Tervetuloa uutisten maailmaan!
Reportteri Repo ja Susi Sepittäjä johdattavat sinut uutistyön ytimeen hauskojen esimerkkien avulla. Oppaasta löydät vinkkejä ja ohjeita oman uutisen tekoon. Tavoitteena on oppia uutistyön perustaitoja ja kirjoittaa lopulta oma uutinen.
Tämän oppaan avulla opit:
Mikä on uutinen
Ketkä uutistyötä tekevät
Millaisia uutiset voivat olla
Mistä ja miten tietoa löytyy
Millaisia kuvia uutistyössä käytetään
Mistä osista uutisartikkeli koostuu
Kuinka teet uutisen itse
Anna Järviluoma HS, tekstit
Sanna Kallio HS, kuvitukset ja animaatiot
Ensimmäiseksi selvitetään, mikä tekee uutisesta uutisen. Mikä tahansa asia ei nimittäin ole uutinen.
Valeuutinen on teksti tai video, joka näyttää oikealta uutiselta, mutta sen sisältämät asiat eivät pidä paikkaansa. Valeuutisten tarkoitus on levittää väärää tietoa, jolla yritetään vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja valintoihin.
Jotta aihe kannattaa nostaa uutiseksi, sen tulee houkutella lukijoita. Mikä ihmisiä sitten kiinnostaa?
- Lähellä tapahtuvat asiat, kuten oman koulun purkaminen
- Mahdollisimman montaa ihmistä koskettavat asiat, kuten koronavirus
- Julkisuuden henkilöiden tekemiset ja sanomiset, kuten laulaja Justin Bieberin uusi hittibiisi tai Suomen pääministerin puhe
- Karmaisevat uutiset, kuten suuren tuhon tehnyt maanjäristys
- Yllättävät asiat, kuten avaruudesta löydetty uusi planeetta, jolla on mahdollisesti elämää
Uutistyö on parhaimmillaan monen eri ammattilaisen yhteistyötä. Muun muassa seuraavat henkilöt tekevät töitä uutismaailman sykkeessä.
Toimittaja etsii luotettavaa tietoa ja tekee sen perusteella uutisen esimerkiksi sanomalehteen tai televisioon. Toimittajan työpäivään kuuluu esimerkiksi lehden suunnittelua, ihmisten haastattelemista ja uutisten kirjoittamista. Myös videoiden teko voi olla osa toimittajan työtä. Myös lukijoiden palautteisiin vastaaminen kuuluu toimittajan tehtäviin.
Päättää aiheet, joista toimittajat tekevät uutisia. Hän pitää huolen siitä, että toimittajat tietävät, mitä tekevät seuraavaksi. Uutispäällikkö johtaa toimituspalavereja, joissa tehtävät jaetaan. Hän huolehtii, että uutisaiheita ja niistä tehtäviä uutisartikkeleita on tarpeeksi.
Johtaa lehden toimintaa. Hän on vastuussa siitä, mitä uutisia hänen mediassaan julkaistaan. Päätoimittaja suunnittelee, miten mediaa kannattaa kehittää niin, että se pystyy jatkuvasti tarjoamaan mielenkiintoista sisältöä tilaajille eli ihmisille, jotka uutisia lukevat, katsovat tai kuuntelevat.
Järjestelee lehden osat paikoilleen niin, että lehti on selkeä ja helppolukuinen. Sanomalehden osia ovat muun muassa uutisartikkelit, kuvat ja mainokset. Taittaja ja graafikko siis huolehtivat lehden ulkoasusta. Verkossa julkaistavia uutisia ei tarvitse taittaa, mutta niihinkin voidaan tarvita graafikon apua.
Kuvien ammattilainen. Hän varmistaa, että kuvat sopivat uutisen sisältöön. Myös kuvatoimittaja voi auttaa verkossa julkaistavien uutisten kanssa etsimällä sopivia kuvia ja miettimällä niiden asettelua.
Kuvaaja tallentaa uutistapahtumat kameran linssin läpi. Hän menee paikan päälle seuraamaan uutistilanteita. Hän ottaa valokuvia tai videota, jotka tulevat uutisjuttuun. Kuvaaja ottaa myös uutiskuvia ajattomampia kuvituskuvia. Hän voi esimerkiksi kuvata uutisiin liittyviä haastateltavia tai esineitä studiossa.
Videotuottaja hallitsee videomaailman jipot. Hän auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan uutisvideoita. Videotuottaja osaa kuvata ja leikata videoita sekä säätää niiden äänet sopiviksi. Hän osaa auttaa myös videoiden julkaisemisessa.
Tarkistaa, että uutinen on kirjoitettu hyvin eikä siinä ole kirjoitusvirheitä. Hän antaa tarvittaessa parannusehdotuksia, joiden perusteella juttuun tehdään viimeiset viilaukset.
Uutisia on monenlaisia.
Tässä on esimerkkejä muutamista juttutyypeistä.
Mistä tietoa löytyy? Tässä viisi esimerkkiä toimittajien tietolähteistä.
Valmistaudu. Mieti, ketä aiheesta kannattaa haastatella. Mieti aiheeseen sopivat kysymykset huolellisesti etukäteen. Parhaat kysymykset ovat avokysymyksiä eli sellaisia, joihin ei voi vastata vain kyllä tai ei. Valmistaudu myös tekemään lisäkysymyksiä haastatteluhetkellä haastateltavan vastausten pohjalta.
Tallenna tieto. Nauhoita haastattelu esimerkiksi puhelimen sanelimella ja tee muistiinpanot tärkeistä asioista. Kaikkea ei kannata laskea oman muistin eikä teknologian varaan. Kynä on luotettavin apuväline.
Kuuntele ja tarkista. Varmista, että ymmärrät haastateltavan sanomiset oikein. Jos joku asia jää epäselväksi, kysy lisää ja varmista, mitä haastateltava tarkoitti. Uutisessa ei koskaan kannata käyttää tietoja, joista et ole täysin varma.
Yleensä uutisartikkeleihin lisätään kuva. Kuvilla on valtava voima. Ne kiinnittävät lukijan huomion ja saavat parhaimmillaan lukijan kiinnostumaan aiheesta.
Uutisartikkeleissa käytetään yleensä valokuvia. Joitakin asioita, kuten esimerkiksi kateutta tai pelkoa, voi olla vaikeaa kuvata valokuvilla. Silloin apuna voi käyttää piirroskuvia.
Manipulaatio. Uutiskuvat näyttävät totuuden. Jos kuva on rakennettu eli se ei ole oikea valokuva, se pitää kertoa lukijalle. Tällainen voi olla esimerkiksi taiteilijan näkemys tähdenlennosta tai arkkitehtitoimiston havainnekuva uudesta kerrostalosta.
Uutiskuva on usein uutisoitavaan aiheeseen liittyvä tilannekuva, kuten tulipalouutisessa kuva rakennusta tuhoavista liekeistä tai etäkoulua koskevassa uutisessa kuva kotona opiskelevista koululaisista.
Kuvituskuva elävöittää uutista. Sitä ei ole otettu hetkessä, jolloin uutistapahtuma on tapahtunut, vaan kyseessä on ajattomampi kuva. Esimerkiksi etäkouluajasta kertovassa uutisessa kuvituskuva voi olla vaikka tietokone.
Uutisen yhteyteen ei voi laittaa mitä tahansa kuvaa, sillä tekijänoikeus rajoittaa kuvien käyttöä. Tekijänoikeus tarkoittaa, että jokaisella on oikeus itse ottamiinsa kuviin eikä toisten ottamia valokuvia saa käyttää ilman lupaa. Tekijänoikeus suojaa myös piirroskuvia.
Mistä kuvituskuvia? Jos et itse pysty ottamaan sopivaa kuvaa, niin apuna voi käyttää netissä olevia kuvapankkeja, joista saa ilmaisia valokuvia.
Seuraavaksi saat vinkkejä hyvien kuvien ottamiseen Lasten uutisten Panu Janssonin ja Kukka Anderssonin avustuksella.
Kysy aina kuvattavalta lupa ennen kuin julkaiset kuvan. Muista myös, että julkisilla paikoilla, kuten kaduilla ja metsissä, saa kuvata vapaasti, mutta esimerkiksi toisten kodeissa tai uimahallin pukuhuoneissa ei saa ottaa kuvia ilman lupaa.
Sommittelu tarkoittaa sitä, miten kuvattavat kohteet on aseteltu kuvaan. Kiinnitä kohteen lisäksi huomiota siihen, mitä taustalla näkyy. Kuvakulma kertoo, mistä suunnasta kuva on otettu. Kuvan voi räpsäistä esimerkiksi ylhäältä, alhaalta, suoraan edestä tai sivulta.
Valaistuksella on suuri merkitys siihen, millainen kuvasta tulee. Kokeile, miten kuva muuttuu, kun valo tulee suoraan kuvattavan edestä, sivulta tai takaa. Valon suunnan lisäksi sen ominaisuudet vaikuttavat lopputulokseen: niin sanottu kova valo luo kuvaan terävämmät varjot kuin pehmeä valo.
Rajaus vaikuttaa siihen, mikä kuvassa nousee pääosaan. Haluatko korostaa kuvassa esimerkiksi ihmistä tai rakennusta? Kuvasta voi rajata pois sen, mitä siinä ei halua näkyvän, kuten liikennemerkin. Rajauksen avulla samasta tilanteesta on mahdollista ottaa monia erityyppisiä kuvia.
OtsikkoOtsikon tehtävä on saada lukija kiinnostumaan uutisesta. Hyvä otsikko tiivistää uutisen tärkeimmän ja mielenkiintoisimman asian lyhyesti.
IngressiIngressi on heti otsikon jälkeen tuleva lyhyt johdanto, joka avaa uutisaihetta lisää ja koukuttaa lukijan jatkamaan lukemista.
LeipätekstiLeipäteksti on uutisen varsinainen tekstiosuus eli runko. Siinä kerrotaan uutinen kokonaisuudessaan. Asiat kirjoitetaan leipätekstiin tärkeysjärjestyksessä niin, että tärkeimmät asiat tulevat ensin.
VäliotsikkoJos leipäteksti on pitkä, niin väliin voi laittaa väliotsikoita, jotka kuvaavat seuraavan osion aihetta. Väliotsikot siis jakavat uutisen pienempiin osiin. Ne tekevät uutisen lukemisesta kevyempää, koska kaikki teksti ei ole yhdessä pötkössä.
FaktalaatikkoFaktalaatikko on osio, joka tiivistää uutisen lyhyeksi listaksi tai kertoo jonkun uutiseen liittyvän asian lyhyesti.
SitaattiSitaatti nostaa esiin mielenkiintoisen tai houkuttelevan asian jutusta.
KuvatekstiKuvateksti kirjoitetaan kuvan yhteyteen. Se kertoo esimerkiksi, kuka kuvassa on ja missä ja milloin kuva on otettu.
Valmis!Nyt tiedät mistä osista juttu koostuu.
Oma uutinen syntyy vaihe vaiheelta. Voit hyödyntää uutistyössä esimerkiksi paperia ja kynää, tietokonetta tai padia.
- Suunnittele, mistä aiheesta haluat kirjoittaa uutisen.
- Mieti, miten kuvitat uutisesi. Voit kuvittaa uutisesi valokuvalla tai piirroksella.
- Lähde etsimään tietoa ja mahdollista kuvaa. Haastatteletko jotakuta vai löydätkö tietoa muulla tavoin? Otatko valokuvan mahdollisen haastattelun hetkellä?
- Kirjoita oma uutinen. Muista uutisen osat.
- Lisää kuvitus. Muista kuvateksti.
- Viimeistele juttusi. Tee oikolukukierros eli tarkista, että uutisessasi on kaikki oikein. Ole erityisen tarkka nimien ja lukujen kanssa. Kitke mahdolliset kielioppivirheet. Viilaa isot alkukirjaimet ja yhdyssanat kuntoon.
Anna Järviluoma, teksti
Sanna Kallio, kuvitukset ja animaatiot
Sami Kero, kuvat ja videot
Janne Elkki, videoeditointi
Taru Ukkola, ulkoasutuottaminen
JULKAISTU 25.1.2022 © Helsingin Sanomat