3.–22.3.
Kyläpäällikkö lähettää Telegram-
viestejä tuhon keskeltä.
Kiovan länsipuolella on pieni kylä, jonka sijainnista tuli heti sodan alkupäivinä sille itselleen tragedia. Makariv on ollut viikkoja raskaiden taistelujen näyttämönä, sillä Venäjän joukot ovat pyrkineet sen kautta Kiovaan.
Pääkaupunkiin on valtatietä pitkin Makarivista vajaan 60 kilometrin matka. Venäläiset ovat enemmän tai vähemmän pitäneet tietä hallussaan.
Tämän viikon tiistaina Ukrainan hallinto ilmoitti, että Makariv olisi vallattu takaisin venäläisiltä. Asioiden laidasta ei ole kuitenkaan varmaa tietoa, mikä pätee yleensäkin etulinjan taisteluihin. Esimerkiksi Washington Postin toimittajat todistivat kylässä keskiviikkona yhä venäläisten raskasta tykistötulitusta.
Joka tapauksessa kylä on tuhottu.
”Kaduilla ei näy ihmisiä. Joka toinen talo on vahingoittunut tai tuhottu”, Makarivissa alkuviikolla käynyt Kiovan alueen poliisipäällikkö Andryi Nebytov kuvaili näkymiä Facebook-päivityksessään.
Jotain kuitenkin tiedetään. Säännöllistä raportointia Makarivin tilanteesta on jatkanut kyläpäällikkö Vadim Tokar, joka jakaa rohkaisevia viestejä kyläläisille omalla Telegram-kanavallaan.
”Makariv, rohkeuden etuvartio. Musta päivä”, hän kirjoitti sodan 23. päivänä.
”Tänään, venäläisten natsien tulituksen seurauksena, menetimme kuusi poikaa, puolustajiamme, maanmiehiämme... (lista nimiä). Yhtä sankareistamme ei ole tunnistettu. Taivasten valtakunta! Osanotto perheille ja ystäville... Viisi poikaa sai eriasteisia vammoja. Minulla ei ole muuta sanottavaa. Eläkäämme! Me voitamme!”
Pipsa Palttala, teksti
John Helin, kuva- ja videomateriaalin kerääminen ja todennus
Juhani Saarinen ja Miro Nurmela, kartan tietojen keruu
Boris Stefanov, animointi ja aloitusvideo
Petri Salmén, grafiikka
Taru Ukkola, ulkoasu ja tuottaminen
Oikaisu 27.3.2022 klo 13.30: Jutun alussa mainittiin alun perin Harkovan sijaitsevan lähellä Valko-Venäjän rajaa. Oikeasti Harkova sijaitsee lähellä Venäjän rajaa.
JULKAISTU 27.3.2022 © Helsingin Sanomat